1G3B – Mahdollisimman paljon hauskaa ja musiikkia mahdollisimman pienellä panoksella!
24.04.2009
Närpiöläinen metallimyrsky ja mättörockmylväys 1G3B (1 gåbb & 3 barnet) julkaisi taannoin tiukkaakin tiukemman Saningen, gåss kiekon, jolla tämä närpiön murteella esiintyvä ryhmä pisti allekirjoittaneenkin polvet tutisemaan. Vauhdikas meno sai miettimään voiko näin riehakasta, hullua sekä kaiken maailman typeristä rajoituksista vapaata orkesteria edes ottaa tosissaan? Mistä on oikein kyse, kenelle kuuluu vastuu ja mitä ihmettä seuraavaksi tapahtuukaan? Desibelin kysymyksiin vastaili Francis Ford Kokkola, joka avasi aluksi yhtyeen varhaishistoriaa...
- Periaatteessa koko systeemi lähti käyntiin 90-luvun toisella puoliskolla. Vanha pumppu, jossa itse toimin rumpalina ja Herra Schnaabel basistina, oli vetänyt viimeisen keikkansa Nummirockin kakkoslavalla. Tämän jälkeen kaikilla bändin jäsenillä oli hermot niin kireillä, että vaikka sitä ei ehkä ääneen sanottu niin kaikki tiesivät, että läski leidi oli laulanut sen seikkailun suhteen - oltiin päästy niin pitkälle kun porukka kesti!
- Hetken aikaa tuli vedettyä henkeä ja mietittyä mihin ryhtyisi. Musisointia ja keikkaa teki mieli tehdä, mutta viidestä kuuteen päivää viikossa treenikämpällä ja loputon taistelu "pinnalle" pääsystä, kaiken lisäksi vielä köyhyysrajalla ja muun elämän kustannuksella, ei kiinnostanut senttiäkään! Sovittiin Schnabelin kanssa että keksitään jotakin jota voi tehdä muun elämän ohella jos ja kun tekee mieli.
Kuten arvata saattaa herrojen mieli kuitenkin muuttui ja pian kaksikko väänsi jo ensimmäistä kappalettaan kitaristi Per Harborin kanssa. Tekotapa oli suht poikkeuksellinen sillä ”skitat ja laulu nauhoitettiin hevostallissa, bassot lakkautetussa kettutarhassa ja kahvinkeitin mutsin keittiössä”. Vaikka äänityksen laatu jätti paljon toivomisen varaa idea pysyi kuitenkin elossa, ja seuraavana kesänä yhtye palasi rikospaikalle. Syntyi joukko uusia kappaleita ja samoihin aikoihin basson varteen löydettiin herra Stroganoff, minkä jälkeen bändi oli kutakuinkin kasassa ja keikkakunnossa. Jos bändin perusidea pitäisi puristaa yhteen lauseeseen se olisi...
- Mahdollisimman paljon hauskaa ja musiikkia mahdollisimman pienellä panoksella!
Voiko tuota parempaa mottoa ollakaan. Entä miksi oudot esiintymisasut ja miksi ihmeessä Närpiön murre? Eli kuinka päädyitte näin poikkeuksellisiin ratkaisuihin ja onko niistä ollut enemmän haittaa kuin hyötyä?
- Närpiön murre on äidinkieli ja hyvin vapaa ja sopiva kieli ilmaista ihmeellisiä tarinoita sekä kohtaloita. Esiintymisasut lähtivät siitä että rahaa ei irronnut keikoilta eikä sitä ikinä tiennyt mitkä ryysyt vetää niskaan kun keikkaa oli tiedossa. Mentiin siis satasella (mummon-markkaa) Halpa-Halliin ja ostettiin sieltä kyseisellä budjetilla jokaiselle bändin jäsenelle kokonainen asu lakista kenkiin sekä kaikki siltä väliltä. Asuja tai kieltä ei ole tullut kaduttua – sammalla periaatteella mennään vielä. Mahdollisimman halpaa ja paljon hupia!
Uunituore Saninjen, gåss omakustanteenne sisältää kokonaista 12 raitaa, eikä taso edes notkahda missään vaiheessa. Miten ihmeessä kiekosta nyt noin hyvä tuli?
- Kiitos! Jaa-a... Siinä on niin monta tekijää että on vaikea lähteä arpomaan mikä olisi se tärkein. Biisinteko on kai kuitenkin se suurin syy. Sekä Aaltonen (nykyinen kitaristi) että Böhlhammer Ollonmark (joka myös liittyi bändiin myöhemmin) ovat päässeet erittäin hyvin mukaan bändiin ja saaneet samalla varsin hienosti biisinteko-jujusta kiinni. Myös itse nauhoituskamojen halpeneminen ja niiden käytön opettelu on auttanut. Tämä kiekko tuli myös ihan omin (ja sillä tarkoitan etenkin B. Ollonmarkin) käsin tehtyä alusta loppuun, joten sitä pystyttiin viilailemaan ja nysväämään niin kauan kuin vain sielu sieti. Edellisestä luomuksesta oli myös kertynyt sen verran aikaa, että tankit olivat taas täynnä ja aikaa oli ollut kehitellä yhtä sun toista. Demovaiheessa oli varmaan sellaiset 20-30 biisiä.
