St. Rasta - Eih�n kunnon tanssimusaa soiteta ilman m�ssyj� soittimia.

Yksitoistahenkinen helsinkil�inen ska-reggae-suomir�p-balkan-hyvin sekava -orkesteri St. Rasta julkaisee komean nelibiisisen EP:n ja on jo ennen sit� saavuttanut nime� energisen� bileb�ndin� kotikulmillaan. Yhtyeen s�velt�j� Henri Hy�kyvirta ja sanamaestrot Rami Shikeben ja Lauri Greis vastailivat desibeli.netin haastatteluun.

- Koko homma sai alkunsa kes�ll� 2008. Humalassa heitettiin l�pp��, ett� perustetaan Suomi-reggaeb�ndi. Se oli ihan erilaista, mit� oltiin ennen soitettu tai kuunneltu, mut vaan digattiin siit�. Rami ja Henkka olivat soittaneet aiemmin raskaampaa musiikkia yhdess� St. Rastan rumpalin Santun kanssa ja Laurilla ei sen suurempaa musiikillista taustaa ollut. Ajatus sitten muhi siin� pari kuukautta ja lopulta ajateltiin, ett� pakkohan meid�n on joku biisi saada aikaiseksi, kun niin nyt ollaan koko kes� k�nniss� puhuttu. Henkka s�velsi ja nauhoitti syntikka-tietokone -kombolla demo-CD-R:n Ramille ja Laurille, jotka tekiv�t siihen sanat. Kes�n lopussa sitten ��nitettiin Henkan autotallissa meid�n eka biisi El�m�n ep�kohdat. No, n�it� demoja kyh�iltiin sitten l�pp�hengess� pikku hiljaa pari vuotta: mm. Kalteva torni ja Huomenna ja t�n��n oli sellaisia biisej�, jotka Henkka oli jo s�velt�nyt puoliksi, ennen kun koko muu poppoo tuli mukaan.

- 2010 talvella homma l�hti kuitenkin vasta kunnolla rullaamaan. Rami oli puhunut koulussa kavereiden kanssa, ett� kev��ksi ois mahdollista saada pari keikkaa nimenomaan suomi-reggae-r�p -henkisell� meiningill�, joten ruvettiin hankkimaan porukkaa mukaan St. Rastaan. Nimi muuten keksittiin kaksi kes�� aiemmin nelj�n j�lkeen aamulla Ramin grillimajassa. Jami, Leo, Sanni, Ella, ja Santtu liittyiv�t nopeasti mukaan ja St. Rastasta tuli oikea b�ndi. Treenattiin, s�vellettiin ja sovitettiin biisej� ihan tosissaan. Ensimm�iset keikat Kuningasidean kanssa oltiin jo sovittu Kallion lukioon ja Cafe Mascotiin. My�hemmin saimme viel� sovittua keikan Narinkkatorille seuraavaksi p�iv�ksi Mascotin keikasta. Ei voitu en�� tyri� t�t� hommaa, eik� tyrittyk��n. Vedettiin kolme hyv��, mut nyky��n varmaan aika hirveen kuulosta keikkaa, eik� oltu kyll�isi� vaan haluttiin tehd� t�m�n porukan kanssa lis�� musaa. Haluttiin my�s lis�� porukkaa. Eih�n kunnon tanssimusaa soiteta ilman m�ssyj� soittimia.

Vertaan yhtyett� EP:n arviossani mm. balkanrytmien puolesta J�tk�j�tkiin ja Herrojen ajan melankolisuuden osalta ska-yhtye Gooniin. Allekirjoitatteko itse viittaukset ja keit� muita esikuvia tai verrokkeja itse nostaisitte esille?

- Alkujaan, kun St.Rasta haki viel� tyylillist� suuntaansa, fiilistelimme paljon erilaista rytmimusiikkia. Kotimaisista yhtyeist� Asa & J�tk�j�tkien keikkameno ja r�p yhdistettyn� normaalista poikkeaviin taustoihin olivat suuria innoittajia meille. Ska ja balkan puolella vaikuttajia ovat olleet mm. skapunk-yhtye Streetlight Manifesto ja balkantykki Boban Marcovich Orchestra. Kaikkia innoittajia on kuitenkin vaikea luetella, koska b�ndiss� kohtaa 11 ihmisen musiikkimaut. J�tk�j�tk�t vertaus osuu ymm�rrett�vist� syist� kohdalleen, Arvostamme sit� poppoota, mutta emme pyri kuitenkaan kuulostamaan samalta. Ja ollaankin mielest�mme onnistuttu tekem��n ihan oman tyylist� musaa. Goonia ei kukaan meist� ole hirve�sti kuunnellut, siksi vertaus tuntuu hieman kaukaa haetulta. Asiameininki n�ytt�� jannuilla kuitenkin olevan.

