27.08.2010
Antti Autio Trio on nelimiehinen nuori helsinkil�isyhtye, joka taannoin yll�tti maalailevasti vanhahtavalta tuoksuvalla ja ilmavan tilavalla akustishenkisell� folk-popillaan. Vuonna 2009 perustettu ja yhden EP:n ik�inen yhtye koostuu nelj�st� entisest� Kallion lukiolaisesta: Antti Autio soittaa kitaraa ja laulaa, Severi Lajunen hoitaa s�hk�kitaraa, Erik Michelsen kuittaa basson ja Joska Saarinen istuu rumpupallilla. Yhtyeen taustoista, musiikista ja ty�skentelytavoista Desibeli.netille kertoivat Antti, Joska ja Severi.
Miksi Antti Autio Trio?
Antti: Soitimme monissa eri kouluprojekteissa ennen t�t� kyseist� viritelm��. Itse esitin pitk��n omia kappaleitani soolona ja pienill� kokoonpanoilla muun muassa sellistin kanssa. Ajattelin aluksi pitk��n, ett� n�it� kappaleita ei voi soittaa kokonaisen b�ndin kanssa, mutta sitten alkoi tuntua ett� olin jollakin tasolla musiikillisesti jym�ht�nyt paikoilleen ja b�ndin ker��minen oli suuri askel eteenp�in. Oli ilmiselv�� ett� juuri n�m� soittajat olisivat mukana tulevassa yhtyeess�. Teimme aluksi kokeiluproggiksena kouluun lukiodiplomin, joka onnistui sen verran hyvin, ett� olisi ollut h�lm�� heitt�� n�inkin hyvin alkanutta juttua pois.
Triossanne on nelj� j�sent�.
Antti: Nimi saattaa olla harhaanjohtava ja saattaa antaa sellaisen kuvan, ett� Trio on vain taustab�ndi. Todellisuudessa olemme yhten�inen ja pysyv� b�ndi. Mielest�ni t�ss� kokoonpanossa yhdistyy kaksi maailmaa: oma tyylini, josta ainakin pyrin tekem��n itseni n�k�isen, sek� Joskan, Severin ja Erikin proge- ja jazzvaikutteinen soittotyyli. Sovituksissamme on mielest�ni hienoa ja erikoislaatuista se, ett� soitamme folk/pop/rock -musiikkia eri l�ht�kohdista kuin yleens� t�llaista musiikkia soitettaisiin.
Joska: Nimi juontuu my�s siit�, ett� Antti on b�ndin selke� keulahahmo sek� s�velt�j� ja sanoittaja. L�ht�kohtaisesti muut j�senet tuovat lis�� mausteita Antin keitt�m��n soppaan, mutta ajan my�t� meist� on kehittynyt varsin yhten�inen b�ndi.
Onko teill� kokemusta muista yhtyeist�?
Severi: Omalla kohdallani Antti Autio Trio on vihdoin ensimm�inen yhtye, jossa ty�stet��n pelk�st��n omia kappaleita. Tai v�hint��nkin ensimm�inen vakavasti otettava. Joskan kanssa perustettiin ensimm�inen duo 5-vuotiaina ja tulimme tunnetuiksi nimell� Naamat. Tuolloin tosin instrumentit meniv�t ristiin Joskan r�mpytt�ess� pahvista v�s�tty� kitaraa ja laulaessa, kun itse soitin hurjilla filleill� h�ystetty� peruskomppia rumpusetill�.
Antti: Erik soittaa useissa kokoonpanoissa klassista musiikkia my�ten. Itelleni t�� on eka monihenkinen b�ndi. Soitan my�s sellasessa duossa kuin Mimosa ja toistaiseksi nimett�m�ss� teatterib�ndiss�. Oma muistikuva on se, ett� Joska, Erik ja Severi jamittelivat kesken��n ja esiintyiv�t kaikissa ep�virallisissa tilaisuuksissa lukioaikoina. Olin ja olen yh� aika ulkopuolinen noiden muiden progeh�myilyist�, mutta se on my�s helpottanut hurjasti, ett� ne on soittanut niin paljon yhess�. Biisien sovittaminen on ollu yll�tt�v�n helppoa just sen takia. Jotain kertoo noiden muiden tasosta se, ett� mun ei oo tarvinnu hirveesti muuttaa omaa tyyli�ni tai tapaa jolla soitan esim. soolona. B�ndi mukailee mun soiton mukana ja osaa soittaa my�s v�h�n tai ei ollenkaan kun on tarvis.
