Sinkut - Joulukuu 2023

aeonatan: Sad Pisces

aeonatan on muusikko/tuottaja Jonatan Stenforsin sooloprojekti, jonka ensimm�inen sinkku polkaisee rohkeasti brittil�isen surinakitararockin ja postpunkin tummille kujille. Projektin avulla on kuulemma tarkoitus tutkia my�s shoegazen ja industrialin mahdollisuuksia, mutta ainakin esikoisella kilin�t, kolinat ja keng�nk�rjet saavat viel� olla suhteellisen rauhassa. Mik� sen sijaan pomppaa v�litt�m�sti eteen, on biisin vahva p��melodia ja tumma teksti.

En v�it� nuoren The Curen olevan kaiken takana, mutta vaikea sit�k��n suuntaa on t�ysin pois sulkea. Kitarat kaikuvat, surisevat ja s�risev�t, mutta pehme� melodisuus pit�� pintansa vallien v�liss�. Laulu on tyylille ominaisesti j�tetty ohueksi pinnaksi kaiken ylle, mutta ys�rinen ratkaisu toimii ainakin t�m�n biisin yhteydess�. P�risev�t kitarapilvet ovat tietysti olennainen osa kuvaa, vaan h�vi��k� fokus jo hetkeksi l�hes viiden minuutin mittaisessa kappaleessa? V�itt�isin n�in k�yv�n ja suosittelisin latvojen trimmausta, jotta itse p��asia ei vellonnan keskell� unohtuisi. Pinnat rohkean hiljaisesta v�liosasta ja soundin eheydest�.

Mika Roth

---

BAITTER!: Sy�ksykierre

BAITTER! on vasta kuluvana syksyn� perustettu b�ndi, mutta mist��n junnujoukosta t�ss� ei kuitenkaan ole kyse. Eritt�in tikkuista noise rockia jossain hardcoren v�litt�m�ss� l�heisyydess� takova ryhm� koostuu mm. Void Cruiserin riveiss� vaikuttavista tekij�ist�, joten hartiat eiv�t lopu kesken. Ei, vaikka t�ht�in on nostettu Black Flagin, Metzin ja kumppaneiden tasolle. Nyt menn��n p��tyyn asti, ja siit� viel� karmit kaulassa l�pi.

Sy�ksykierre py�ritt�� metallista hardcore-silppuriaan l�hes nelj�n minuutin ajan, eik� meno hyydy silti tippaakaan miss��n vaiheessa turpasaunaa. Sante, Antti, Lassi ja Teemu kirist�v�tkin oikeita ruuveja oikeista kohdin. Niinp� b�ndin aikoinaan ensimm�isen� valmistunut ja toisena julkaistu kappale iskee kuin miljoona volttia. Erityismaininta soundien totaalisesta raskaudesta ja raakuudesta, mik� ei kuitenkaan ole tuottanut v��r�ll� tavalla sottaista j�lke�.

Mika Roth

---

BFP: N�lk�maa (feat. �ilu Valle)
manus

Vuoden 2022 Etno-Emma -voittaja BFP on yhdist�nyt voimansa saamelaisen rap-artisti �ilu Vallen kanssa. Omat tekemiset sekoittuvat toisilta lainattuun ja v�reist� syntyy paletin k�ytt�jille uusia s�vyj�, kun Ilmari Kiannon ja Oskari Merikannon N�lk�maan laulua otetaan rohkein ottein k�sittelyyn. Pohjoissaamenkieliset rap-osuudet ovat uuden ajan kulttuurihistoriaa, vaan kuinka kest�v�t hartiat isoksi k�yvien odotusten painoa?

N�inkin tutun ja ikonisen teoksen kierr�tt�minen on kiistatta uhkarohkeaa puuhaa aina, sill� Kiannon ja Merikannon ty� on eritt�in tunnustettua ja rakastettua. Folkahtava soitto ja keinuva rytmi auttavat kuitenkin kummasti sopeutumisessa, eik� Aili J�rvel�n l�mmin laulu ainakaan heikenn� tilannetta. Alttoviulu ja huilu rikastavat aluskasvillisuutta ja yhdess� n�m� kaikki erilaiset ainekset ovat saaneet aikaiseksi jotain uutta, positiivista ja raikkaan tuoreen kuuloista. N�lk�maa julistaa j�lleen rakkautta maahan, jota kukaan ei voi omistaa, vaan joka taitaa lopulta omistaa meid�t kaikki. Maastahan me tulemme ja maaksi tulemme taas.