Kymmenen vuotta takaperin sek� suomireggae ett� suomir�p alkoivat ly�d� tosissaan l�pi, nyt viime vuosina on tullut vastaan paljon artisteja jotka sekoittelevat n�it� joko kesken��n tai balkanrytmeihin, kansanmusiikkiin tai vastaaviin. Mik� on St.Rastan asema t�ss� kehityksess�?

- Omasta asemastamme musakehityksess� on jotenkin haastava puhua. Ehk� me yritet��n rimpuilla vaan mukana! Tosiasiassa ollaan ehk� v�h�n erkaannuttu t�st� "perusgenrest�" ja ollaan rikottu "genrerajoja", osittain ehk� jopa vahingossa. Koska tehd��n t�t� hommaa porukassa, jokaisen j�senen musiikkimieltymykset ja ajatukset vaikuttavat kappaleen lopputulokseen. Henkan tuomat biisipohjat saavat oman sovituksensa, kun esimerkiksi Otson balalaikka, Veijon synat ja Ellan haitari l�yt�v�t oman paikkansa kappaleissa. Meid�n b�ndiss�mme ei ole yht� s�velt�j��, vaan jokainen on oikeutettu tuomaan juttuja muiden kuultavaksi. Kaikkia pyrit��n kuuntelemaan ja saamaan lopputuloksesta sellainen, ett� 11 j�sent� ovat siit� fiiliksiss�. Asemasta tuossa genress� viel� sen verran, ett� emme oikeastaan ole ikin� pyrkineet mihink��n asemaan. Haluamme vain soittaa sellaista musiikkia mist� itse pid�mme ja niin kauan kun yleis�st�kin l�ytyy v�ke� jotka ovat fiiliksiss�, niin soitamme heille mielell��n. Totta kai haluamme kehitty� ja p��st� isommille lavoille soittamaan, mutta emme halua tinki� musiikissamme. Haluamme tehd� sit� mik� meist� kuulostaa hyv�lt� ja luotamme siihen, ett� ihmiset tykk��v�t. Jengi n�kee, ett� me ollaan tosissamme ja my�s digataan t�st� touhusta. Ei siihen voi kun flipata messiin.

Jako kahteen pureutuu minun korvaani yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen. Onko St. Rastalla vakaumus vai m��ritell��nk� se biisikohtaisesti?

- Vaikka olemme samanhenkist� porukkaa, yhdentoista j�senen b�ndill� on vaikea olla yhteist� vakaumusta. Sanoitukset tekee Rami ja Lauri ja ne tehd��n puhtaalla fiilispohjalla. Totta kai on huolestuttavaa, mihin t�m� maailma on menossa, mutta poliittinen paatos ei ole homman p��pointti. Sanoituksia tehdess� on huomannut kuitenkin, kuinka henkil�kohtaiset ajatukset ja pohdinnat p��tyv�t biisien aiheiksi. Jako kahtia-biisin sanat tuntuivat kirjoitusvaiheessa ajankohtaisilta, emmek� h�pe� kirjoittaa niist� asioista jotka ovat meille t�rkeit�. Niin kauan kuin meist� tuntuu hyv�lt� ja t��ll� voi r�p�t� kriittisesti, on meid�n mielest� ajatuksiemme p��st�v� ilmoille. Taide on ollut ja tulee aina olemaan loistava tapa vaikuttaa. Jos joku vaikuttuu jollain tavalla sanoituksistamme on se mukava bonus t�h�n hommaan, vaikka se t�ss� ei t�rkeint� olekaan.

Millaista vastaanottoa yhtye on saanut - niin levytetyn materiaalin kuin livekeikkojen tiimoilta?

