Ville Leinonen: Suudelmitar

Poko

Suudelmittaren alaotsikko kertoo osuvasti Ville Leinosen tuoreen soololevyn sisällöstä. Balladeja metsäpoluilta ja merten rannoilta, juuri näitä ovat Villen matkoilta ja romanttisesta luonteesta kumpuavat kappaleet. Yhtyeistään Valumon kanssa Ville rockaa, Unilehdon keikoilla osaan levyn materiaalista on voinut törmätä, mutta ennen kaikkea Suudelmitar on Villen henkilökohtainen käsikirjoitus kauniista ja koskettavasta iskelmästä, niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin mausteilla. Äänite äänimaisemointiin ja visuaalisiin makuuhuonetaideteoksiin, kuten Ville toteaa studiopäiväkirjoissaan. Toinen osuva määritelmä on Villen kuvaus levyyn tavoitellusta tunnelmasta; keijukaiskarnevaalitunnelmaan päästään etenkin Pekka Laineen mainiosti psykedeelisiksi chanson -raidoiksi nimeämillä Hiljaa ui Malawée- ja Lentosuudelmat -kappaleilla sekä zorbas -tunnelmissa fiilistelevällä Luunvalkoisilla purjeilla, jossa Villeä säestää kaveripiirin muodostama kuoro hetkittäin hyvinkin hilpeissä tunnelmissa. Purjeiden äänityksiin on vielä tahallaan ujutettu porukan studioiloittelua, jossa pääasiakin (miltei) jää hyväntuulisuuden alle. Villen mies ja kitara -soolot ovat puolestaan riipaisevan kauniita musiikillisia rakkaudentunnustuksia Luojalle – kuten (minun korvaani) aamurukousta laivan partaalla kuohuja tuijottaen käsittelevä Kiitoslaulu – tai iskelmäprinssin runollisia maalailuja rakastettuineen tunnelmoivat Suudelmitar ja Dans ma cabane sekä pohjoista romantiikkaa uneliaasti herkistelevä Lumiaurojen laulu ja niin edelleen... Elissa Määttäsen kanssa tunnelmoitu Wien nostaa ensisävelistä hymyn huulille, tunnelma on kuin risteilyaluksella, tosin aamuyöstä ja jossain kahvilassa kahden. Ja sitten kannelle kuuta katsomaan...

Myös Leinosen sydäntäsärkevään ja herkkään laulutapaan olennaisesti kuuluva kohtalokkuus paistaa Suudelmittarella; esimerkiksi nimibiisi Suudelmitar sekä Hiljaa ui Malawée etenevät tunteella melankolisesti, jopa mahtipontisesti, monessa mielessä erittäin Etelä-Eurooppalaisen tulisesti. Levylle on täydellisyyttä hipoen osattu rakentaa tunnelmia puhaltimilla huiluista flyygelitorveen, akustisilla kielisoittimilla kontrabassosta sitariin sekä lyömillä ja jopa tanssilla. Muutamina instrumentaalien kohokohtina voi mainita Dans ma cabanen uneliaan huilun, Hiljaa ui Malawéen corrida-henkiset puhaltimet ja Lari Aaltosen sitarin sekä Lentosuudelmien gongat. Pääasia kuitenkin pysyy selvästi päällimäisenä: akustinen kitara ja Leinosen upea laulu. Kun Ville Raastinlaulut -levyllään tuuletti tunteiden kaappeja raivon ja pimeän puolen osalta, on Suudelmittarella angstit käsitelty ja haudattu. Tällä kymmenen kappaleen kokonaisuudella Ville tuo esiin juuri sitä ominta sekä herkkää että tulisen romanttista puoltaan. Ei kukaan toinen tee Suomessa näin kaunista ja koskettavaa iskelmää, jossa intohimo suorastaan väreilee, vaihtuen kaihon kimalteleviin kyyneliin ja ystävien keskeiseen ilonpitoon. Tai jos tekee, kertokaa siitä ihmeessä minullekin. Liekin Korppi -levyn ollessa vuoden 2003 tunteikkaan popmusiikin tapauksia, on Suudelmitar tämän vuoden ehdoton hankinta. Ja muistakaatten nämä Villen sanat: Ilman kynttilöitä kuuntelua ei ole lupa harjoittaa.

Kommenttien keskiarvo:

stargirl kommentoi 09.03.2004:

Pisteet:

ihan ehdottomasti paras Villen levy
eipä yhtään parempaa maanpäältä löydy
ihan ehdottomasti paras
tätä kuunellessa on hyvä,kevyt ja sekava olo
kaikki kappaleet todella kauniita
kauniimpaa ei ole.

Nimetön kommentoi 12.03.2004:

Pisteet:

Täysin samaa mieltä! Leinosen paras levy ja se on paljon sanottu! Ylimaallisen kaunista musiikkia, jotain niin upeaa, ettei sellaista uskoisi olevankaan. Parasta tunnelmointimusiikkia herkkiin hetkiin ja kevään ehdoton piristäjä. Suudelmitar tekee elämän kauniimmaksi ja pehmeämmäksi!!

Nimetön kommentoi 24.03.2004:

Pisteet:

Paras suomalainen levy vuosikausiin. Piste! Käsittämättömän kaunista tunnelmointia. Jopa tällainen paatunut kyynikkokin on puhjeta kyyneliin Dans Ma Cabane'ta kuunnellessa. Parasta on että tämä levy palautti uskoni siihen että joku tekee vielä nykypäivänäkin hyvää musiikkia. Kiitos Ville!

Nimetön kommentoi 15.04.2004:

Pisteet:

Erinomaista tunnelma musiikkia! Pitkästä aikaa erilainen ja kaunis levy mitä suomessa on ilmestynyt! Upeaa!!

Nimetön kommentoi 10.06.2004:

Pisteet:

Uskomattoman kaunis ja koskettava levy! Osa syynä lämpimään tunteeseen joka tulee levyä kuunnellessa on Villen silmät ja hymy.. telakalla :)

Nimetön kommentoi 01.08.2004:

Pisteet:

Hei! Nimini on Lyba. Asun Moskovassa. Kuukauden sitten olin Viipurissa ja ostin CD Suomirokkia-9. Paremmin 36-sta laulasta on Suudelmitar!!!!! Mutta en ole osaamaan suomea ja ymma"ra" sanaa. Voisitteko kirjoittaa tekstia e-mailleni? Paljon kiitoksia/ [email protected]

Nimetön kommentoi 19.11.2004:

Pisteet:

Komea tekele Villeltä.
Kiitos Ville, etenkin suudelmitar kappaleesta!