Mika Roth

---

Dead City Monkeys: Heartbeat

Raflaavasti nimetty Dead City Monkeys on rokahtavaa, punkahtavaa ja metallista raskaampaa runttaa suosiva orkesteri, joka syntyi jyv�skyl�l�isen baarin tiskill� kahden turkulaisen kohdatessa t�sm�lleen oikeissa olosuhteissa. Uransa nelj�nnell� sinkulla b�ndi ruuvaa musiikkinsa metallisuutta aina vain jyrkemm�ksi, ajaessaan samalla uutta rumpalia sis��n systeemeihins�. Kuinka siis otsikon syd�n sykkii ja kenelle?

Rosoisella riffill� k�yntiin potkaistava biisi l�htee ilman sen kummempia lis�kuvioita hakkaamaan itse��n seinist� l�pi. Pasin �rh�kk� laulu on komeaa kuultavaa ja Mr. Leaf lonksuttelee bassoaan, kuten n�iss� piireiss� kuuluukin tehd�: voimalla ja asenteella, mutta silti paketin tiukasti kasassa pit�en. Soiton tiukkuus ja soundin kirpsakkuus nostavatkin alkuun melko tavalliselta soundaavan kappaleen lopulta vahvimpaan kolmannekseen. Syd�n hakkaa voimalla ja veri kiert�� niin ett� korvissa kohisee, toimii minulle.

Mika Roth

---

FER: Maple Tree

Napakan FER-nimen takaa l�ytyy tamperelainen laulaja/lauluntekij� Jennifer Markin, joka saatesanojen mukaan upottaa itsens� alternative popin tummaan avomereen. Debyyttisinkku Maple Tree on samalla ensimm�inen palanen ensi kev��ksi luvatulta EP-levylt�, eli t�m� luku on vasta alussa. Markinin itsens� s�velt�m� ja sanoittama kappale ei ankkuroidu mihink��n tiettyyn aikakauteen soundeillaan, vaan kyseess� on ilahduttavan ajaton pop-numero.

Hele� soundi on kirkas ja kohottava, svengist� voi vet�� mielleyhtymi� aina kuusariin saakka, mutta n�tisti kerrostettu ��nimaisema pit�� taivaat kirkkaina. Hattua pit��kin nostaa tuottaja Sami Saaren k�denj�ljelle, joka pit�� olennaisen keski�ss� ja saa reilusti alle kolmeen minuuttiin mahdutettua kaiken oleellisen. FER pohtii tekstiss� yhdess�oloa ja eroamista, muttei tunnu p��tyv�n lopulta oikein mihink��n. Puun lehv�t humisevat ja asiat vain tapahtuvat, mik� j�tt�� liev�sti kelluvan ja h�mmentyneen fiiliksen.

Mika Roth

---

Jaakko Aukusti: Breathe
VILD Music

Jaakko Aukusti on elektronisesti vahvistettua vaihtoehtopoppia luova tekij�, jolla oli kelpo vauhti p��ll� 10-luvulla. Tuli pienjulkaisua, albumikin ja mukavasti huomiota, mutta sitten taisi iske� jonkinlainen henkinen k�sijarru p��lle. Nyt toinen studioalbumi on viimein tulossa ja sen ensimm�iseksi palaseksi on nostettu Breathe. Kyseess� on samalla yksi levyn vanhimmista raidoista, jo yli viisi vuotta sitten demotettu elektromaistiainen.

Vuorokaudenajoista Breathe sijoittuu unettomaan aamuy�h�n, kun ajatusten kaistoilla taustakohina ja vilin� est�� nukkumisen. Melodiassa on samaan aikaan aamun kohottavuutta ja y�n kaihoa, aivan kuin oltaisiin kahden maailman rajalla. Menneet vuodet huomioiden tuo on tuskin tahatonta, mutta isoksi kerroskakuksi kasvava ��nten elektroninen pienoissinfonia pit�� oleelliset osansa kasassa. Puoliv�liss� l�hes ��nett�miin katoava kappale ei varsinaisesti murra j�lkimm�isell� puoliskolla muureja, mutta jokin tarvittava muutos tapahtuu ja biisist� j�� toiveikas j�lkitunne. N�enn�isen huoleton ja silti tarkkuudella kasattu ��nimosaiikki.