- Palaute jota olemme keikoista ja levyst� saaneet on ollut l�hes poikkeuksetta positiivista. Harvalla nyt varmaankaan on pokkaa tulla p�in naamaa haukkumaan, mutta kyll� keikkojen yleis�st� huokuu selv�sti se, ett� jengi on fiiliksiss�. Usein ihmiset luulevat nimen perusteella, ett� t�m� on vitsi tai joku perus suomireggae-posse, mutta kun he ovat n�hneet keikan tai kuulleet musiikkia, l�hes kaikki ovat tajunneet, ett� v��nnet��n t�t� hommaa tosissamme ja kuulostamme hyv�lt�. Kaikkia ei voi, emmek� pyrik��n miellytt�m��n, mutta siihen pyrimme, ett� siell� miss� St.Rasta soittaa, on aina hyv�t bileet. Keikat ovat kuitenkin t�m�n homman suurin suola ja sen homman me my�s osaamme parhaiten. Haluamme, ett� ihmiset saavat tanssia ja riehua kunnolla!

Mitk� ovat St. Rastan seuraavat askeleet ja tavoitteet?

- St.Rastalla on kyll� ihan kunnianhimoiset tavoitteet. Haluamme p��st� isommille lavoille, tanssittamaan isompia ihmismassoja. Tiedet��n itse, ett� t�� homma soundaa hyv�lt� ja toivottas, ett� saatas lis�� yleis�� jotka tajuais sen my�s. Pointtina t�ss� on, ett� homman pit�� edet� jollain tapaa. Niin kauan t�m� tuntuu hyv�lt�, kun on tunne, ett� menn��n eteenp�in. Jos tulisi sellainen fiilis, ett� t�m� py�rii jatkuvasti vaan paikoillaan, ihmisilt� loppuisi varmasti motivaatio nopeasti.

- Toistaiseksi ollaan kuitenkin oltu sellaisessa mukavassa rauhallisessa nousussa koko ajan. Ihmiset on k�yneet keikoilla ja ollaan saatu v�lill� jotain julkaistuakin. Pari vuotta sitten vedettiin nuorisotaloilla keikkoja ja nyt p��st��n ensimm�ist� kertaa Tavastialle. My�s yhteissoitto ja biisien laatu on parantunut tasaisesti. Seuraavia tavoitteita meill� on ehdottomasti, ett� p��st�isiin vet�m��n meid�n musiikkia ulkopaikkakunnille. Helsingiss� ollaan soitettu paljon, mutta muut kaupungit on viel� toistaiseksi j��nyt v�h�n v�hemm�lle. My�s pitk�soiton tekeminen on suunnitelmissa. Meill� on jo nyt kasa l�hes valmiita kappaleita, joista pitk�soiton saisi kyh�tty�. Musiikin tekeminen on vaan aika kallista, joten joku lafka, joka voisi studiokustannuksissa jeesata olisi kyll� hyv� olla. T�ss� nyt on joitain keskeisimpi� tavoitteita, eik� mik��n niist� ole meid�n mielest�mme ep�realistisia meille. Pit�� olla malttia ja jaksaa tehd� t�it� n�iden hommien eteen, niin kyll� sielt� joku hyv� lafka ja keikkamyyj� saadaan.

Mitk� asiat ovat St. Rastan ytimess� ja miksi juuri teid�t kannattaa musatarjonnasta bongata?

- St.Rasta kannattaa bongata koska ollaan jotain, mit� harva uskaltaa odottaa. Livevetomme ovat todella intensiivisi� ja hauskoja tapahtumia. Pyrimme j�tt�m��n lavalle kaiken, jotta jokainen kuuntelijakin voi flipata mukaan. Musiikkimmekaan ei ole mit��n perus humppa/iskelm�/rap/reggae meininki�, mit� tulee joka tuutista, vaan olemme jotain muuta. St. Rasta on rehellinen ja suora b�ndi joka tekee juuri sellaista musiikkia mit� itse haluaa. Kun tekee tosissaan sit�, mit� oikeasti rakastaa ja viel� hyv�ss� porukassa ei lopputulos voi olla muuta kuin onnistunut. St. Rasta voisi oikeasti olla se �rh�kk� tuulahdus, mit� t�m� suomen musiikkimaailma kaipaisi. R�nsyilev�, suora ja rehellinen, mutta silti tiukka, tunteella ja taidolla v�s�tty kokonaisuus.

Haastattelu: Ilkka Valpasvuo, kuvat: St. Rasta