Haastattelut

Alussa oli uni

27.11.2016



- Olin kauan aikaa miettiny että ku mä osaan kerta, kannuja paukuttaa, kitaraa ja bassoa soittaa, ja laulaa. Aijon tehdä itse kaiken. Yks ilta sitten istuin koneelleni ja rupesin luomaan Orizem in the Ocean -albumia. Hiukan kokeilu mielessä aluks, mutta sitten vakavammin ja nyt oon tässä.

Sanoisin että musiikkisi on tanssittavaa pop/rockia, jossa on paljon 70-luvulta, mutta vielä enemmän 90-luvulta. Kuinka itse näkisit perintötekjöiden järjestyksen ja miltä haluaisit Orizemin kuulostavan?

- Ihan oikeen tuumattu, itse lisäisin siihen vielä ehkä ripauksen psychedelisestä rockista. Henkilökohtaisesti pyrin vain siihen, että saan biiseihini mielestäni oikean viban, palvelemaan lauluosuuksia ja lyrikkaa, eli toisin sanoen paketin joka kantaa loppuun.

- Mä teen musiikkiani sydämestä ja elämästäni. Mun perusajatus on että luovassa taiteessa ei oo rajoja! Siks en ajattele kokonaisuutta miltä sen tulisi kuulostaa, vaan pikemmin että miltä tämä nyt kuulostaa. Elän siinä hetkessä kun sävellän ja tuotan soundein, eli kunhan se palvelee omasta mielestä biisin vibaa ja tarinaa.

Tuoreen EP:n nimi on Fear, mutta minkälaisesta pelosta tässä on kyse?

Orizem - Fear sisältää pelon, rakkaimmista, läheisistä ja menettämisen pelosta, siitä itsessään Fear kappale kertoo. Se että elää ja synnyttää, tekee kappaleita rustaa runoja tai mitä nyt kukin tekee. Rakkauteen lajissa ku lajissa sisältyy myös useimmiten pelkoa.

- Kuitenkaan koko EP ei nojaa pelkästään siihen teemaan, vaan siihen pieneen murto-osaan kuinka rakkaus ja elämä, kun tekee jotain voi joko tuottaa suunnatonta mielihyvää tai kuinka se voi palkita tai heittää uudestaan pohjalle jolloin taas on noustava jos meinaa jatkaa taistelua ja elämää.

Entä mikä kiekon viidestä kappaleesta on se, josta satunnaisen kuulijan kannattaisi aloittaa Orizemiin tutustuminen?

- Ensimmäisenä satunnaisen kuulijan tulisi ehkäpä kuulla The Whisper. Se on helppo lähestyä ja kuunnella ja onhan se hyvä biisi, joka kertoo rakkaudesta, ja jossa on naishenkilö myös tulkitsemassa omalla persoonallaan äitiyden runnomalla heleällä tulkinnallaan kyseistä biisiä.

Olet julkaissut nyt noin vuoden sisällä kaksi pitkäsoittoa ja yhden EP:n. Mistä moinen luovuudenpuuska on syntynyt, vai onko tässä julkaistu nyt materiaalia pidemmältä aikaväliltä?

- Materiaalia ei ole arkistoissa tai missään muuallakaan. Kaikki syntyy sinä hetkenä, kun otan skitan käteen, taikka mietin rumpukomppia, bassolinea tai muuta. Useimmiten skitta on kädessä sillä hetkellä, ja jos se jota soitan kolahtaa muhun, lähtee luomisen prosessi käyntiin, siinähän täytyy olla joku asia ja fiilis jo, jos se kerta tuntuu. Sitten otan ja rupeen jalostaan sitä ja hakemaan mitähän mun sielu haluaa nyt kertoa. Joskus se on erittäin monen stressaavan matkan päässä ja joskus taas se tulee miltei kun itsestään.

Miten kappaleentekoprosessisi on kehittynyt ja miten haluaisit kehittyä tuolla saralla? Entä onko lyriikoiden luominen englanniksi mielestäsi helpompaa vai haastavampaa?

- Kappaleenteko prosessi ei toisinaan oo muuttunu mikskään, teen ja sävellän entiseen tapaan. Milloin mistäkin inspiroituneena, uudesta riffistäni kompista tai jostain muusta aiheesta, tunteesta mitä kantaa jne. Joskus voi olla hankala kirjoittaa englanniks en sitä sano, ja varsinkin ku en oo natiivi siinä. Mutta tähän asti oon saanut kyllä ulos englanninkielellä kappaleeni ja näin teen myös jatkossakin.



Entä miltä tulevaisuus näyttää julkaisurintamalla? Joko uusia kappaleita on valmiina purkitettavaksi, ja mihin suuntaan Orizemin musiikki on seuraavaksi mahdollisesti muuntumassa?

- Tulevaisuus näyttää ihan kelvolta. Juuri sain ku sainkin purkitettua uuden skibaleen eli odotettavissa on uusia biisejä ja julkaisuja. Orizem pitää rock pohjan ja myös tanssittavuuden. Katsotaan lopputulos sitten kun saan näitä biisejä sävellettyä ja laitettua purkkiin.

Orizem on ymmärtääkseni yhden miehen bändi, joten sitä ei voi nähdä keikoilla - vai voiko?

- Kyllä, Orizem on yhden miehen bändi, mutta hei, kaikki on mahdollista (naurua). Itseasiassa vedin jo keikan 29.10.2016 Tampereella. Herwood StageBar & Kitchen:ssä.



Setti vedettiin kuuleman (ja oheisen videotallenteen) mukaan taustalta tulevan musiikin ja mikrofonin kanssa, mutta kuka voi muka määrittää, miten rockia voi/saa/pitää esittää, toteaa Lento. Sitä paitsi kokemus oli niin palkitseva, että lisääkin on luvassa – löytyy bändiin sitten muita soittajia tai ei.

Jos Orizemin olisi rakennus, niin se olisi...?

- hmmm... En osaa vastata rakennukseen, mut ehkä joku avaruusalus tai planeetta?

Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.

- Haluan kiittää sua tästä hienosta tilaisuudesta että ylipäätänsä otit haastatteluun ja siitä että oot arvioinu mun lättyjä ja musaa. Kiitos.

- Ja tietty niitä huimia 55 fania jotka tukee Orizem musaa, tykkäämällä Orizem facebook sivua. Ystäviä jotka on linkannu joskus mun biisiä johonki. Tehny musavideon. Kiitos! Muijaani ja tietokonettani jotka eivät vielä oo menettäny kovalevyänsä! Kiitos!

Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Antti Uurtamo Photography




Lukukertoja: 1381
Facebook
Artistihaku
Haastattelussa myös