Mika Roth

---

Julia Delgado: Sit� ennen
Alakulttuuritalo

Julia Delgado on folkahtavaa musiikkia luova laulaja/lauluntekij�, joka julkaisi debyyttisinkkunsa kev��ll� 2021. Toisella virallisella julkaisulla kuullaan Delgadon rinnalla kitaraa, viulua ja kontrabassoa, jotka luovat yhdess� vahvan ja persoonallisen intiimin tunnelman. Kaikki kunnia taiten soitetuille soittimille, mutta fokus tahtoo silti kiinnitty� Delgadon vivahteikkaaseen lauluun ja sanoihin. Vaikea sanoa, mik� t�ss� on unta ja mik� totta, ja onko sill� v�li�.

V�li� sen sijaan on kokonaisuudella, sanojen ja s�velten yhteen kutomalla hetkell�. Delgadon ja soittajien yhdess� sovittama kappale keikkuu k�rryill��n kuin huomaamatta l�hes viiden minuutin mitan. Rytmi on toki alati alla, voit tuntea tempon ja nuottien hitaan ry�ps�htelyn. Silti aika tuntuu samaan aikaan matelevan ja valuvan � hyv�ll� tavalla. Melodian annetaan p��st� paremmin irti kertos�keess� ja osasten summa vain kasvaa ja kasvaa. Toivottavasti t�ll� er�� jatkoa ei tarvitse odottaa puoltatoista vuotta, tosin sinkun virallista julkaisua pit�� odotella viel� perjantaihin saakka.

Mika Roth

---

Kaita Is�ri Sepp�l�: Psykologinen ongelma
Soit Se Silti

Kaita Is�ri Sepp�l� on kotimaisen rock-kent�n kummajainen, jolta ilmestyi jokunen lupaava sinkku vuonna 2017. Energiset siivut ker�siv�t mukavasti huomiota, mutta jostain syyst� orkesterin toiminta hyytyi lupaavan alun j�lkeen. Yksi pandemia my�hemmin on koittanut paluun aika ja se tehd��n s�ken�iv�ll�, rennon rullaavalla ja vastustamattomalla kitararockilla. Tarina ei kerro onko paluu pidempikestoinen, joten otetaan nyt edes se mit� saadaan.

Harri Lindin kipparoima orkesteri pamauttaa nostalgisen jyt�rockin savuttavan koneen k�yntiin ja vahvan 70-lukulainen soundi puskee estradille lupaavat pilvet. Glamin kimalletta ja s�ihkett� on mitattavia m��ri�, eik� suomenkielinen rock k��nny ainakaan masentuneen suomirockin puolelle. Ei, vaikka teksti py�ritteleekin henkisi� dilemmoja ja pime�� puolta. Rokkailu on kovaa, mutta j��k� t�m� nyt hiukan kesken, kun kahden ja puolen minuutin j�lkeen ei tulekaan mit��n v�liosaa, vaan kaikki loppuu kuin sein��n.

Mika Roth

---

KAJO: Kun koitan pelastaa kotini

KAJO soittaa kirkasotsaisesti suomenkielist� poppia, joka leikkii rohkeasti 80-luvun soundeilla ja ajatusmaailmoilla. Loppuvuodesta 2020 ilmestynyt debyyttialbumi Periferia sujahti ilmestyess��n allekirjoittaneelta t�ysin ohi, mutta niin k�vi noina p�ivin� toisaalta monelle muullekin kelpo kiekolle. Kuluvan vuoden toisella sinkulla KAJO on huolissaan maailman tilasta, niin yksil�iden kuin suurempienkin kokonaisuuksien osalta ja kasarius on nyt vahvuus.

