Ajankohtaista

Kev��n kasetit 2022

13.05.2022


ITE EEROLA: Kolmen päivän levy ITE EEROLA: Kolmen p�iv�n levy
Panama-levyt

ITE EEROLA on yhden henkil�n musiikillinen projekti, jonka kasetti saapui toimitukseen jossain vaiheessa alkuvuodesta. Parien k�sien kautta se p��tyi takaisin alkupisteeseen ja t�ss� nyt ollaan: nen�kk�in v�litt�m�ksi kutsuttavan musiikin kanssa.

Kolmen p�iv�n levy on ihka oikea kolmen p�iv�n levy, jonka ITE EEROLA, eli Eerolan Reetta, on siis yhden viikonlopun aikana pist�nyt kasaan. Artistin s�velt�m�t, sanoittamat ja sovittamat biisit ovat periaatteessa suoraa ja silottelematonta rockia. Kitara soi toisinaan s�hk�ill�, toisinaan ilman, vokaalit vet�ist��n asenne kuskin paikalla, mutta jalkaa osataan ottaa pois kaasulta, kun moiselle on tarvetta. Sinkuksi valittu Mun keng�t tahtoo pist�� suorastaan boogie-vaihdetta silm��n, joten hyvin on komeron (ks. kansikuva) studioymp�rist� palvellut tarkoitustaan.

Silottelematon suoruus ja tulkinnan v�litt�myys ovat tietysti EEROLAn aseita, mutta se ei poista kaavasta kauneutta, herkkyytt�k��n. Esimerkiksi Sun sylis l�mpim�mpi on juuri niin suora ja vilpit�n, kuin mit� otsikko antaa ymm�rt��. Hieman samoilla urilla kolistelee Ankea Annabella, jolla vokaalit vedet��n todella tyylikk��sti, ymp�rist�n rajoitukset huomioon ottaen. Americanan kaikuja voi aistia, samoin siit� kummunneen angloamerikkalaisen folkin, tosin EEROLA askeltaa omilla kengill��n ja pit�� persoonallisuuspisteet alati korkeina. Eik� t�m� siis ole mit��n vinoilua, vaan hatunnostoa puhtain syd�min.

ITE EEROLA avaa soolouransa n�ytt�v�sti ja jos tulevaisuudessakin kitarasta l�ytyy sellaisia helmi� kuten Nauruvirsi ja Oon miettinyt usein, niin viikonloppuja voisi puolestani viett�� enemm�nkin ��nitys ja miksauspuuhissa.

Mika Roth


Joseph Allred: Regeneration of Time Joseph Allred: Regeneration of Time
Akti Records

Kasettikoosteiden paras puoli on siin�, ett� kansien perusteella pystyy harvoin aavistelemaan mit� tallenteet paljastavat. Jostain syyst� nauhoissa tulee vastaan poikkeuksellisen kummallisia asioita, kuten vaikkapa t�m� Joseph Allredin uusin kummajainen. Itse asiassa h�lyst� taidetta luovan artistin Regeneration of Time ilmestyi ainakin Yhdysvalloissa jo viime vuoden puolella, mutta taiteen kohdalla voidaan aina joustaa.

Allred luo ��ni� mit� moninaisimmin keinoin. Erilaiset kielisoittimet, puhaltimet ja ly�m�soittimet toimivat l�htein�. Puhtaat nuotit ja ns. oikeaoppinen soittaminen ovat toissijaisia asioita prosessissa. ��net silputaan, ripotellaan ja sekoitetaan toisiinsa niin paksuina kerroksina, ett� yksitt�isten soitinten ��ni� on lopulta haastavaa erottaa, etenk��n keskitaajuuksilla. T�m� on tietysti ollut tarkoituskin, koska syntynyt h�ly j�sentyy kuitenkin omien s��nt�jens� kautta musiikkia muistuttavaksi kokemukseksi.

