Vuolla - tunneskaalan s�vyj� laidasta laitaan

Alkuvuodesta 2009 perustettu Vuolla julkaisi vuosi sitten At the Edge of the Mist -EP:n, joka jostain syyst� p��tyi vasta taannoin allekirjoittaneen k�siin. Kuuntelussa kuuden biisin mittainen annos syvi� tunnelmia ja raskasta soundia vakuutti niin, ett� pakkohan b�ndin kuulumisia oli haastella.

Desibelin kysymyksiin vastaili yhtyeen toinen kitarasti Ilari Kallinen, jonka kyn�st� on l�ht�ihin kaikki viimeisimm�n kiekon kuusi raitaa. Kokonainen vuosi on siis jo kulunut siit� kun julkaisitte At the Edge of the Mist -levyn, mit� kaikkea tuon j�lkeen on tapahtunut?

- Teimme pari keikkaa alkuvuodesta 2011 levyn tiimoilta ja kes�n vietimme p��osin muissa kuvioissa, kuin Vuollan parissa. Uuden materiaalin kirjoittaminen ja rumpalin vaihtuminen luonnollisesti vaikuttivat siihen, ettei Vuolla keikkaillut loppuvuodesta en��.

Vaihdokset eiv�t j��neet suinkaan t�h�n, sill� lokakuussa ryhm� huomasi olevansa ilman kosketinsoittajaa. Muutos tuntuu allekirjoittaneesta aika huomattavalta, sill� EP:n biiseill� koskettimet nousevat monesti etualalle, mutta t�m� ei huoleta yhtyett�. Uusi materiaali pyrkii Kallisen mukaan sulauttamaan doomahtavan tunnelmoinnin ja progressiivinen rockin toisiinsa, eik� p�ivittyneess� tyyliss� kaivata en�� niin kipe�sti koskettimia. Ainakin toistaiseksi Vuolla jatkaa siis ilman kiipparia, tosin jos se oikea henkil� sattuu astumaan kuvaan mukaan, ei mit��n vaihtoehtoa suljeta tietenk��n pois.

B�ndin soundi on p��llisin puolin raskas ja kitarat rakentavat v�lill� tukeviakin valleja. Vuolla pyrkii silti sanoutumaan irti niin sanotusta perinteisest� metallista, ja Kallinen tarjoaakin tyyliksi "progehtavaa pop-rock-metallia", jota h�n l�htee viel� avaamaan lis��.

- Vuollassa on suuri painoarvo lyriikoilla ja tunnetilojen v�litt�misell�. Musiikkimme sis�lt�� tunneskaalan s�vyj� laidasta laitaan. Vuolla on kuin kauan kadoksissa ollut yst�v� - siin� on tuttuuden tunnetta her�tt�vi� elementtej�, mutta kuitenkin jotain, mik� vaatii selvitt�mist�. Paljon kysytt�v��, eik� juurikaan suoria vastauksia.

Ryhm�n vahvoja puolia kysytt�ess� esiin nousevat tunnetilojen viritt�minen sek� lyriikat. B�ndin kappaleet saattavat avautua satunnaiselle kuulijalle hitaasti kuuntelukertojen my�t�, mutta t�m�kin n�hd��n vahvuutena, sill� n�in biisit kest�v�t rankempaakin voimasoittoa. Olette ty�st�m�ss� uutta materiaalia, mihin suuntaan n�ette musiikkinne kehittyv�n ja kuinka paljon eroa syntyy entiseen?

- Er�s kehityssuunta on kitaroiden painottaminen entisest��n, tarkoittaen pienemp�� roolia esimerkiksi koskettimille. Vuolla saa my�s hieman doomahtavaa s�vy� palettiinsa, joskaan t�st� ei voida viel� kovin suuria johtop��t�ksi� tehd�. Uudessa materiaalissa on samanlaista eloa kuin EP:ll�, ja uskomme sen kuulostavan tunnistettavalta Vuollalta.

Doomahtavat elementit osuivat my�s allekirjoittaneen korvaan, sill� olin kuulevinani musiikistanne l�pi sellaisia yhtyeit� kuin My Dying Bride ja Opeth, eik� varhainen Anathemakaan aivan mahdoton ajatus ole. Mit� nime�isitte itse omiksi vaikutteiksenne?

- Itsell�ni Opeth on kielt�m�tt� viihtynyt levysoittimessa ja Damnation on kyseiselt� b�ndilt� se l�heisin levy. On hankala eritell�, mik� vaikuttaa omaan tekemiseen, mutta er�s suurimpia b�ndej� itselleni on Pink Floyd. Tajusin my�s joku aika sitten, ett� er��st� riffist� kuultaa l�pi Deep Purple, jota tuli kyll� jonkin verran kuunneltua nuorempana. Yll�tyin t�st� itsekin, positiivisesti.

