22.05.2005
Telakka/Tampere
Kolmen laulaja-lauluntekij�n minikiertue Gold Sounds Tour p��ttyi Mental Alaska -sunnuntaihin Tampereen Telakalla. Vaikka kaksi kolmesta esiintyj�st� nautti kotietua, ei Telakka kumma kyll� ollut yht��n niin t�ynn� kuin olisin olettanut � liek� sitten ulkona vihmoneella sateella osasyyns� katoon. Oli sit� v�ke� kuitenkin sen verran, ett� kaikki soittajat saivat ansaitut ablodit ja mukavan encoreen kutsuvan metelin.
Office Buildingin keulahahmo Janne Laurila sai kunnian aloittaa v�h�n vajaa yksitoista. Miehen kick ass �kantriklassikkolainoista ja omasta materiaalista koostunut setti oli p��asiassa tuttua korkealta ja kuulaasti �Jannea, mutta my�s harvinaisempi matalampi laulutyyli puki herraa eritt�in hyvin. Suurimmat ablodit tulivatkin bluesista lainakappaleesta, jossa Janne vaihteli ��nialaa alun bassoilusta korkeampaan tarpeen mukaan. Jannen uudet omat biisit kuulostivat my�s hyv�lle, ja mielenkiinnolla j��nkin odottamaan, millaiseen kaapuun ne OB-muodossa puetaan. Pitk� kokemus yleis�n vangitsemisesta n�kyi ja toimi j�lleen, biisivalinnoissa oli selv�sti ollut mukavaa ilkikurisuutta.
Kun Janne rokkasi ja tunnelmoi seisaaltaan, vaihtoi Tapes istuvaan asentoon ja hissuttelevampaan tunnelmointiin. Miehen usvainen ja kantavan hauras laulutulkinta nostaa muutamissa kappaleissa (Small Room, In The Garden) edelleen minun mieleeni vahvasti Sister Flon Samaen, jonka faniksi artisti itsekin haastiksessaan tunnustautuu. Kantrimpi Jackson Field ja pienen hitin henke� huokuva Barcelona nousivat miehen omista biiseist� esiin, Tigerbombs ja Metallica -versioinnit olivat oikeastaan vain herran mukavaa t�ytett� keitokseen. Tapesilta kuultiin my�s monta ennalta kuulematonta veisua, jotka eiv�t paljon mainituista j�lkeen j��. Eli ainakin minun mielest�ni voidaan odotella Tapesin ensimm�ist� oikeaa levy�, kunhan yhteisty�kumppanit vain l�ytyv�t. Valmista kamaahan t�m� sympaattinen n�pp�ily on.
Sen kummempia roudaustaukoja ei t�ll� kiertueella tarvittu, kunhan nyt mikki k��nnettiin yl�asennosta linkkuun ja takaisin. Ruotsin poika Erik Vallin oli illan selkein trubaduuri: miehen hirtehisen vakavamieliset tarinat pistiv�t kuuntelemaan n�pp�ilev�n soiton toimiessa vain taustana. T�ss� oli suurin ero muihin herroihin, joilla laulu ja stoorit olivat selke�mmin vain yksi osa musiikkia. Sympaattinen herra pisti � jos ymm�rsin oikein � esitt�en my�s lainamateriaalia, koska kirosi, kun pistettiin soittamaan biisej�, joitten sanoja ei muista. Ei kai sit� nyt omia biisej��n unohda? Joka tapauksessa, kyll� l�nsinaapurin Erkkikin oli ihan tutustumisen arvoinen, vaikka en�� n�in j�lkeenp�in en kissallaakaan muista, mist� kaikesta niiss� tarinoissa kerrottiin. Ainakin rattopoikuudesta ja HIV:st�... eli tosi hilpe��. Vakavia aiheita kevyell� k�sittelyll�.
Tapes-Jukan mukaan kiertue oli mennyt hyvin, Savonlinnan kommuunikekkereiden ladon ylis -keikasta Jyv�skyl�n Yl�kaupungin Y�n v�enpaljouteen. Telakallakin oli sek� hauskaa ett� my�s kaunista, pehme�� ja kaihoisaa. Lis��kin t�llaisia useamman soolon kokonaisuuksia toivoisi.
Ilkka Valpasvuo