Kun koitan pelastaa kotini ei ole niin naiivi, kuin mit� otsikosta voisi p��tell�, vaan asioita l�hestyt��n tekstin puolella l�hes tieteellisell� tavalla. Kuinka voikaan muuttaa ihmisyytt�, joka tahtoo vain enemm�n ja ei juuri v�lit� siit� mit� ahneus tekee planeetalle. Nopea rytmi, tarttuva melodia ja kuulaan kirkkaat soundit auttavat ainakin biisi� tarttumaan ja juuri alle kolmeen minuuttiin kiritt�v� siivu selviytyy jopa kornihkosta laukkakompistaan pienin naarmuin. Saran vokaalit, Sakun kitara ja Juhon nopsa synabasso ovat vahva kolmikanta, jota tuetaan vain tarvittavalla lis�ll� elektronisia juttuja.

Mika Roth

---

Kimpatrik: Bombardien

Kimpatrik nimen takaa l�ytyy Hakim Hietikko, joka on tehnyt komeaa uraa metallivokalistina. Vaan soolona homman nimi onkin liev�sti toinen, eli perinteisempi kitaravetoinen, melodinen ja isosti jyt��v� hard rock. Tekij�lleen uusi suunta ei kuitenkaan l�htenyt aukenemaan aivan itsest��n. T�it� saatiinkin puurtaa pidemp��n, ennen kuin visio kirkastui. Eih�n t�m� ole taatusti sit� mit� monet vokalistilta odottivat, mutta syd�nt��n tulee seurata.

Ja onneksi Hietikko on kuunnellut itse��n, sill� Bombardien on nostattava, kiihdytt�v� ja virkist�v�n vet�v� biisi. Juna l�htee jyskytt�m��n raskaalla vaihteella, mutta jouhevasti. Alle minuuttiin ehdit��n jo k�yd� l�pi s�keist�n puoligrungeinen puoli ja nousta Rainbow-universumista laskeutuneen kertos�keen niskaan. Ys�ri� sujautetaan 70-luvun soundin taskuun ja muhkeat kiipparit sek� taustalaulut viimeistelev�t kaiken. V�liosan raskas rypistely pamahtaa ehk� jo progemetallin puolelle, mutta lasketaan yh� osumaksi.

Mika Roth

---

Markomallow: Alien
Primusound

Markomallow on helsinkil�inen laulaja/lauluntekij�, joka on kuluvan loppuvuoden aikana julkaissut jo kolme sinkkua, jotka kaikki ovat tuoneet jotain erilaista esiin melankolista ja silti samaan aikaan toiveikasta indiepoppia luovasta artistista. Tanssittavammat edelt�j�t saavat seuraa puhtaasta balladista, jossa pohditaan oman sielun syvyyksi�. Saatetekstiss� puhutaan talviballadista, joka on kuvaavana termin� kiehtova. Talvi saattaa muuttaa meit� monin tavoin, eik� tulevan kev��n tilanteista voi koskaan olla t�ysin varma.

Kaihoisa melodia nojaa vahvasti pianoon ja vokaaleihin, joiden takana muut ��net saavat l�hinn� tukea ja taustoittaa kertomusta. Kansikuvan henkil� tuntuu p��tyneen v��r��n paikkaan valkoisissa vaatteissaan ja sama vieraantuneisuus leimaa kertomusta. Kylm�n� joulukuun y�n� voit kokea olevasi vieras vieraassa maassa, mutta muutoksen tuntu ja sen hyv�ksyminen tuo my�s tyytyv�isyyden v�reit�. Kaiken ei kuulukaan olla aina kuten ennen ja talvikin on vain yksi vaihe kaiken olevan suuressa kiertokulussa.

Mika Roth

---

Mist Descends: Hexagon

Mist Descends on melodista metallia soittava helsinkil�inen yhtye, jonka alkusanat lausuttiin jo l�hes vuosikymmen sitten. B�ndilt� on vuosien saatossa ilmestynyt hyv� pino sinkkuja, mutta jostain syyst� ne kaikki ovat j��neet Desibeli.netiss� huomiotta. Seitsem�s kerta (mik�li laskuni ovat kohdillaan) kuitenkin toi kuusikon musiikin viimein kohdalleni. Hexagon on osa tulevaa EP:t�, mutta my�s universaali muoto. Biisin fiktiivinen avaruusmatka taustoittuu jopa Saturnuksen pohjoisnavan valtaisasta kuusikulmiosta, jolle astrofyysikot ovat kovasti etsineet selityst�.