Tahti ei myöskään ole vastaisuudessa hiipumassa sillä orkesterin seuraava studioreissu on jo merkattu suuntaa-antavasti kalenteriin, vaikka mitään ei vielä lukkoon olekaan lyöty. Soundeiltaan uusi kiekkonne on todella jykevä, missä äänititte sen ja kuinka pitkään prosessissa meni?
- Työskentelytapamme on sellainen että kun biisejä tehdään ja purkitetaan niin koko bändi on samalla paikkakunnalla äärimmäisen harvoin. Prosessi tällä teoksella, kuten muillakin, oli pääpiirteissään seuraavanlainen:
(0. Schnabelillä on biisiidea tai hän pyytää tietyn tyyppistä biisiä - tämä tapahtuu aina silloin tällöin)
1. Joku (yleensä Aaltonen tai Ollonmark) tekee demon.
2. Muut (paitsi komentaja Schnabel) antavat palautetta ja demoa ehkä viilaillaan. Demoissa ei ikinä ole laulua eikä laulumelodioita.
3. Schnaabel kuuntelee ja antaa palautetta, kehuja tai hylkäystuomion.
4. Saan version demosta ilman kannuja ynnä muita rytmipalikoita ja väännän ne siihen.
5. Jos Stroganoff on maan rajojen sisäpuolella hän käy Aaltosen, Ollonmarkin tai minun tykönä nauhoittamassa bassot. Jos herra on ulkomailla hän nauhoittaa ne itse tähän tarkoitukseen mukaan otetulla läppärillä.
6. Jos kyseessä on Aaltosen tekemä biisi Ollonmark vääntää kotonaan siihen syntikat ja jos Ollonmarkin niin Aaltonen vääntää siihen kotonaan skitat.
7. Schnaabelin laulu nauhoitetaan jossakin (riippuen kuka on missäkin kaupungissa tai reissussa)
8. Miksausta (Tällä teoksella Ollonmark kotonaan)
9. Loppumiksaus/masterointi -viikonloppukokoontuminen (O, A & minä)
10. Koko bändi ja bändin lähipiiri kuuntelee kappaleita eri stereoissa sekä kapistuksissa ja antaa palautetta jos löytyy jotain suurempia epäkohtia.
11. Ei kun verkkoon ja/tai painatukseen
12. Lätty valmis
Parin vuoden takainen Fårileven & The Secret Brotherhood of 500 tendren -dvd julkaisu irroitti kollega Panulalta paljon ylistyssanoja. Onko vastaavaa pakettia tulossa lähiaikoina?
- Kiitti myös niistä sanoista! Jotain pientä samantyylistä on ehkä suunnitteilla ensi keväänä/kesänä - siitä kuitenkin neuvotellaan vielä.
Kyseistä dvd:tä on muuten edelleen myynnissä, joten jos moinen kiinnostaa niin kannattaa käydä läpi asiantuntevia webbikauppoja. Live-esiintymisiänne on suitsutettu melkoisesti, mutta ainakaan nettisivujenne mukaan 1G3B -orkesteria ei nähdä kovin usein lauteilla. Miten orkesterinne voisi houkutella esiintymään jonnekin ja mitä lahjuksia moinen vaatii?
- Kyllä me periaatteessa lähetään minne tahansa kunhan kalenteri, puitteet ja lahjukset ovat kohdallaan. Täytyy kuitenkin muistaa että kyseessä on kymmenen hengen sirkus, joten sitä ei ihan niin vaan lähdetä!
Miltä yhtyeen tulevaisuus vaikuttaa tällä hetkellä ja joko kalenteri on täynnä merkintöjä tulevista tapahtumista?
- Valoisalta vaikuttaa ja kalenteristakin löytyy yhtä sun toista - moni asia on kuitenkin yhä sellaisessa vaiheessa etten vielä uskalla niistä sen kummemmin puhua. Voin kuitenkin 99% varmuudella luvata että tänä kesänä/syksynä tulee ainakin yksi keikka. Voi tulla peräti joitain lisääkin, jos kaikki vain loksahtaa kohdalleen!
Ja lopuksi on vielä sana vapaa...
- Ei kai tässä sen kummempia! Käykää kotisivuillamme ja tutustukaa yhtyeeseen. Tai tilatkaa/hankkikaa DVD:mme tavalla tai toisella.
Teksti: Mika Roth
Kuvat: 1G3B
