Haastattelut

Tapes luottaa konstailemattomaan ja yksinkertaiseen

10.05.2005

Tapes Vuoden 2004 lopulla Mental Alaskan Folk Festeillä kuultiin monien muiden mainioiden esiintyjien ohella myös pehmeää näppäilyä ja koskettavaa laulua hempeillä sivellyksillä tarjoillutta Tapesiä. Artistinimen takana seisoo herra Jukka Salminen, tuttu mies niin Tigerbombsien koskettimien takaa kuin pitkään hiljaiseloa viettäneen Lovestar –orkesterin keulahahmona. Vaikka mitään virallisia Tapes-julkaisija ei vielä ole kuultukaan, on ainakin yksi seitsemän biisin demo viihtynyt hyvin meikäläisen soittimessa.

Idea sooloproggikseen syntyi alkuun hieman vahingossa. Jukka muutti Englantiin syksyllä 2002 ja päätti keskittyä päätoimisesti valokuvauksen opintojensa jatkamiseen. Kaikki bänditouhut jäivät Suomeen. Pari kuukautta opiskeltuaan Jukka osti ekoista opintolainoista kitaran...
- Sormet kun alkoivat syyhytä sen verran. Sitten niitä lauluja oikeastaan vaan alkoi tulla. Ei mulla aluksi ollut mitään ideaa siitä millaista kamaa alkaisin tekemään, kunhan vaan soittelin kitaraa ja lauleskelin. Ehkä musiikkimakuni laajeni myös opiskelukavereiden esiteltyä uusia bändejä ja artisteja, ja sillä tavalla koin musiikin taas läheisemmäksi kuin aikoihin. Tapesin piti alunperin olla myös bändi, mutta ihastuinkin enemmän tällaiseen aika konstailemattomaan ja yksinkertaiseen toteutukseen.

Jukka Kysymykseen ketä tuossa bändissä sitten olisi soittanut Jukka vastaa että eiköhän ne tuolta lähipiiristä olisi löytyneet, Tolsby-sound kollektiivista (eli siis Tiikeripommit yms.) Tosin myös vieraiden ihmisten kanssa soittelua olisi Jukan mielestä kiva kokeilla. Ainakin Luukkosen Tuomas, mies Valumosta, mainitaan mahdollisena keikkasoittajana kitaran ja huilun varressa. Demollahan Tuomaksen huilua kuulee myös.

Tapesin akustisella kitaralla ja pehmeällä laululla loistava musiikki on utuista ja kiireetöntä. Kotimaisista artisteista hengenheimolaiseksi voisi nimetä esimerkiksi Sister Flon, toki Tapesin ollessa huomattavasti riisutumpi kokonaisuus. Jukkakin myöntää Sister Flossa olevan paljon samaa kuin Tapesissa tai päinvastoin. Samae Koskisen laulu kuuluu myös herran tykkäilylistalle, siinä on Jukan sanoin sellaista mukavaa flunssaista, hampaiden välistä tulvivaa sointia.

Millaisista aineista Tapesin biisit sitten rakentuvat. No, avainjuttuna toimii usein joku juttu kitaralla, joku värssy tai melodian pätkä.
- Joskus tosin on sattunut niinkin että olen lallatellut päässäni jotain melodiaa kaupungilla tai luennolla. Silloin on kiirehdittävä kitaran ääreen hurjaa vauhtia ja "kirjoitettava" biisi valmiiksi. Joskus biisit syntyvät 15 minuutissa, joihinkin on tuhrautunut muutama vuosi. Se kyllä hämmästyttää aika paljon itseänikin miten biisit yleensä syntyvät. Aina ei voi ymmärtää.

Sanoituksista Jukka kertoo tekstiensä olevan omakohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia, jotka ovat myös aika vahvasti sidoksissa johonkin tiettyyn aikaan, paikkaan tai tunnetilaan.
- Minulla on tekstejä aika pitkältä aikaväliltä ja tapahtumat ovat saaneet sittemmin uusia käänteitä. Mun tekstit ovat omalla tavalla kuvia siitä hetkestä, milloin teksti on kirjoitettu. Biisit on myös nimetty jonkin asian tai muiston mukaan, missä esim. olen ko. tekstin väsännyt. Tekstien tekeminen on varsin vaikeaa aina. Varsinkin tällaisessa musiikissa, missä pieninkin soittomoka kuuluu livenä, sanoituksiakin varmasti kuunnellaan tarkemmin. Ainakin ne kuuluu varmaankin selvemmin, kun ei ole niin paljoa muuta möykkää taustalla. Koitan sanoissani enemmän kuiskata asioita kuin huutaa. Mutten halua kuitenkaan tehdä liian abstrakteja tekstejä. Sellaista pientä vihjailua suuntaan ja toiseen. Oma kriittisyys on myös aika paha painolasti niitä tehdessä. Valmista ei aina tunnu tulevan. Sitten joskus kirjoittaminen on sellaista, että kaikki vaan tulee kerralla valmiiksi. Ne päivät ovat aina tervetulleita.

