23.09.2008
Hiljan julkaistulla debyyttilevyll��n White Whale tamperelainen mollivoittoista americanafolkia soittava Hi-Lo & In Between ihastutti kiirett�m�ll� ajattomuudellaan. Kaihon, rauhallisen ja kiireett�m�n akustisuuden yhdess� harmonisuuden sek� tunnelman avaruuden kanssa muodostama yhdistelm� on mielikuvatasolla harvinaisen kaukana esimerkiksi suomalaisesta folk-musiikista, totesin levyarviossani. Desibelin kanssa alas istuivat yhtyeen perustajat, laulaja-kitaristi Juha Timonen ja viulisti Jussi Suonikko. Miten itse asiassa p��dyitte t�llaisen musiikin lajityypin ��relle?
Juha: - M� luulen ett� se on aika paljon sit� ett� on kuunnellu paljon sen tyyppist� musiikkia. Tavallaan sen my�t� on luontevaa�Siin� vaiheessa kun me ruvettiin suunnittelemaan b�ndi� ja soittelemaan jotain niin ne oli just sen tyyppisi� cover-biisej�. Jotain traditionaaleja, irkkutradeja, Neil Youngia ja Dylania.
Jussi: - Kyll� mun mielest� niist� biiseist� kuulee sen perinnetietoisuuden, sen miss� se pohja on.
Olisiko noissa mainitsemissani laatusanoissa joitain sellaisia, joita ette itse allekirjoita? Pit�isik� niiden joukkoon ehdottomasti lis�t� jotain?
Jussi: - En m� ainakaan j��nyt kaipaamaan oikeen mit��n�
Juha: - Onhan tuo mollivoittoinen americanafolk ihan hyv� tiivistys. Onhan siell� sit� mollia�
Ainakin enemm�n kuin duuria� Musiikin analysoiminen on aina samanlaista. Kun sit� itse tekee, niin sen oman jutun analysoiminen on hiukan sellaista �No onhan t�� joo sellasta��
Juha: - Ei sit� sill� tavalla j�rkeist�. Sit� vaan tekee ja soittaa.
Hi-Lo & In Between syntyi laulaja-kitaristi Timosen ja viulisti Suonikon duona vuoden 2007 alussa. Tammi-helmikuun paikkeilla oli jonkinlainen virallinen perustaminen vaikka homma oli jo aiemmin ollut vireill�. Levynteon yhteydess� kes�n taitteessa studioon kutsuttiin tutut kaverit ja taitavat muusikot Sami Sippola (Wurlitzer), Ville Rauhala (kontrabasso) ja Juppo Paavola (rummut), jotka liittyiv�t ��nitysten j�lkeen my�s yhtyeen keikkavahvuuteen. Samin kanssa yhtye toimi hetken triona, kiert�ess��n Suomessa irlantilaisen, klassista akustista folkrockia soittavan Colm Lynchin kanssa.
Nyky��n yhtye on siis viisikko, jonka soundi-politiikasta kertovat paljon jo v�lineet. Mainittujen ohella levyll� kuulee mm. saksofonia, lap steeli�, mandoliinia ja melodikaa. Levy oli pitk�lti valmis jo Colm Lynchin keikkojen aikaan, joten ohjelmisto ei siin� suhteessa ole pohjimmiltaan hirve�sti muuttunut. Live-muodossa biisit saavat Hi-Lolla kuitenkin el��, joten voi olla ett� 20 vuoden p��st� kuultavalla kokoelmalla ne samat biisit ovat muuttuneet l�hes t�ysin.
N�in Hi-Lo & In Betweenin keikan Tampereen Doriksessa, tuossa perinteikk��ss� h�m�r�ss� y�kerhossa, jossa j�rjestett�vi� keikkoja on leimannut akustisuus. Hi-Lo ei kuitenkaan riisunut Dorista varten s�hk�j��n narikkaan, vaan yhtyeen setti on yht�lailla akustisvoittoista my�s muilla keikoilla. Folk-balladit, kantrin avaruus ja akustinen tilank�ytt� ja rauhan tunne leimasivat soittoa sen verran tyylikk��sti, ett� Hi-Lo sai Dorkassa varmasti monta uutta yst�v��.