Mist Descends viskaa tilanteeseen sopivaa mystisyytt� peliin ja naisvokalistia komppaava mies��ni lis�� usvaisuutta, mutta foliohattuja ei sent��n tarvitse kaivaa esiin. Melodisuutta vaaliva soundi on perinteisen metallinen, liev�sti gootahtavallakin vivahteella. Vokaalit ja kitarat ovat k�rjess�, koskettimista kammetaan v�liosiin teatraalisuutta ja rytmiryhm�n ty�n� on pit�� moottori k�ynniss�. Viisi minuuttia on haastava mitta sinkulle, mutta Hexagonin kulmat kest�v�t, etenkin kun viimeisen minuutin aikana sovitus laventaa n�kymi�.

Mika Roth

---

Our Hands Tied: Personal Narrative

Jyv�skyl�l�inen metalcore-yhtye Our Hands Tied on saanut kalasteltua mukavasti huomiota ensimm�isill� sinkuillaan, joten v�kipy�r��n kannattaa piiskata vain lis�� vauhtia t�ss� vaiheessa uraa. Yhtyeen musiikki seilaa genren synkemm�ll� ja rajummalla laidalla, mutta kaiken roson ja r�iskeen alla on my�s melodisuutta ja monipuolista v��nt��.

Itse asiassa Personal Narrative on rakenteensa puolesta hetkitt�in hyvinkin kimuranttia ja mutkikasta v��ntely�, kunhan rosoista ja pistelev�n piikik�st� pintaa vain raapii riitt�v�sti pois p��lt�. Kitara ehtii moneen paikkaan eri soundeja hy�dynt�en, eik� vokaaleissakaan kavahdeta k�ytt�� osapuilleen kaikkea raa�asta huudosta melodiseen lausuntaan. Biisi on silti kuningas ja t�ss� tapauksessa superenerginen riffilonkerohirvitys osoittaa suoranaisia suuruuden merkkej�. Uuttakin materiaalia on kuulemma tulossa, joten keskisuomalaisten siirtoja kannattaa seurata, jos kimurantimpi ��rimetalli sattuu olemaan juttusi.

Mika Roth

---

Sanna Salovuori: Rakas nuku vaan

Helsinkil�inen kauniin karsittua ja folkahtavaa musiikkia luova laulaja/lauluntekij� Sanna Salovuori on tehnyt tekstej� ja laulanut laulujaan jo taaperoi�st�. Musiikista uran itselleen luonut artisti osuu uudella sinkullaan johonkin oleelliseen. Yhdess� Mikko Kuustosen kanssa kahdenkeskisess� jamisessiossa syntynyt biisi on niit� kappaleita, jotka vain menev�t ihon alle ja tuntuvat kertovan paljon teksti��nkin enemm�n.

Rakas nuku vaan kiteytt�� oivalluksen hetken. Kertoja ymm�rt��, ett� tapahtui t�m�n hetken j�lkeen mit� tahansa, sielut ovat kiinnittyneet toisiinsa nyt lopullisella tavalla. Vaikka maailma veisi mihin on syntynyt side, joka tulee pit�m��n kaksi jollain tasolla yhdess�. Melodinen ja melankolinen kappale on yht��lt� hiukan surumielinen, koska kaikkia mahdollisuuksia ei ole pystytty hy�dynt�m��n, mutta huominen voi tuoda muassaan uuden maailman. Eik� muuta tarvita kuin ajatus, ymm�rrys, oivallus kaikesta mahdollisesta. Biisi on aiheensa tavoin varovaisen ��nek�s, harmoninen, hiljainen ja silti jotain suurempaa julistava.