Esimerkiksi demon avausraita Barcelona kertoo omakohtaisesta tapahtumasta, tosin enemmän sivusta seuraajan näkökulmasta.
- Se on sellainen odotuslaulu. Ihmisillä on tapana tulla ja mennä. Minä olin siinä vaiheessa paikallani.

Keikoilla on luvassa oman materiaalin lisäksi covereita muun muassa Metallicalta, Kissiltä ja Evan Dandolta. Selityksenä coverivalintoihinsa Jukka kertoo ihan ensimmäinen ostamansa levyn olleen Kissin Animalize Toijalan SOK:n alelaarista joskus toisella luokalla. Lisäksi Kissin Alive II on Jukalle edelleen maailman paras levy. Metallica taasen on maailman toiseksi paras. Tapes siis esittää parhautta omalla tavallaan... Evan Dandosta Jukka kertoo:
- Yksi kaverini esitteli Evan Dandon soolon Baby I'm Bored mulle pari vuotta sitten ja tykkäsin siitä todella paljon. Ensin tykkäsin niistä bändi-biiseistä mitä levyllä on, mutta myös siitä tavasta miten hiljaisemmat ja riisutummat kappaleet kuulostivat. Siinä oli sellaista mukavaa altsukantri vivahdetta mikä iski ainakin minuun. Sellaista uutta ilmaisutapaa, jonka ajattelin sopivan myös minulle jollain tavalla.

Ainakaan isommille levy-yhtiöille Jukka ei demoaan ole vielä tyrkyttänyt, vaikka puhetta ihan oikeankin julkaisun tekemisestä on ollut. Tamperelainen pienkustantaja on ainakin lupautunut riskeeraamaan pennosensa Tapesin tähden. Neuvottelut ovat vielä kesken...

Toukokuun lopun kunniaksi mies ja kitara –asetelmalla toimivat Janne Laurila, Tapes ja ruotsalainen Erik Vallin tekevät kuuden kaupungin Suomen kiertueen. Yhteiskiertueen nimeksi on annettu ennemminkin iskelmämaailmasta muistuttava Gold Sounds Tour. Nimi on kuulemma oikeastaan Jannen idea:
- Se on vohkittu tuolta mainiolta Pavement -orkalta se nimi ja kuvastaa meitä hyvin. Äitien pikku kultapojut soittelevat kultaniityillä kitaroita Tapani Kansan taustalla. Pelkkää trippailuahan tuo reissu varmasti tulee olemaan...

Janne Laurila tunnetaan ennen muuta Office Buildingin keulahahmona. Muita herran projekteja ovat ainakin Ville Leinosen ja Tuomas Luukkosen täydentämä Trio de Janeiro. Soolona Janne tarjoillee omia hittejään Buildingiltä sekä klassikkoja menneiltä vuosilta. Jukan mukaan myös jotain uutta saattaa olla luvassa:
- On se aina tuossa kahvilla käydessään jotain uudelta kuulostavia juttuja tapaillut kitaralla. Tietysti Jannelta aina taittuu muutama kick ass-country pala.

Erik Vallinin sanotaan yhdistävän vaikutteita modernista singer/songwriter-musiikista pohjoismaiseen mentaliteettiin. Gold Soundsin tiedotteen mukaan Vallin kertoo tarinoita urbaanin elämän kohtaloista ihmisläheisellä tavalla. Näitä tarinoita kuullaan pääasiassa englanniksi, vaikka Jukka on kuullut Erikin laulavan myös ruotsiksi. Muuten Erik on Jukan mukaan ärsyttävän komea ruotsalainen heppu, johon hän on tutustunut Englannissa. Välillä miestä ei tosin meinannut tuntea kun hän oli muuntautunut Jeesukseksi Kristukseksi, eli kasvattanut kasvoihinsa aikamoisen karvapeitteen. Jannellahan on ollut samoja taipumuksia joskus taannoin. Harmikseni oma karvoitukseni on vielä viidesluokkalaisen tasolla, kertoilee Jukka.