Miksi perustitte uuden yhtyeen?
Severi: Perinteisempi rock-kokoonpano pistettiin kasaan Antin halusta kokeilla miten s�vellykset toimisivat kokonaisen b�ndin kanssa. Lis�ksi meist� kaikilla on ajoittain vahvojakin sovituksellisia mielipiteit�, joiden Antti on antanut vapaasti muokata musiikkia ja lopputulos on ollut sopivan mielenkiintoinen.
Joska: Lukiossa olimme kaikki nelj� yht�aikaa lavalla useaankin otteeseen, mutta mukana oli my�s muita. Pienemm�ll� ryhm�ll� toimiminen on helpompaa, koska roolit ovat valmiiksi selvill�. Siit� syyst� tuli tarve vakiinnuttaa nykyinen kokoonpano ja alkaa sen voimin sovittaa Antin kappaleita uuteen muotoon.
Antti: K�sitt��kseni t�� tuli kaikille ihan tarpeeseen t�m� projekti. Mulle musiikilliset mahdollisuudet kasvoivat tietysti paljon kun on b�ndi mukana ja n�ihin tyyppeihin oon oppinut luottamaan. Erik v�h�n kyll� vaan kaapattiin mukaan, kun sill� oli jo valmiiksi v�h�n samanlainen b�ndi (JohnPaul). Ja Erik on tottakai mukana lavakarismansa takia. Ja me kaikki ollaan my�s kavereita ja ihan hyvi� tyyppej� ja on t�� ollut hauskaa ajanvietett�.
Joska: Mulla on ollut paljon soittokokemusta erilaisista cover-yhtyeist� ja olin etsinyt pidemm�n aikaa b�ndi�, jossa p��sisi ty�st�m��n jonkun omia s�vellyksi�. Projekti Antin kanssa tuli sopivasti kohdalle ja tunsin p��sev�ni eteenp�in my�s omalla soittourallani.
Musiikinne perusolemus on aika ilmava ja osin siksi hyvin 70-lukulaisen tuntuinen. Mit� 70-luku ja sen musiikki merkitsev�t teille, kun asiasta EP:nne saatteessakin mainitsette?
Antti: Itse en korosta 70-lukua oikeastaan lainkaan enk� henkil�kohtaisesti allekirjoita sit�, ett� tekisimme ns. 70-lukulaista musiikkia, ainakaan en��. Toki omissa esikuvissani on useita 70-luvulla vaikuttaneita artisteja. Vaikutelma tulee varmaan aika pitk�lti soundeista, jotka levyll� ovat aika luomukamaa, v�h�n niinkuin 70-luvulla. Soppaan sekoittuu jokaisen soittajan maneerit ja vaikutteet, joita l�ytyy sek� 70-luvulta ett� muualtakin.
- EP:ll� kuuluu my�s levyn miksaajan Matti Saarisen musiikilliset mieltymykset. Esimerkiksi Matoja-kappale on miksattu hyvin ilmavaksi, hyvin erilaiseksi kuin alkuper�inen versio. Luulen, ett� meill� on vaikuttajia tasaisesti ihan jokaiselta eri vuosikymmenelt�. El�mme ehk� b�ndin� omaa 70-lukua. Olemme soittaneet n�it� biisej� vajaan vuoden ja luomme vasta perustaa identiteetillemme. Soundit ja soittotyyli muuttuvat toivottavasti ajan my�t� enemm�n itsemme n�k�isiksi ja kasvamme 70-luvulta nykyp�iv��n. Ymm�rr�n toki 70-luku -viittaukset, mutta miss��n tapauksessa se ei ole itsetarkoituksellista tehd� "70-lukulaista" musiikkia.
Onko teill� musiikillisia esikuvia, jotka on p�ivitett�viss� 70-luvulle?
Severi: Pitk�n listan voisi t�h�n kirjoittaa, mutta toisaalta kyll� niit� esikuvia on alkanut l�yty� 70-luvun ulkopuoleltakin eik� kyseisen vuosikymmenen alkupuoli ole mieless�ni musiikillisesti en�� kovin hallitseva. Tietynlainen virtuositeetin sek� maagisen yhteensoittamisen ihannointi pohjautuu kyll�kin vahvasti tuolloin vaikuttaneisiin proge- ja fuusiohirmuihin. Samoin halu tehd� musiikkia ensisijaisesti omilla ehdoilla yleis�n miellytt�misen sijaan. Tietysti kuulijoiden kautta suuri osa siit� nautinnosta syntyy, mutta kyll� siell� treeneiss� tulee kuitenkin kulutettua aikaa hieman enemm�n kuin keikoilla.
