Instrumentaalia suomisoundia Kyt�j�lt�

Parhaiten nyky��n Sister Flosta tunnettujen muusikoiden Janne Lastum�ki ja Jarno Alho instrumentaaliduo Kyt�j� syntyi pari vuotta takaperin jo ennen kuin herrat alkoivat soittaa samassa yhtyeess�. Alunperinh�n Jarno oli Flossa vain se salaper�inen kuudes j�sen, mutta Petri Nakarin keskittyess� Red Carpetiin astui Jarno toiseen kitaraan. Saman kaveripiirin yhtyeist� Kyt�j� erottuu selke�sti jazzmaisemmalla hengell��n ja instrumentaalisuudellaan, tosin aikaansaavien muusikoiden parissa kaikenlaisia projekteja on koko ajan vireill� my�s niiden julkisuudessa n�kyvien viritysten ohessa.

Kyt�j� on asukasm��r�lt��n pieni mutta alueeltaan laaja maanviljelysvaltainen seutu Hyvink��n kupeessa. Tunnetuinta paikassa on ehdottomasti Kyt�j�n kartano, mutta Jarnon Kyt�j�lt� l�ytyy my�s j�rvi, kirkko ja kyl�kauppa joka on sekin nyky��n kioski. Uusinta uutta oleva golfkentt� ei kuulu nuoruusaikojen muistoihin, mutta on hyv�ksytty jo osaksi Kyt�j��. Jannelle Kyt�j� oli mahtava paikka kasvaa, turvallinen ja rauhallinen.

- Jotain synke��, joskus pelottavaakin ja jopa pahaa siell� my�s on, ei v�hiten kartanon ja sen historian takia. Nyt viimeisetkin siteet sinne ovat katkenneet, kun Jarnonkin v�ki myi m�kin, jossa ��nitykset alettiin. Golfkentt� -h�ss�kk� nyt viimeist��n muutti paikan henke� siin� m��rin, ett� se Kyt�j�n vaihe el�m�st� on nyt konkretiassa ohi, mutta jatkaa sitten el�m��ns� musiikissa.

Musiikillisesti Kyt�j� on valittu herrojen yhtyeen nimeksi siis juuri kotiseutunostalgian vuoksi. Vaikka tiet ovat yhteisten Kyt�j�n-aikojen j�lkeen johtaneet fyysisesti eri suuntiin, ei noina aikoina syntynyt musiikillinen yhteishenki ole kadonnut mihink��n. Erotessaan herrat sopivatkin, ett� kunhan kehitet��n tarpeeksi hyv�� musiikkia soittava yhtye, tulee sen nimeksi ehdottomasti Kyt�j�. Janne kertoo yhtyeen syntyyn liittyneist� vaiheista:

- Jarnon kanssa ruvettiin tekem��n aktiivisemmin taas kun se muutti koulunsa j�lkeen Tampereelle ja jossain vaiheessa Jarno ehdotti ��nitysretken tekoa m�kille. Siit� sai alkunsa projekti, joka nyt alkaa muotoutua b�ndiksi. Kouluaikanaan Jarno puhui, ett� joskus kun ollaan isoja niin perustetaan se ultimaalinen yhteisen historiamme huipentuma, Kyt�j� -yhtye, joka soittaa mahtavaa musaa. T�lle projektille se nimi sitten tuli luontevasti.

Kun Janne ja Jarno olivat pit�neet ensimm�iset sessiot Kyt�j�ll�, oli musiikkityylin perusta luotu. Kun pian ilmestyv�n debyytin ��nityksi� on tehty kolmen vuoden aikana, voidaan puhua jo pitk��n vireill� olleesta produktiosta.

Instrumentaalia proge-, jazz- ja tunnelmapopmaailmaa sekoittava musiikki juontaa omista suosikeista Love Recordsiin, mutta my�s vanhaan jatsiin. Jannen puolelta keitokseen tulee Jarnon mukaan esimerkiksi erilaisia folk-artisteja. Jarno korostaa musiikin melodisuutta ja turhan jamittelun v�ltt�mist�. Tyhj�np�iv�inen jammailu j�tet��n muille, Kyt�j�ll� soitto on vahvasti suunniteltua, improvisaatiosta huolimatta. Harmonia ja melankolia ovat osuvia termej�, haettua ep�vireisyytt� annostellaan tarpeen mukaan. Jannen mukaan Kyt�j�n musiikkia kuvaavia adjektiiveja ovat maalainen, l�mmin, suhiseva, huojuva, syd�mellinen, peloton... Musiikin perustana on suomalainen progen, rockin, folkin, jazzin ja iskelm�n sekamuoto.

