04.05.2009
Tamperelainen Puumaja on hidasta ja tummaa s�r�indie-poppia maalaava viisihenkinen yhtye. Herrat ovat julkaisemassa kev��ll� debyytti-pitk�soittoaan, mik� sai Desibeli.netin istumaan alas yhtyeen kapulamies Nuutti Palosen, kitaristi Sami Nissisen ja solisti Mikko Meril�isen kanssa Telakan p�yt��n. Mikko oli tulossa valokuvaaja Harri Hinkan n�yttelyst� Vapriikista, josta Sami ei taas tiennyt mit��n vaikka on samassa talossa t�iss�. Nuutti taas iski p�yt��n laivalta tuomansa saaristolaisleiv�n, jota nelikkomme nautti kyytipoikajuomien kanssa vaiherikkaan keskustelun siivell�.
Kerrataanpa t�h�n aluksi hieman Puumaja-historiaa: Puumaja juontaa juureensa vuoteen 2001 ja Lahden MM-kisoihin, jonne Mikko meni toimittajan hommia tekem��n Alhon Jarnon kyydill�, jossa kuunneltiin yhdess� Sister Flota. Sittemmin Jarno pyysi Mikolta kappaleita kokoelma-levylleen Talo jonka pihalla pelto, jonne p��tyneet kappaleet olivat ehk� jonkinlaisia orastavia ajatuksia tulevasta yhteisest� yhtyeest�. Tarvittiin kuitenkin viel� kitaristien Jarnon ja Samin tapaaminen ja tutustuminen, jonka j�lkeen yhteinen visio l�hti kehittym��n. Basisti Timo Alatalo l�ytyi mukaan aika nopeasti, mutta rumpalin palli on ollut hankalampi t�ytt��. Jossain kohtaa siin� vaikutti moninaisiin keitoksiin jo ehtinyt Sami Samae Koskinen, jonka j�lkeen kokeiltiin my�s rumpukoneen k�ytt��. Nyt pallilla istuu ja kapuloi Palosen Nuutti. Samalla touhun kehittyess� Mikko on luopunut kitarasta ja hoitaa nyky��n pelk�st��n laulu-teht�vi�. Mik� live-muodossa on entisest��n lis�nnyt keulakuvan paineita miehen hartioille, kun ei ole en�� kitaraakaan jonka taakse piiloutua�Laulu ei ehk� ole Puumajassa keulilla, mutta Mikko on.
Alkuper�inen visio oli luoda suomenkielinen Red House Painters - hitauden kunnioitus, toteava laulu ja melodinen kauneus ovat edelleen yhdist�vi� tekij�it�, mutta muitakin piirteit� l�ytyy. Suomenkielisyys ja kirjakielinen ilmaisu olivat my�s pohjalla olevan idean osasia. Osa debyytillekin tulevista biiseist� on jopa seitsem�n vuoden takaa, mutta ne ovat toki el�neet uran aikana. Silti, koska tuolloisia kappaleita on yh� mukana nykyisess�kin Puumaja-soittolistassa, niin kolmen lauluntekij�n Mikon, Samin ja Jarnon yhteinen visio on l�ytynyt jo aikaisessa vaiheessa. Termit kuten slowcore ja shoegazing kuuluvat ajatusmaailmaan, samoin b�ndit kuten Low ja mikseiv�t my�s kotimaiset Ultramariini ja Wojciech. Kauneus, melodisuus ja laulelmallisuus. Junnaavuus ja se ettei biisien tarvitse samantein p��st� asiaan vaan ne saavat kasvaa rauhassa. Aikuisuus, ei pyrit� olemaan mit��n erityist� indie-juttua, vaan pidet��n asiat yksinkertaisina ja konstailemattomina. Varsinaisen shoegazingin tai post rockin karsinoihin Sami ja Mikko eiv�t oikeastaan koe musiikkinsa lokeroituvan, vaikka samoja piirteit� l�ytyykin.