Mika Roth

---

Se Toinen: Kuulemma
Alakulttuuritalo

�Kaikki tarvii rakkautta, kuulemma�. Tuohon yksinkertaiseen lauseeseen k�tkeytyy paljon tunnetta ja j�nnitett�, kun sit� perkaa ja pohtii tarkemmin. Se Toinen esitt�� siis kappaleen rakkaudesta, tosin totutusta poikkeavalla kulmalla, empimisen sotkiessa kuvioita ja asioiden j��dess� leijumaan. Pehme�n groovaavaa ja svengaavaa musiikkia suomeksi esitt�v� artisti saattaa viritt�� pient� sivujuonta, mutta l�skiksi kappaletta ei (onneksi) p��tet� vet��.

�All you need is love�, lauloi joku joskus, mutta t�m�n siivun kertoja ei ole ollut pitk��n aikaan moiseen toimintaan virittyneell� tuulella. Soulahtavan siivun edetess� ajatus alkaa kuitenkin kiehtomaan ja hiipiik� puseroon jopa inha katumuksen varjo, kun kertoja oivaltaa tilaisuuden tulleen ja ehk� my�s jo livahtaneen k�sist�? Kevyesti soulahtava poppis ei pyri olemaan el�m�� suurempi hetki, vaan heitt�� ainoastaan kertojaansa j�risytt�v�n ajatuksen ilmaan: mit� jos sittenkin?

Mika Roth

---

SILANDER: T�ysikuu

SILANDER on nuori helsinkil�inen artisti, jonka debyyttisinkku ilmestyi itse asiassa jo lokakuun puolella. Desibeli.netin s�hk�iseen postilaatikkoon promopaketti kopsahti kuitenkin vasta l�hemp�n� adventteja, eik� sinkku taida j��d� ainoaksi, koska mukana tuli kahden muunkin biisin lyriikat. Elektroninen poprock soi modernina ja urbaanin �isen�, eik� SILANDER (onneksemme) turvaudu helppoon ��nisupervallitukseen, vaan T�ysikuu soi vallien v�liss�.

Teksti k�sittelee unettomuutta, t�ysikuu saa monet eri tavoin sekoamaan, vai syyt�mmek� vain kuuta omista toilailuistamme? Ep�varmuus leimaa tekij��, el�m�n tapahtuessa ymp�rill� ja l�hett�ess� signaaleja niin kovin monella eri taajuudella. On kiire, pit�� ehti�, t�ytyisi ymm�rt�� ja olla niin etev� sek� nokkela � p��lle kaatuvat sein�t saavat biisin tuntumaan nopeammalta, mutta ahdistus j�� puuttumaan. Nopea syke on miellytt�v��, samoin vokaalien melodiat ja vinhasti risteilevien ajatusten verkko. Melkoinen esikoissinkku, johon kannattaa ehdottomasti tutustua, mik�li uudempi elektroninen poprock ensinn�k��n maistuu.

Mika Roth

---

Str�le: The Heart You Tore Apart
FDA Records

Melodiavetoista alternative metallia takova Str�le on yksi niist� yhtyeist�, jotka pandemia viskasi bussin alle. Helmikuussa 2020 ilmestynyt debyyttialbumi Bourbon Souls ei saanut Euroopan-kiertuetta tuekseen ja uutta tulemista on sittemmin saatu odottaa. Str�le jatkaa uuden vokalistin kera ja muista yhteyksist� tuttu Daniel Jakobsson pist��kin parastaan peliin tuoreella sinkulla, joka on samalla tulevan toisen pitk�soiton ensimm�inen maistiainen.

The Heart You Tore Apart viskaa heti alussa kaiken peliin ja iso soundi kohoaa komeasti kohti t�hti�. Kuulija saa runsaasti omaksuttavaa, kun kitara, vokaalit, rytmiryhm�, plus mausteet puskevat p��lle, mutta ��nimaisema ei kuitenkaan tukkeudu miss��n m��rin. Itse asiassa sovitus pit�� palikat n�pp�r�sti erill��n, jolloin osasista voi nauttia ja samalla kaikkialla vaikuttava melodia p��see pureutumaan kunnolla ihon alle. Tarttuu nopeasti olematta kuitenkaan sokerisen tahmea, n�in menevi� rockmetallihippusia tulee purkittaa.

