08.12.2005
Klubi/Tampere
Kolmen kotimaisen orkesterin iltama, joista jokainen on omalla tavallaan aika raskasta ja kaikki kolme trioa ovat julkaisseet debyyttins� kuluvan vuoden aikana. Itsen�isyysp�iv�n katkaisema viikko oli musiikkitarjonnaltaan jo t�h�n menness� ollut sen verran rikas, ett� yleis�m��r�t j�iv�t melko perinteiseen torstaiseen tilavuuteen. Mutta meininki oli silti oikein rattoisaa.
Vantaalainen Incredible Nothing veivaa Janin murisevalla bassolla ja Tepon kulmikkailla, mutta vaihtelevilla ly�mill� sek� laulaja-kitaristi Jukan raskaalla s�r�ll� energist� rockia, josta on helppo nostaa esikuvia kuten Nirvanaa esiin. Silti mik��n halpa kopio IN ei ole, vaan yhtyeell� on mukavan raipakka oma persoona. Vaikka kolmikosta voisi sanoa, ett� n�ytt�v�t v�h�n liikaakin synkistelev�lt� rokkiretkueelta, niin kielt�m�tt� kavereista tulee fiilis ett� n�ytt�v�t my�s silt� mit� soittavat. Onko moinen sitten oleellista, tarpeellista tai minun asiani t�ss� pohtia? Oli tai ei, saisin aiheesta monta tulikivist� keskustelua aikaan. Minun mielest�ni se mink�laisissa niiteiss� lavalla ollaan ei ole kovin olennaista, kunhan musiikki toimii.
IN:in kohdalla hommassa oli hyv� potku, vaikkakaan minun korvaani veivaus ei ollut mitenk��n �lytt�m�n tarttuvaa. Kolmikolla on hyvin tehty pohjaty� hanskassa, nyt kun viel� saisivat tehty� joitain ihan oikeasti iskevi� biisej�... Tietysti t�ss� kohtaa t�ytyy huomauttaa, etten ole kuullut yhtyeen parin kuukauden takaista debyytti�, joten herrojen s�velet eiv�t niinsanotusti �valmiiksi soineet p��ss� ennen keikkaa. Mutta kun meik�l�inenkin monesti l�yt�� uusia omia fanituksia juuri keikoilta, niin eip� taitaisi t�m� yhtye nousta niiden joukkoon viel� t�m�n n�yt�n perusteella. Aamuun menness� suurin osa keikan muistosta ehti jo haihtua.
Illan kolmesta yhtyeest� juuri helsinkil�inen Superchrist sai minut v��nt�ytym��n pitk�n ty�p�iv�n p��tteeksi Klubille. Desibeliin raskaampaa musiikkia ansiokkaasti hehkuttava kollega Roth vakuuttui yhtyeest� aikoinaan juuri live-esityksen kautta ja tuore pitk�soittodebyytti Colorgun on ker�nnyt mukavasti kiitt�v�� palautetta. Lassi Jokisen rummut ja Minttu Murasen bassottelu rakentavat yhtyeelle energisen ja murean pohjan, johon Mikko Lohenojan on hyv� pistell� raskaasti efektoitua kitarasoundia p��lle. Mikon valloittava liike polvistumisineen ja niskan takana soitteluineen olikin keikan hienointa n�ht�v��, rytmiryhm�n keskittyess� pit�m��n yll� musiikillista liikett�.
Kun Mika levyarviossaan nosti Six Six Seven (In Sex Heaven)-biisin kohdalla esille Princen, olin aika ep�uskoinen. Mutta kun kolmikko jammaili kyseist� raitaa liven�, oli pakko allekirjoittaa sama lausunto. Ja kun Superristus kuitenkin soittaa p��asiassa jostain Nirvana/Nine Inch Nails/Primal Scream -pohjilta luonnosteltua efektisen s�r�ist�, kevyen psykedeelisesti juoksevaa tummaa rockia, on tuollainen diskofunkahtava v�lipala sit�kin maukkaampi. Pitk�st� aikaa oli sellainen keikka, jonka pohjalta tuli oikeasti tarve k�yd� levykauppaa... Viel� kun olisi tarvittavat rikkaudet moiseen...
Helsinkil�inen Kometa ei oikein ole onnistunut innostamaan tamperelaista kansaa tanssaamaan marssipy�rteilev�� jyr�letkeily��n. Sanotaanpa yhtyeen suhteesta esikuviinsa (kuten Captain Beefheartiin) mit� tahansa, on kolmikko eritt�in viihdytt�v� ja valloittava niin levyll� kuin liven�. Timo Kinnusen raskaasti askeltavat, mutta luovasti polveilevat ly�m�t yhdess� Jari Laakkosen basismin kanssa antavat laulaja-kitaristi-trumpetisti Olavi V�nttiselle osuvan pohjan milloin leijutella uhkaavasti, milloin letkeill� psykedeelisesti, milloin jyr�t� raivokkaasti.
T�ll� kertaa vanhojen suosikkien kuten Mexico rinnalle nousi muun muassa hienolla V�nttisen ja Kinnusen vuorolaululla hilpeilev� Tacks sek� lopuksi fiilistelty How To Wear Things. Laakkosen ja V�nttisen valkoiset asut olivat melkoisen rumat, mutta jotenkin nekin palvelivat hommaa. Vaikka bassokaappi olikin keikan aluksi sanonut sopimuksen irti, saatiin homma nopeasti rullaamaan eik� tekniikan oikuttelu jatkunut sen pidemp��n. Nastaa oli.
Teksti ja kuvat: Ilkka Valpasvuo