Herrojen soitanto tippuu Jukalle hyvin, nimeääpä hän Janne Laurilan ihan kuninkaaksi asti. Jukka jatkaa ajatustaan todeten että kuninkaat hallitsevat. Ruotsissa on jo kuningas ja sehän titteli on periytyvää sorttia. Erikin soiton täytynee siis olla erittäin maistuvaa sorttia.

Kiertue alkaa Helsingin Beetrootista tiistaina 17. päivä toukokuuta ja jatkaa siitä kuuden kaupungin peräkkäisten iltamien kautta Tampereen Telakalle, jossa kiertueen päättäjäisiä vietetään sunnuntaina 22. päivä Mental Alaskan vieraana. Mainittujen kaupunkien lisäksi Gold Sounds kattaa Turun, Toijalan, Jyväskylän ja Savonlinnan. Viime mainitussa kolmikko soittaa Eläköön lepovaunu –festivaalissa. Jukan mukaan se on sellainen jonnekin talon ylisille rakennettu tila, jossa on soittoa, laulua ja soppaa. Varmasti yksi parhaimmista festareista Suomessa tänä kesänä. Sinne siis...

Tapes at Telakka Kiertueen jälkeen Tapes vääntäytyy studion uumeniin äänittämään biisejä joita onkin jo valmiina aikas monta. Jukan mukaan tarkoitus olisi saada levyllinen materiaalia, jonka salainen herrasmies levy-yhtiöstä toivottavasti julkaisee heti pikimmiten.. Sitten olisi kaikenlaista videoiden vääntöä ja muita proggiksia, kuten nettisivujen valmistus ja kaikenlainen muu bänditoiminta.

Tiikeripommien kuulumisista Jukka kertoo Japanin olevan kohta työn alla:
- Aikas siistiä kyllä päästä renkuttamaan sinnekin. Siitä sen enempää sitten tiedäkään. Kivaa on poikain kanssa soitella ja remuta eri puolilla maailmaa. Kesällä meillä on enemmänkin keikkataukoa, nuo viralliset Tikrut (Trouble ja Retro) kun tekee uutta levyä hurjalla vauhdilla eteen päin. Kyllähän kaikki otetaan vastaan mitä tulee, mutta ei taideta olla tarpeeksi heviä tämän kesän kinkereihin. Tai siis ne järjestäjät vain luulevat niin. Slayeria olis ollut kiva päästä lämppäämään.

Kuten tästäkin jutusta ilmenee, kiirettä piisaa. Kysynkin Jukalta, vieläkö on Tapesin ja Tikrujen lisäksi monta hammasrautaa tulessa? Ja herra vastaa:
Nyrkkirautoja ne lähinnä on. Bubban (Dukes, Tikrujen basisti) kanssa pitäs aloittaa taas Motor -bändin reenaus joskus tässä kesällä. Sähköistä kitaraa soitan siinä.Lisäksi olen lupautunut Plate -projektiin myös soittelemaan..öööh.. muistaakseni urkua. Ja Pepen (Trouble) mukaan tänä kesänä aloitetaan se hevibändi. Tosin niin ollaan uhottu viimeiset viisi vuotta. Kaikenmaailman heviurpot vaviskoon kun On The Eve Of The Rise Of The Black Suns Immortal Child eli Otheobrothsic (tai sinne päin) jytää menemään Slayerin ja Entombedin henkeen.. Lisäksi aion vielä salaa ujuttautua soittamaan Wolfpackiin ja Timo Tolkienin ja Father Mariuksen eeppistä turauttelua soittavaan Vikings of Children -bändiin.

Moninaisen rokkiposeeraamisen lisäksi Jukka tunnetaan myös ammattitaitoisena kamerataiteilijana, jonka ottamiin bändikuviin törmää monen kotimaisen bändin kotisivuilla ja promootiossa. Jukka kertookin päässeensä ihan kivasti kuvailemaan, kun on taas täällä Suomessa:
- Kuvaukset on aina aikalailla tapauskohtaisia. Mulla on tietysti se etu että puhun samaa kieltä kuvattavien kanssa, kun olen noissa bändeissä kanssa soitellut ja kiertänyt. Eikä kauhean yllättävää ole se että kaikkien jutut ovat aikalailla samanlaisia. Eipä nuo bändit jutuissaan kauhean usein tuosta navasta ylöspäin pääse, kun yhdessä temuavat. Ja jallupullo on aina hyvä olla mukana kun kuvataan. Tulee se asento ja pousaus heti paremmaksi kun ei olla niin suoraselkäisenä...

Ilkka Valpasvuo, promokuvat ja logo Jukka Salminen