Avausraita Archetypes and Repetition pohjautuu hivenen melankoliseen klarinetin tai oboen (?) ��neen, joka vie pient� melodiankaltaista kuviotaan halki yhdentoista minuutin. Asioita tapahtuu taustalla kuin kes�isess� muurahaispes�ss�, mutta jotenkin kaava vain toimii. Flower Garland on l�hes puolta lyhyempi pala, jonka fiilis on hivenen tiibetil�inen � tai aasialainen nyt ainakin, vaikka akustinen kitara r�miseekin vokaalikerrosten p��ll�. Kentt�-��nitysten osuus ilmenee selvimmin Psalteriumin huminoissa, tosin raksahduksia, s�rin�� ja ties mit� lis�� l�ytyy jokaiselta raidalta.

Jykevin osuus on kuitenkin s��stetty ankkuriksi ja nimiraita Regeneration of Time lohkaisee itselleen l�hes vartin verran aikaa ja tilaa. Aika-avaruuden todellinen luonne on pysynyt meille ihmisille liev�n� mysteerin�, eik� t�m� kappale � tai sen mukaan nimetty teos � ole juuri helpompi p�hkin� purtavaksi. Huomaan kuitenkin viihtyv�ni n�iden instrumentaaleiksi tulkittavien numeroiden parissa, joten ehk�p� kaikki aukenee ajan my�t�. Erilaista, haastavaa, palkitsevaakin.

Mika Roth


Kantamus: Sun paras ei riitä koskaan Kantamus: Sun paras ei riit� koskaan
Suspected of Arson Records

Kantamus on tuttu ja toivottu vieras Desibeli.netin sivuilla. Kaksi vuotta sitten Mun herkkyys ajaa pahatkin pois EP kehitti sludgen ja hardcoren sekoitusta siten, ett� lopputuleman loistokkuutta ei voinut kuin ihailla. Sittemmin on t�m�nkin b�ndin leiriss� ollut hiljaisempaa, ainakin julkaisujen mittarilla, mutta viimein hiljaisuus on murtunut.

Sun paras ei riit� koskaan EP vie b�ndin raskasta ja ehdotonta soundia j�lleen eteenp�in, kun raaka juntta jalostuu ja brutaalius ei ole en�� niin ehdotonta. Sopivan silottelemattomassa kielisoitinmaisemassa on syvyytt� ja vokaaleissa voidaan turvautua my�s niin raaempaan kuin pehme�mp��nkin ilmaisuun. Juuri tuo kontrastin m��r� k��nt�� Kuuntelijan ahdistavuuden joksikin vaikeammin m��ritelt�v�ksi, eik� avauksena kuultava nimibiisi Sun paras ei riit� koskaan paljasta my�sk��n kaikkia korttejaan ensimm�isell� kuuntelukerralla. Kerroksia, tasoja, viittauksien verkkoja ja viisaasti karsittuja kehyksi�.

Oululaisten musiikki on vuosien saatossa kehittynyt siin� m��rin, ett� aiemmin k�ytettyj� kiintopisteit� pit�� nyt pohtia tarkoin uudelleen. Matka seitsem�n vuoden takaisesta II-levyst� on valtaisa, sek� samaan aikaan hyvinkin lyhyt ja ymm�rrett�v�. Maailma on muuttunut viimeisten kahden vuoden aikana peruuttamattomasti, mik� kuuluu lopulta kaikessa � tavalla tai toisella.

Aiempaa rahdun vakavampi ja tuimempi Kantamus avaa uuden luvun aikakirjoissa isoilla lekoilla, joiden my�t� sludgen keskeisimm�t syd�nmaat ovat laventuneet kummasti. Mik�li siis kaipaat iltaasi virkistyst� tai aamuusi tukevaa potkua takalistoon, niin tee itsellesi palvelus ja pist� Midas soimaan. Desibeli.netin kliinisiss� testeiss� tulokset olivat kautta linjan rohkaisevia. Toimittajia ei vahingoitettu pysyv�sti n�iss� testeiss�.

Mika Roth




Lukukertoja: 2627
Facebook
Artistihaku
Ajankohtaisissa myös