Hitaus liittyy osoittain my�s siihen, ett� Mikko ei pysty laulamaan kauhean nopeita kappaleita. Miehen toteava tyyli onkin samalla sek� yksi yhtyeen kompastuskivist� ett� my�s personoiva vahvuus. Siin� miss� monen muun b�ndin soundissa laulu kiit�� muun musiikin luomalla aallonharjalla, luovat Puumajassa kitarat yl�skaartuvat siivet keskell� olevan laulun kylkiin. Silloin kun homma ei toimi, kuten Doriksessa jossa Mikolla ei ollut monitoria eik� siten kuullut laulustaan mit��n, homma saattaa puuroutua pahemman kerran. Dynamiikan luominen j�� kesken. Sitten taas Telakalla homma toimi kuin unelma ja yhtyeen omintakeinen visio p��si oikeuksiinsa. Puumajan tapauksessa dynamiikka ei vaadi niink��n tempoa kuin eri osasten saumatonta yhteisty�t�.
Puumajassa on viisi soittajaa, jotka kaikki pystyv�t tuomaan omia ideoitaan kokonaisuuteen. Mikko harmitteleekin samalla sit� ettei ole ket��n pomoa joka pit�isi punaisia lankoja ja ik��n kuin johtaisi koko joukkuetta mutta samalla tasainen moni-osaavuus ja luovuus ovat tottakai my�s aikamoinen vahvuus. Silti se tarkoittaa sit� ett� asiat pakostikin etenev�t hiukan omaa tahtiaan. Biisikyn�ilyn saralla Sami on tehnyt s�vellyksens� t�h�n asti aika pitk�lle, kun taas Mikko ja Jarno j�tt�v�t omansa aika raakileiksi. Yhteinen sovitusty� on Puumajassa se vaihe jossa kaikkien ��ni p��see kuuluville. Nyky��n Samikin jo biisintekovaiheessa miettii aiempaa tarkemmin kuinka t�m� sopii Puumajalle, pystyyk� Mikko luontevasti laulamaan t�t�?
Yhtyeen debyytti-levy Meriselityksi� ilmestyy toukokuun lopulla tamperelaisen Quiet Life Recordsin julkaisemana. Samin mukaan omaa tuotosta pystyi juuri haastattelup�iv�n� ensimm�ist� kertaa kuuntelemaan objektiivisesti, t�h�n asti siin� on ollut liikaa kiinni. Sami on l�yt�nyt kappaleille my�s roolit levykokonaisuudessa. Yksitoista kappaletta oli valmiina, joista kaksi j�tettiin pois koska niit� ei ollut ty�stetty ihan loppuun asti ja biisij�rjestyksest� johtuen ne eiv�t vain sopineet kokonaisuuteen. Monessa sopassa keitetty ��nitysalan ammattilainen Jarno olikin Puumajalle erinomainen voimavara juuri levyn ��nitt�misess� ja punaisen langan rakentamisessa. Yksitt�isin� biisein� pois j��neet ovat l�sn�olevien mielest� Puumajan parhaita kappaleita. Mikon mielest� levy on aika omalaatuinen kotimaan rajojen sis�ll�. Se on b�ndin n�k�inen ja siihen ollaan tyytyv�isi�. My�s kepeytt� l�ytyy hitaan junnaamisen oheen.
Puumajalaiset eiv�t ole lainkaan niin synkki� kuin mit� yhtyeen tekstien puolesta saattaisi luulla. Mikko toteaa ettei ole oikeastaan koskaan ollut synkk� tai masentunut. Samin mukaan surullisuus ja molli on enemm�n tyylikeino. Osa siit� on my�s mustaa huumoria, tahallista �veriksi vet�mist�. Mikko kertoo ett� h�nelle on muutamankin Jarnon tekstin kohdalla tullut olo ett� mit� hittoa, miten sill� oikeen menee kotona?
Teksti ja livekuvat: Ilkka Valpasvuo, kuvat: www.myspace.com/puumaja