- Ja tietty selke�ll� pelimannimeiningill�, ei virtuoosisuuteen vaan kommunikaatioon, tunteen v�litykseen pyrkien. Soundin luominen ja oman musikaalisen maailman rakentaminen meit� kiinnostaa ja siihen otetaan vaikutteita milloin mist�kin. Joku leimallinen suomisoundi on kyll� itselle tosi l�heinen juttu.

Tunnelmaltaan Kyt�j� voisi Jarnon mielest� sopia aikav�lille 11-16 eli keskip�iv�/iltap�iv�musiikkia. Mit��n muusikkomusaa tai tiluttelua Kyt�j� ei Jarnon mukaan ole, koska melodisuus on niin vallitseva piirre. Janne on kuunnellut Kyt�j�n musiikkia usein iltaisin, mutta muutkin vuorokaudenajat toimivat yht� lailla. Vuodenajoista molemmat mielt�v�t Kyt�j�n eniten kes�- ja syksymusiikiksi. Janne kuitenkin korostaa, ett� musiikki visualisoituu eri aikoina eri tavoin.

Muiden yhtyeidens� vaikutuksesta Kyt�j��n Jarno kertoo:

- Kaikesta soittamastaan musiikista oppii. Mutta Ehk� Kyt�j�ss� k�ytet��n enemm�n kokeilevaa otetta. Biisej� tehd��n eri j�rjestyksess�. Kun normaalisti tehd��n melodiaa ensin, j�� se Kyt�j�ll� viimeiseksi osaseksi.

Janne n�kee Kyt�j�ss� enemm�n Laitumen anything goes �asennetta ja improvisointia kuin Sister Flon kohtrolloidumpaa soittoa.

Osa biiseist� on syntynyt kun on keksitty idea rytmist� tai tunnelmasta. Sen j�lkeen on alettu hakemaan melodiaa ja sointuja, jotka veisiv�t haluttuun suuntaan. Vaikka valtaosa soittimista (kitara, piano, tuulikellot, s�mplerit, jne.) sujuu kaksikolta itselt��n, on sessioissa k�ynyt my�s vierailijoita puhallinosastoa vahvistamassa. Oboessa ja nokkahuilussa kuullaan Panu Sivosta, trumpetissa Antero Salosta. Kun keikoille l�hdet��n, on ajatuksena suunniteltu isoa orkesteria, jossa mukana olisi my�s Panu sek� Sister Flon keikoillakin n�hty fonisti Pena Luomakangas. T�m�n hetken kaavailuissa Jarno soittaisi kitaraa, Janne koskettimia. Mukaan pit�isi saada viel� rumpali, basisti ja perkussionisti tai vaihtoehtoisesti kitaristia ja kosketinsoittajaa. Porukan pit�isi olla Jannen mielest� soitoltaan rohkea, ett� voitaisiin menn� oikein huolella sinne Kyt�j�n mets��n. Soittajia yritet��n etsi� hiukan Hansoovoice -meiningin ulkopuolelta, koska vaihtelu voisi virkist��. Iso ryhm� olisi siis kasassa kun Kyt�j� astuu lauteille. Keikkoja varten pit�isi treenata ja nuotintaa ja sovittaa biisej� uusiksi, tietysti yhteisen b�ndin yhteensoiton harjoittelemisen lis�ksi.

Pakotan herrat pohtimaan vaihtoehtoja kolmesta kotimaisesta instrumentaaliyhtyeest�, joiden keskuudesta Kyt�j�n pit�isi valita osuvin keikkaseura. Jarnon mielest� seuraksi sopisi ehk� Magyar Posse tai Nieminen ja Litmanen tai n�iden sekoitus. Aavikon kanssa ei Jarnon mukaan paljon yhteist� ole. Janne peesaa Niemist� ja Litmasta, koska niiden jutusta tulee sellainen samanlainen vanhanajan viba kuin Kyt�j�st�kin.

- Toisaalta Magyar Possenkin musasta voin l�yt�� jotain sielunsukulaisuutta, mutta ne on mun korvissa modernimman kuuloinen b�ndi. Kyt�j�� saa kutsua ja varmaan tullaankin kutsumaan retrob�ndiksi, mutta ei t�m� kuitenkaan ihan Kula Shakeria ole, vaikka sekin on monelle ihan retroo retroo. Kategoriat on tyhmi�, mutta ei niist� p��st� kyll� eroonkaan.

