05.03.2009
Tamperelainen indiepop-yhtye The Rollstons alkaa jo olla aika pitk�ik�inen herraseurue. Viimeksi Desibeliss� yli kuusi vuotta sitten jututettavana ollut b�ndi on pit�nyt lippua yll� sitke�sti, ollen yksi niist� tasaisen varmaa laatuty�t� tekevist� poppoista joille ei vain sit� omia piirej� suurempaa sukseeta ole siunaantunut. Mik� on Suomen pieniss� kuvioissa valitettavan yleist�. Yhtyeen silti ja ehk� juuri siksi hommaa yll� pit�v�st� huumorintajusta kertonee jotain ett� hissuksiin olleiden yhtyeiden ymp�rill� velloviin huhuihin on vastattu ihan kotisivujen otsikossa: �Oho, min� luulin ett� The Rollstons on jo hajonnut?! - Ei suinkaan. Ei viel�.�
Haastattelu tapahtui Tampereen Herrainm�ell�, jossa yhtye treenaa. Soiton jatkuessa viel� hetken aikaa ehdin rauhassa katsella musiikkik�ytt��n otettua rakennusta, joka vaikuttaisi ainakin treenik�mpp�n� olevan aika mainio. Rollstonsit tekev�t melko perinteiset keikat ainakin Helsingiss�, Jyv�skyl�ss� ja Tampereella levyn tiimoilta, joita varten biisimateriaali pit�� tottakai viel� herkistell�. Leppoisan kuuloisten treenien j�lkeen siirryttiin jutustelun pariin samalla kun nelikko pisti soittokamppeitaan kasaan.
Alkuun pieni historia-oppitunti. The Rollstons perustettiin Jyv�skyl�ss� vuonna 1999 eli kymmenen vuotta tulee t�n� vuonna t�yteen. Ja edelleen n�ytt�� hyv�lt�, toteaa t�h�n v�liin yhtyeen biisinikkari, laulaja-kitaristi Mikko Valo. Alun perin huoletonta lo-fi-poppia soitelleessa b�ndiss� olivat mukana Mikon lis�ksi Huli ja Panu, nyky��n yhtyeess� on tavallaan jopa seitsem�n j�sent� mutta haastattelutilanteessa treenit soittaneen b�ndinelikon t�ydent�v�t Mikon ohella basisti Kalle Lehtinen, kosketinsoittaja Juho Kaitaj�rvi ja rumpali Ivan Bavard. Aktiivi-viisikon t�ydent�� t�ll� kertaa poissa ollut kitaristi Tuissi eli Tuomas Valo. Tuoreimpien j�senten Juhon ja Ivanin tie yhtyeeseen oli aika luonnollinen, samoissa kaveriporukoissa kun muutenkin py�riv�t. Ivan oli nauhoittamassa jo yhtyeen debyytti� vuoden 2002 lopulla.
Jonkinlaisessa nosteessa silloin olleen The Rollstonsin debyyttilevyn Our Grain Could Fill Your Stadium ja sit� seuranneen Taping Treesin julkaisi helsinkil�inen Stupido, mutta sit� tuoreemmilla teoksilla, parin vuoden takaisella Song Folksilla ja nyt julkaistalla Gauguin�s Trunkilla julkaisijana toimii paljon tuntemattomampi indielafka Brunamosse IF. Silti musiikin taso ei miss��n nimess� ole k��ntynyt laskuun, vaan tuntuu ett� b�ndi kuulostaa sit� rennommalta mit� v�hemm�n kukaan asettaa paineita sellaisiin triviaaleihin asioihin kuin levymyyntiin tai loppuunmyytyihin keikkoihin.
Harrastepohjalta ollaan liikkeell�, johon sopii hyvin ne muutamat vuosittaiset keikat yliopistokaupungeissa, pitk�lti omilla ev�ill� tehdyt levyt sek� panostaminen b�ndiin juuri sen verran kuin muulta el�m�lt� siihen on antaa. Perinteisesti kohti kolmeakymment� ik�vuotta siirtymisen my�t� tapahtuva perheytyminen on muokannut sek� Rollstonsin kokoonpanoa ett� toimintatapoja kun perhe on vienyt muusikoilta aiemmin musiikkiin k�ytetyn ajan. Kaikki on nyky��n vaikeampaa j�rjest�� kuin ennen, tiivist�� Kalle. Ivan pohtii ett� n�in kolmekymppisen� sit� vasta olisikin kiva puuhastella viel� enemm�n jos vain ehtisi.
Vuosien aikana yhtye on luonnollisestikin kokenut paljon. Yhtye on kotiutunut Tampereelle, herrat ovat kypsyneet, samoin musiikki. Silti se t�ll�kin levyll� kuulostaa oikeastaan eniten juurikin silt� samalta The Rollstonsilta, joka meik�l�ist� on vieh�tt�nyt viimeist��n jostain debyytin Exploring The Fingerboardsista l�htien. Eli sympaattisen vinolta, kiireett�m�lt� ja tyylikk��n ilkikuriselta. L�mpim�lt�. Kysymykseen oletteko te oikeasti niin positiivisia kuin milt� musiikki keskim��rin kuulostaa, Mikko tiivist�� tapansa mukaan monitulkintaisesti virnuillen ett� muut ovat mutta h�n on oikeasti todella takakire�. Odottakaa vain niin l�yd�tte tikarin sel�st� kun sit� v�hiten osaatte odottaa�
Helmikuun 25. p�iv� The Rollstonsilta ilmestyi nelj�s virallinen levy nimelt��n Gauguin�s Trunk - p��asiassa tee-se-itse-mentaliteetilla, muuten kaveriavulla kokoon nikkaroitu annos t�ll�(kin) kertaa aika kepe�� ja irtonaista vinopoppia. �Lauluja joutilaisuudesta ja kaikkivoipaisuudesta�, niin kuin b�ndi itse asiaa tiivist��. Levyn nimi juontaa tottakai taiteilija Paul Gauguiniin, joka kyll�styi eurooppalaiseen taiteeseen ja l�hti Tahitille maalaamaan ja makaamaan paikallisia alkuasukkaita. Gauguin h�mm�steli paikallisten taitoa tehd� arkisista asioista taidetta. Ja vaikka Mikko heitt��kin pilke silm�kulmassa ett� heid�n laulunsa ovat pikemminkin mahtipontisia, niin kyll� b�ndin musiikki ponnistaa ainakin allekrjoittaneen toimittajan korvissa rennosta arjesta.
K�site Gauguin�s Trunk on lainattu silti suoraan Veli Gran�n ja Erkki Pirtolan toimittamasta ITE �Itse tehty el�m� -kirjasta, jossa se oli suomeksi nimell� Gauguinin kalikka ja j�nn�sti k��nnetty englanniksi nimell� Gauguin�s Trunk. Tai niin herrat ainakin muistelevat asian olleen. Levyn kannet piirt�nyt monitaiteilija Anssi 8000 teki sitten k�sitteest� viel� ihan oman tulkintansa. Anssin ohella levytysprosessissa oli mukana muitakin tuttuja pirkanmaalaisia musiikkimiehi�. Risto Yli-h�rsil� tarjosi tilat Viihdeimperiumin studiolla ja Jarkko Heini� masteroi. Muuten hommat on hoidettu itse.