Joska: Varmaan kaikilla on esikuvia ja vaikutteita niin 70-luvun kuin nykyp�iv�nkin musiikista. Toki t�ss� yhteydess� voi mainita esimerkkin� 70-luvulla mm. Yes ja King Crimson -yhtyeiss� vaikuttaneen rumpali Bill Brufordin. H�nen soittoaan olen paljon kuunnellut ja yritt�nyt my�s opetella samoja juttuja. Joskus nuorempana ajattelin, ett� olisi hienoa soittaa kuin Bruford tai yhtyeess� kuin King Crimson, mutta oikeasti t�rkeint� on l�yt�� oma tapansa soittaa omilla ehdoilla. Toista Bill Brufordia ei tule, koska kukaan ei tee sit� juttua niin hyvin kuin h�n.
Antti: David Bowie on oma esikuvani, mutta jokseenkin kuvaavaa on se ett� h�n on vaikuttanut my�s muilla vuosikymmenill�. Sitten suuria nimi� mm. Nick Drake, Joni Mitchell, Jimi Hendrix, Black Sabbath... suomalaisista Kaj Chydeniuksen s�vellykset sek� tunnelman ja sanotuksien takia Pekka Streng... aika paljon tulee mieleen mutta niin tulee muiltakin vuosikymmenilt�. Kuuntelen my�s aika paljon sellaista musiikkia mit� en itse tee.
Mainion Vieraita kankaita -EP:n biiseist� kaikki ovat Antin k�sialaa. Erityisesti niiden kyps�t mutta mielikuvitukselliset tekstit vieh�tt�v�t. Miten ne ovat syntyneet?
Antti: EP:n tekstit ja biisit ovat syntyneet vuosien 2006 ja 2009 v�lisen� aikana ja ty�metodit ovat muuttuneet aika paljon alkuajoista. R-ll� alkava sana oli ensimm�inen kappaleeni ja se on my�s sanotuksiltaan aikamoista mielen ja tunteiden jalostamatonta vy�ry�. Pid�n sen kappaleen tekstin paatoksellisuudesta ja h�myisyydest�, mutta en voisi nyky��n sanoittaa samalla lailla. Nyky��n tekstien kirjoittaminen on hyvin itsekriittist� pilkunnussintaa ja harkitsen hyvin pitk��n ennen kun teen mit��n lopullista. Sain juuri valmiiksi kappaleen jonka teksti� olen tehnyt reilu vuoden.
- Metodini on se, ett� teen kappaleet ensiksi ja sitten vasta tekstin. Se on johtanut siihen, ett� mulla on l�j�p�in biisej� ilman tekstej�. Joihinkin kappaleisiin sanottaminen on tietty paljon helpompaa, joskus sanat ja biisi tulevat yhdess� y�ss�, mutta muuten sanotuksien tekemiseen ja miettimiseen menee jopa kuukausia. Kaikki kappaleeni syntyv�t kuitenkin biisikohtaisesti erilailla. Yleens� kirjoitan montaa kappaletta samaan aikaan ja ne valmistuvat kaikki ajallaan omassa rauhassa. T�m�n kaiken vaivan teen sen takia, koska haluan, ett� jokaisella sanalla on yht�l�inen merkitys kuin jokaisella nuotillakin on. Eik� itsekunniotukseni kest�isin jos laulaisin sanoja, joita en oikeasti tarkoittaisi tai joiden takana en voisi seist�.
- Yrit�n yhdist�� fiktiota ja tositapahtumia ja k�yt�n paljon metaforia. Vaikka monet l�hipiirist�ni l�yt�v�t kappaleista vertailukohteita omasta el�m�st�ni tai jopa itsens�, vieroksun sit�, kun jotkut luulevat tiet�v�ns� minusta jotakin pelkkien kappaleiden kautta. Siin� menee kaksi asiaa solmuun.
Kuulen musiikissanne paljon samankaltaisuuksia muiden nuorten aloittelevien folk-artistien kanssa.
Antti: Olen huomannut, ett� toisista tiet�m�tt��n syntyy eri paikassa samaan aikaan h�mment�v�n samanlaisia juttuja. Silloin kun Joose Keskitalo tuli pinnalle ja en ollut kuullutkaan h�nest�, joku kuulijani luuli ett� soitan Keskitalo-covereita. Otin Joosesta selv�� ja huomasin ett� tein silloin tosi samanlaista musiikkia. Ville Ahonen- ja Yona-yhtym�t ovat olleet my�s aika h�mment�vi�. Mutta, ei, meill� ei ole ket��n salaista yhteist� s�velt�j�� tai en lainaa riimej� Joose Keskitalolta. Vaikutus on oikeastaan k��nteinen. Kun ymp�rill� tehd��n samanlaista musiikkia, niin sit� yritt�� siksi erottautua ja etsi� jatkuvasti uutta.
