Julkaistu: 21.12.2004
Arvostelija: Marko Ylitalo

Helmi Levyt
Nuori saarnamies vanhalla ��nell��n. Vertailukohtia t�lle levylle haettaessa ensimm�isen� mieleen tulevat Tuomari Nurmion Korkeimman Oikeuden kanssa tekem�t karun kauniit levytykset, ja Tom Waitsin Anti -tuotanto Mule Variationsista l�htien. Luoja Auta pit�� sis�ll��n jonkinlaista syv�n etel�n juurevasta mentaliteetista, slaavilaisesta melankoliasta ja wanhasta kotimaisesta iskelm�- ja laulelmaperinteest� ammentavaa lo-fi-kantri-bluesia. Joose Keskitalon musiikki on voimakkaasti perinteiss� kiinni olevaa, mutta silti ehdottoman omaper�ist� ja ennen kaikkea omaehtoista.
Lyriikoissa sekoittuvat vanhat raamatulliset viittaukset nyky-yhteiskunnan kritiikkiin ja arkiel�m�n inhorealistisiin kuvauksiin � kioski-kirjallisuus sekoittuu gospeliin. Kenenk��n muun kuin Joose Keskitalon suussa sanat eiv�t kuulostaisi uskottavilta � samaan tapaan kuin Ville Leinosenkin tekstit sopivat vain h�nelle itselleen. Muiden suussa ne kuulostaisivat v�lill� tahattoman huvittavilta. Synkki�, mutta ei miss��n nimess� s��litt�vi� tarinoita, eik� uskonnollisuus tule julki lainkaan h�iritsev�n� paatoksena. Sanoman huomaa, mutta se ei h�iritse, koska sit� ei liikaa julisteta.
Albumin ��nimaailma on hyvin kuiva ja koruton. Minimalistisen pelkistetty tuotanto ei h�iritse. P�invastoin. Tekij�t ovat tiet�neet, mit� ovat musiikiltaan halunneet. P��osassa ovat Joose Keskitalon vangitseva laulusoundi ja itse tehty Gingo-myrkkyruiskukitara. V�lill� Keskitalo soittaa my�s huuliharppua ja Elektrohelios-harmoonia. Muutamissa kappaleissa Arwi Lind ly� ly�m�soittimia ja Radok Supernova soittaa bassoa. Materiaali on nauhoitettu neliraitanauhurille, ja suurin osa viel�p� vintill�. Hienojen sovitusten ansiosta primitiivisyys pelk�st��n korostaa levyn intensiivist� tunnelmaa ja tekstej� � vai pit�isik� sanoa sanaa. T�st� albumista ei ole taustamusiikiksi. Sit� ei voi pelk�st��n kuulla, sit� on pakko kuunnella.
Albumi ei menet� tehoaan hetkeksik��n vaan kokonaisuus kantaa tusinan laulun ajan, ja lauluissa on varianssia juuri tarpeeksi dynamiikan yll�pit�miseksi. Joose Keskitalo on tehnyt yhden vuoden hienoimmista levyist�. Ajaton levy tullee olemaan vuoden levy kenties muinakin kuin vain t�n� vuonna. Suurta pienieleist� musiikkia.




Aikoinaan metallisella myrkkyruiskukitaralla, nyky��n akustisella kitaralla, huuliharpulla ja lakonisella mutta l�helle tulevalla laululla itse��n ilmaiseva ajattoman hengellinen folk-trubaduuri.
Linkki:
Joose Keskitalo & Kolmas maailmanpalo desibeli.netiss�
Paavoharju desibeli.netiss�
Harmaa Getto desibeli.netiss�
myspace.com/joosekeskitalo
(P�ivitetty 22.2.2019)
Kommenttien keskiarvo:




Terveisin Arwi/Helmi levyt
Eritt�in hyv� levy jo siin�kin suhteessa, ettei sit� ole tehty el�m�� paremman kuuloiseksi soundiltaan, vaan t�m� on aitoa! Hyv�lt� se kuitenkin kuulostaa, vaikkakaan ei kiilt�v�lt�. Kappaleet ovat ehk� jotkut jopa synk�ns�vyisi�, mutta kyll� niist�kin voi kuulla my�s tietty� huumoria kunhan oppii niit� ymm�rt�m��n. Kokonaisuutena kyse ei muutenkaan ole pelk�st� kurjuudessa kieriskelyst�, vaan my�s erilaisesta, �lykk��st� ja ironisestakin el�m�n tarkestelutavasta... Loppujen lopuksi jopa kauniistakin musiikista; esimerkiksi "jos olet veli" on mainio!
Levylle on onnistuttu vangitsemaan se samainen tunnelma mink� kuulija aistii Joosen keikoilla, harva artisti pystyy t�h�n.
Lyriikat ovat aitoja,AIDOSTA el�m�st� kertovia ja tajuntaan uppoavia.
Levy puhuu ja puhuttelee.