N�iss� kohdin mukaan jutusteluun liittyy my�s hetkeksi basisti Taneli Kejonen�

- Varhainen ja uudempikin Anathema sek� Opeth ovat mielest�ni melko hyvi� vertailukohtia. Anatheman ja Opethin lis�ksi Katatonia ja MDB ovat my�s melko l�hell� Vuollan tunnelmaa, mutta Vuollan sovitukset ovat monesti astetta "progempia", biiseiss� kun usein matkataan aivan muissa sf��reiss� kuin sovinnaisen pop/rock-biisin rakenteen maailmoissa. Sovituksia ajatellen noista mainituista Opeth osuu l�himm�s, mutta ei yht� l�helle kuin esimerkiksi Pink Floyd tai King Crimson. Kunhan uutta materiaalia julkaistaan, esimerkiksi Cult of Luna ja Isis saattavat joutua mainituiksi t�ss� yhteydess�.

Kejonen ampuu kovilla ja kohti, sill� nyt tuli mainittua sellainen kavalkadi nimi�, ett� odotukset tulevaa materiaalia kohtaan kolahtelevat jo kattoon. At the Edge of the Mist -levyn kaikki kuusi raitaa olivat per�isin Kallisen kyn�st� koko yhtyeen vastatessa puolestaan sovituksista, eik� t�t� kaavaa olla kuuleman mukaan muuttamassa. Itse biisien synty on Kallisen mukaan monivaiheinen prosessi.

- Tekstien synty� edelt�� usein jokin tunnetila, jota en aluksi edes pysty m��rittelem��n. T�ll�in hakeudun muistiinpanojen ��reen ja alan hahmottelemaan tuota tunnetta ja sit�, mit� haluan sen kautta viesti�. T�ss� prosessissa ajaudun ik��n kuin itseni ulkopuolelle ja tarkastelen teksti� itseni vierest�. Kerron itselleni tarinaa, jota en viel� tunne.

- Mit� musiikkiin tulee, kipin� voi l�hte� yht� hyvin pienest� palasta melodiaa kuin riffintyng�st�kin. Inspiraatio on s�ikky, outo lintu, jota ei aina osaa odottaa. Biisin rungon muodostuttua aloitamme sovitusprosessin koko b�ndin voimin ja t�m�n vaiheen aikana biisit luonnollisesti el�v�t enemm�n tai v�hemm�n. Emme aseta aikataulullisia paineita biiseille, vaan annamme niiden synty� rauhassa ja yrit�mme ajan kanssa oppia tuntemaan ne. T�m� on er��nlaista yhteen kasvamista musiikin kanssa.

My�sk��n uuden materiaalin kanssa b�ndi ei aio kiirehti�, vaan biisej� ajetaan verkalleen sis��n ensin keikoilla ja tutkaimia pidet��n herkkin� mahdollisten yhteisty�kumppanien toivossa. Yhtye ja kappaleet saavat samalla kehitty� vapaasti ja t�m� jos mik� vahvistaa takuulla jo valmiiksi vahvaa omaa soundia. Materiaalin testaus yleis�n edess� on tosin satunnaista, sill� keikkarintamalla tilanne on t�ll� hetkell� harmillisen hiljainen. Kallinen n�kee yhten� syyn� t�h�n sen, ett� omillaan keikkojen sopiminen on t�n� p�iv�n� pienelle yhtyeelle hyvin hankalaa.

- Oman kynnyksens� asettaa varmasti my�s se, ettei musiikkimme ole ihan sielt� parhaasta p��st� noin bailaamisen kannalta, mik� voi vaikuttaa keikkavastaavien p��t�ksiin. Ota r�ssib�ndi keikalle, niin yleis� taatusti ostaa juomaa ja baarin kassaan kilisee kolikkoa - meid�n keikalla taas meno on rauhallisempaa fiilistely� my�s menev�mpien biisien kohdalla.

Luopua ei kuitenkaan aiota ja hinku lavoille on kasvamaan p�in, eik� l�ht�� maan rajojen ulkopuolellekaan pidet� suinkaan mahdottomana. Siin� miss� markkinat kotimaassa ovat kapeat, saattavat esimerkiksi Keski-Euroopan rehev�mm�t niityt tarjota joitain yll�tyksi�, mutta maailmanvalloitus saa viel� odottaa � ainakin toistaiseksi.

Ent� milt� vuosi 2012 n�ytt�� Vuollan kannalta?

- L�hdemme vuoteen 2012 hyv�ll� latauksella. Uutta materiaalia syntyy ja sit� on miellytt�v�� ty�st��. Eli viihdymme Vuollan parissa. Aiomme esitell� uutta materiaalia keikoilla (kunnes saamme niit� sovittua) ja tarkastella kiinnostusta levy-yhti�iden suunnalta. Yhtye on henkisesti samassa tilassa treeneiss� ja astumme rohkeasti tulevaan.

Teksti: Mika Roth
Kuvat: Riikka Hyt�nen