Kuinka tasavertaisesti te luotte musiikkia? Onko esimerkiksi alkuper�inen kaksikko enemm�n peruskive� valitsemassa kuin muut?
Jussi: - Biisit tulevat kyll� Juhalta, aihiot� Eli peruskivi. Sovituksissa muut ovat mukana aika tasavertaisesti.
Juha: - Nyt esimerkiksi on uusia biisej�, joita ollaan Jussin kanssa soiteltu ensin ja sitten vied��n treenikselle ja aletaan kattella mit� niist� syntyy.
Millaisia maisemia teill� itsell�nne on leijaillut silmien edess� ja takana, kun olette alkaneet rakentamaan levy�nne? Jussin mukaan sellainen jonkinn�k�inen rauha, rauhallinen olotila. Kaikki on hyvin. Se on semmoinen luonnollinen asia, jota ei tarvitse hakea. Ei Juha luonteeltaankaan ole t�h�n menness� hirve�sti h�tkyillyt, joten pohjimmiltaan se rauhan tunne tulee varmaan sielt�.
Jos diggaa Hi-Lon soundia, millaisia muita orkestereita kannattaisi tsekata? Nimi� ei kaksikolta kovin helpolla saa nyhdetty� tiskiin, ennemminkin herrat pohtivat b�ndins� soundia yleisesti ottaen er��nlaisena porttina menneesseen. Hyv�� musiikkia on paljon, eik� tiettyj� yksitt�isi� nouse ylitse muiden. Tottakai esimerkiksi amerikan pohjoisemmalta mantereelta l�ytyy varmasti monta sukulaissielua Hi-Lo:lle. Irlannista tulee paljon hienoja singer-songwritereita. Suomessa vastaavaa kuulee joka tapauksessa aika v�h�n.
Jos ei olisi ikin� syntynyt b�ndi�, olisiko Juha alkanut julkaista ja esitt�� biisej��n laulaja-lauluntekij�-pohjalta. Todenn�k�isesti ei, mies pohtii olisiko niit� silloin tullut edes tarvetta tehd�? Biisit kuitenkin alkoivat synty� kun alettiin porukalla soittamaan. Molemmille herroille soittaminen onkin nimenomaan sosiaalinen juttu, eik� sellaista yksin�ist� puurtamista. B�ndijuttu.
Millaisiin tarpeisiin Hi-Lo & In Betweenin musiikki vastaa? Jo mainitun rauhan tunteen ohella siin� on allekirjoittaneen toimittajan ja musiikinrakastajan mielest� ainakin sellainen pys�ytt�v� juttu, sit� pys�htyy kuuntelemaan. Toisaalta siihen voi uppoutua ihan yht� lailla intensiivisesti kuuntelemalla ett� taustanauhana jollekin aivan muulle tekemiselle. White Whale on niit� levyj�, jotka on kiva laittaa uudelleen soimaan. Sielt� l�yt�� pikkuhiljaa uusia juttuja.
Levy� py�riteltiin alun perin muuallakin kuin sen julkaisseen Rocket Recordsin tassuissa. GAEA Recordsin kanssa suunniteltu levynjulkaisu kariutui erimielisyyksiin levyn sis�ll�st�. N�kemyserojen takia sopimus purettiin ja Jussin duuniyhteyksien kautta julkaisijaksi l�ytyi Rocket. Levy oli joka tapauksessa valmis, mutta siit� olisiko se julkaistu omakustanteena, jos ei muuta tiet� olisi l�ytynyt, sit� herrat eiv�t ole hirve�sti spekuloineet. Hi-Lo & In Between on juuri julkaissut debyyttins�, mutta seuraavankin levyn s�vellykset ovat jo melko valmiina. Syksyn kuluessa yhtye suunnittelee aloittavansa seuraajan ��nitt�misen.
Olen tulossa Hi-Lon keikalle. Jotta olisin parhaalla mahdollisella tavalla latautunut keikkaa varten, miten minun kannattaisi k�ytt�� samainen p�iv� ennen keikkaa? Ainakin k�yd� rannassa, saunomassa ja luonnon ��rell�, tiivist�� Jussi. Rauhan tunne ja kiireet�n avaruus.
Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat: www.myspace.com/hiloandinbetween