Mika Roth

---

Tiia Karoliina: Pavlovin koira
B�m� Label

Tiia Karoliina on suomirapin kent�ll� jo vuosia vaikuttanut artisti, joka pisti jokunen aika sitten pystyyn oman levyfirman Helena Roudan kanssa. Alkoi uusi totaalisen vapauden aikakausi, jonka my�t� Tiia Karoliinan ensimm�inen soolosinkku on kirjaimellisesti vapauden julistus. Nyt ei kukaan sano, kuinka s�keist�j� pit�isi hioa ja tekstej� muuttaa.

Pavlovin koira ei kuitenkaan viesti vallan humaloittavasta vaikutuksesta, vaan Tiia Karoliina peruuttelee ironisesti ja katselee somen v��rist�m�� maailmaa omalta oksaltaan. Olemmeko me tykk�ystemme summia? Onko kaikki todella vain kiinni digitaalisista syd�mist�, nostoista, kehuista ja jaoista, jotka s�teilev�t fyysiseen maailmaan? Jykev�sti rullaava r�p ja tyylikk��n uhkeasti toteutettu tuotanto rakentavat iso ja pient� kuvaa samaan aikaan, eik� alle kolmeen minuuttiin kiriv�st� raidasta l�ydy huomautettavaa. S�keist�t toimivat, kertsi ja tuotanto my�s. Peukutankin siivua innolla, ja vain sis�ll�n itsens� takia.

Mika Roth

---

Vallilan Unelma: Lohtukeloja

Tummaa elektropoprockia soittava Vallilan Unelma tunnelmoi ja maalailee taivaanrantojaan kiireett� leve�mmill� siveltimill�, tai se on ainakin henki duon ensimm�isell� virallisella sinkulla. Pasi ja Oona ovat jo kokeneita tekij�it� musiikin saralla, joten lastentauteja ei t�ll� sinkulla sairastella. V�ri� ja s�r�� ��nimaisemaan tuovat my�s punkmusiikin suuntaan johtavat juuristot, joiden ansiosta lopputulema on ilahduttavan persoonallinen.

Kaikki alkaa sinivalaan syd�mest�, joka on tekstin mukaan henkil�auton kokoinen. Tuo toteamus on ensimm�inen porras ja askel ajatusten ketjussa, jonka seuraavat tasot ovat tietysti taas aivan erilaisia. Dreampopahtava taustahumina ja alleviivaavan mietteli��sti lausutut tummat vokaalit ovat aineksina tuttuja, mutta kun kaveriksi annetaan takovaa (ja silti riitt�v�n verkkaista) rytmi�, sek� s�r�ist� kitaraa, on k�siss� jotain arvokkaaksi osoittautuvaa. Lohtukeloja ei pyri r�j�ytt�m��n kaavoja sateenkaariksi, vaan se koittaa ennemminkin l�yt�� tutuista v�leist� tartuntapaikkoja. Lupaavasti koho jo nykiikin, joten lis�� t�t�, kiitos.

Mika Roth

---

VANNI: VVV (feat. Kipin�t-kuoro)

VANNI on t�m�nkertaisen sinkkukoosteen kiehtovimpia tapauksia. Hiljaisempaa, melodisempaa ja tunnelmiltaan eritt�in vahvaa musiikkia luova kotimainen orkesteri on hankala boksittaa mihink��n tiettyyn suuntaan, tyyliin tai genreen. Periaatteessa Kipin�t-kuoron kanssa esitetty biisi on poppia, mutta puhallin-, sek� jousisoittimet laajentavat tyylikarttoja mm. folkin ja soulin pergamenteilla. Mittaakin kertyy huimat plus kuusi ja puoli minuuttia.

VVV on saatekirjett� lainatakseni anteeksipyytelem�t�n taideteos naiseudesta, jonka karu kauneus on orgaanista ja ikiaikaista. Kappaleen kerroksellinen rakenne ja avara ��nimaisema t�ytt�v�tkin horisontin, mutta hell�sti ja rakastaen. VANNIn ei tarvitse huutaa ja silti sanoissa tuntuu olevan huutomerkkej�, nuoteissa tunteiden r�j�hdysten roiskej�lki�. Jouset kaartelevat kauniisti ja lopussa p��dyt��n l�hes gospelmaisiin tunnelmiin, kuoron noustessa jousten rinnalla ja kohottaessa kattoa aina vain korkeammalle.

Mika Roth