Klassikko

Meat Loaf: Blind Before I Stop, 1986

22.01.2022



Kuolema on kuitenkin siinä määrin lopullinen asia, että päädyin pitkästä aikaa kuuntelemaan Blind Before I Stop -albumia, tosin tällä kertaa vain verkon musiikkipalveluiden kautta. Vanhat C-kasetit ovat aikaa sitten kadonneet jonnekin, eikä CD-hyllystäkään taida löytyä kuin pari pakollista kokoelmaa Meat Loafin kohdalta. Miltä siis vuoden 1986 albumi kuulostaa vuonna 2022?

Kasarihan siinä paistaa läpi, ei sille mitään voi. Mutta vaikka kiekkoa on morkattu synarockin pilaamaksi, niin on näissä numeroissa edelleen vetoa – osassa nyt ainakin. A-puolelle sijoitetut menoraidat iskevät yhä ja alun iskukaksikko Execution Day / Rock ’n’ Roll Mercenaries pitävät vaivatta pintansa. Ässäksi on luettava myös alkuperäisen A-puolen sulkenut Blind Before I Stop, joka on saanut sittemmin ihan mukavasti radiotilaa sopivan formaatin kanavista.

Mitä en muistanut on se ikävä fakta, että B-puolella albumi väsähtää kyllä armotta. Burning Down ei saa edes pienintäkään savua aikaiseksi, liekeistä nyt puhumattakaan. Karmea slovari Standing On the Outside olisi kaivannut lihaksia ympärilleen ja kuka oikeasti antaa biisilleen nimeksi Masculine? Olivathan ne erilaisia aikoja tietenkin, mutta heppoista ovat nämä täytteet.



Albumin kolmanneksi sinkuksi aikoinaan valittu Special Girl on myös niin kädenlämpöistä laskettelua, että kipeää tekee. Olenkin luultavasti kuunnellut jatkuvalla toistolla vain toista puolta albumista, koska heppoisemmista raidoista ei ole jäänyt mitään muistikuvia. Ei ainuttakaan.

On siis palattava takaisin A-puolen ja sen neljän napakan raidan, sekä ei-niin-kammottavan One More Kiss (Night of the Soft Parade) -balladin pariin. Meat Loafhan sai kaiken kuulostamaan upealta päästäessään äänensä irti, mutta tällä puoliskolla myös toinen puoli sielua tuntuu olevan läsnä. Tai sitten korviini vaikuttavat vieläkin ne kaukaiset iltapäivät musiikin täyttämässä olohuoneessa, ennen kuin vanhukset saapuivat töistä kotiin ja oli aika pistää rock-tähdet tauolle.

Jälkikäteen tarkasteltuna 80-luvun viimeiseksi albumijulkaisuksi jäänyt Blind Before I Stop oli selvä harha-askel, koska pitkäaikainen yhteistyökumppani Jim Steinman ei ollut mukana levynteossa. Merkittävänä muutoksena täytyy kuitenkin pitää sitä, että harvemmin sävellystyöhön osallistunut Meat Loaf tarttui itsekin vaihteeksi biisikynään ja oli rustaamassa levyn parempia hetkiä.



Iso mies on poissa, mutta musiikki on ikuista ja pidän tätäkin sorsittua biisijoukkoa arvossa, vaikka se pitkälti kuulostaa omalta aikakaudeltaan. Kyse on kuitenkin niin paljon enemmästä kuin silkasta musiikista. Kuten itse asiassa aina, noin tarkemmin ajateltuna.

Mika Roth




Lukukertoja: 2127
Facebook
Artistihaku
Klassikoissa my�s