Nauhoituksia tehtiin p��asiassa Jannen kotona Helsingiss�, mutta sessiot aloitettiin Kyt�j�ll�. Kasiraituria ja kotikutoisuutta. Haluttuja soundeja on saatu aikaan perinteisten soittimien lis�ksi puukalikoilla ja kattiloilla. Jousisoitinvaikutelma luotiin soittamalla kitaraa jousella. Jannen soittama intialainen viulu lis�� eksotiikkaa yhteen kappaleeseen.

Kyt�j� on instrumentaaliyhtye, koska molempien tekij�iden ajatus yhtyeest� ei sis�lt�nyt varsinaista vokalisointia. Levylt�kin l�ytyy toki hivenen hoilausta, eik� lauluttomuus ollut mik��n l�ht�kohta tai kynnyskysymys. Homma vain meni n�in. Jos laulua olisi, ei se Jarnon mielikuvan mukaan olisi ainakaan mit��n kaunista. Pikemminkin jokin m�re�-��ninen blueslaulaja voisi sopia kuvaan. Jotain outoa, jotain mit� herrat ei itse osaa tehd�. Jannen mielest� laulu varastaisi ison roolin musiikissa, mutta mik��n poissuljettu vaihtoehto ei ole, ett� jatkossa Kyt�j�ss�kin olisi laulua. Jatkan saman ajatuskehitelm�n parissa ja esit�n ajatuksen, josko mahdolliset sanoitukset kulkisivat samoilla linjoilla kuin Jarnon Talo jonka pihalla pelto �levyll�. Jarno my�nt��, ett� se olisi helppoa ja sopisi varmasti. Janne toteaa, ett� varmaankin yhdess� hoituisi sekin puoli.

- Varmaankin mietit��n jotain omaa l�hestymistapaa teksteihin t�ss� ennen pitk��, sill� joku syy siihen laulamiseen t�ytyy olla, muuten ollaan hiljaa vaan.

Kyt�j�n levyn julkaisee saksalainen Bone Voyage, joka tunnetaan 22-Pistepirkkojen levy-yhti�n�. Aikatauluna oli alustavasti syksy, mutta levy-yhti�n kiireist� johtuen julkaisu siirtyi ensi vuoden alkuun. Levy on ollut valmis jo puoli vuotta, joten siin� mieless� nopeakin toiminta olisi ollut mahdollista. L�hett�m�st��n 30-40 promootiokappaleestaan Jarno kertoo, ett� palautetta on tullut vain parista Ruotsalaisesta �alan firmasta� sek� Saksasta, jossa Pirkkojen manageri Quintus Kannegiesser diggaili levyst�, esitteli levy� b�ndin j�tkille ja homma johti sopimuksen allekirjoittamiseen. P��t�s tuli Jarnon mukaan kuin salama kirkkaalta taivaalta ja h�n pit��kin koko hommaa yht� kovana juttuna Sister Flon festivaalikeikkojen kanssa, joissa homma oli hienoa, isoa ja erikoista.

Muista projekteista Kyt�j�n rinnalla Jarno kertoo, ett� Janne on lis�ksi tekem�ss� omaa sooloa. Janne toteaa tuon homman etenev�n omalla temmollaan, pikkuhiljaa. Sister Flo tekee uusia biisej�, joita on jo todella paljon. My�s Puumaja aktivoituu, tosin ilman omaan sooloonsa keskittyv�� Samaeta. Pirteist� poppibiiseist� ollaan suuntaamassa hiukan synkempiin tunnelmiin. Laitumen levy on ��nitetty, mutta sit�kin viivytt�� ainakin Velin kiireet Red Carpetin kanssa, jolta tulee my�s levy l�hiaikoina.

Pohdimme Kyt�j�n kaltaisen kuuntelua vaativan musiikin elinkelpoisuutta nykyajan hektisess�, jatkuvaa uudistumista vaativassa hittiradiokulttuurissa. Jarno toivookin vain, ett� mahdollisimman moni tyk�styisi Kyt�j�n ajattomaan musiikkiin. Rikastumista on silti varmaankin turha odottaa. Mutta kuka tiet��? Se n�hd��n, kun levynjulkaisu koittaa...

Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat Kyt�j