Tuntuu, ett� Suomessa on ilmestynyt paljon hyv�� folkia viime vuosien aikana. Mist� luulette sen johtuvan?
Antti: Kyll� Suomessa tehd��n hyv�� folkia, mutta en osaa sanoa onko kyse paremmasta folkista kuin ennen. Itsell�ni on ainakin suuri tarve v�lill� kuulla musiikkia, jossa sanoja korostetaan ja saattaa olla, ett� folk on parhaimpia musiikin muotoja t�h�n tarkoitukseen. Folk-lemppareita ovat esimerkiksi Matti Johannes Koivu, Joose Keskitalo, Sami Kukka, Yona, Kauko R�yhk�, Ville Ahonen... En omaa sellaista perspektiivi�, ett� osaisin sanoa onko meneill��n er��nlainen folkin kultakausi tai miksi juuri nyt tehd��n hyv�� folkia. Olisiko kyseess� vastaisku tai -paino metallibuumille? Biisien tekij�n� mun on my�s vaikea vastata tuohon, sill� kun alkaessani tehd� musiikkia en edes osannut ajatella tekev�ni folkia ennen kuin joku m��ritti sen niin.
Millainen Antti Autio Trio on lavalla?
Severi: Ainakin jokseenkin energisempi kuin EP:n perusteella voisi luulla. N�inh�n se toki menee melko poikkeuksetta. EP on ��nitetty viime joulukuussa b�ndin oltua pystyss� vasta nelisen kuukautta, joten sovitukset ja yhtyeen sointi ovat muokkautuneet sittemmin melko lailla. EP:n toteutus l�hentelee studio-live� siin� mieless� ett� pohjat on ��nitetty samalla kertaa eik� esimerkiksi useampia kitararaitoja l�ydy p��llekk�in kuin yhdest� kappaleesta. Saarisen miksaama ja ty�st�m� lopputulos on siis melko autenttinen tallenne sen hetkisest� meiningist�.
Antti: Ollaan rockimpi b�ndi kuin levyll�. S�rm�� ja soundeja on tullut lis�� ja ollaan omasta mielest� enemm�n ja enemm�n yleis�yst�v�llisempi yhtye. Levyh�n on aika hissuttelua ja se meno ei kaikilla keikoilla toimi. Soitetaan joka keikalla paikan ja yleis�n mukaan, my�s puoliakustisesti ja jatkossa my�s akustisesti. Eli pyrimme tekem��n joka keikasta my�s erilaisen ja kokonaisuuden eik� vaan juntata samaa setti� keikasta toiseen. Biisit saattavat muuttua aika paljon keikoilla. Ja biisej� alkaa olemaan aika paljon ja ne on erilaisia, joten niist� on helppo soveltaa eri settej�. Oma visioni on se, ett� voisimme tulevaisuudessa soittaa tilaisuudessa kuin tilaisuudessa. Toivoisin ett� musiikkimme menisi astetta menev�mp��n suuntaan ja ett� musiikkimme toimisi keikoilla vaikka esim. sanoja ei kunnolla kuulisi (kun sellasia ainakin ne meij�n keikat on ollut).
Milt� n�ytt�� Antti Autio Trion tulevaisuus?
Joska: Seuraava isompi tavoite on pitk�soiton julkaisu, mutta levymerkki ja ajankohta ovat viel� avoinna. EP julkaistiin Saarisen tuottamana Sumuinen Gorilla -levymerkill� ja on mahdollista, ett� se yhteisty� jatkuu viel�. T�ll� hetkell� panostetaan ensisijaisesti keikkailuun, koska keikkojen my�t� b�ndi tulee tunnetuksi ja samalla my�s biisit menev�t eteenp�in.
Antti: Syksyll� on keikkoja ihan mukavasti ja halutaan tietenkin p��st� parempiin keikkapaikkoihin. Pitk�soitto on varmaankin jossain vaiheessa ajankohtainen mutta omasta mielest� siihen tarvitaan pienemm�n tai v�h�n
isommankin levy-yhti�n apua.
Teksti: Jani Ekblom
Kuvat: Antti Autio Trio
