19.03.2012
Tamperelaisen punk/hc/alt.rock -yhtye Vinok�yr�n basisti Aleksi l�ysi loppuvuodesta 2011 inspiraatiota tehd� v�h�n erityylist� musiikkia itsekseen. Melodisemman, rauhallisemman ja altsumman kuljettelun v�lineeksi syntyi Siimes, jonka ensimm�inen demo K��rmelinna I ilmestyi helmikuussa.
Aleksi kirjoitti Siimeksen Facebook-sivuilla, ett� alkupotku demolle oli talven 2010-11 "kova Elliott Smith- ja Slint-kooma, jonka my�t�vaikuttamana ajatus melodisesta, melankolisesta ja v�h�n mystisest�, pohjimmiltaan simppelist� ja silti s��nt�j� karttavasta alternativerockista alkoi kutkuttaa." Kahden biisin julkaisulla liikutaankin jos nyt ei seesteisess� niin ainakin viipyilev�ss� tunnelmassa, josta kuultaa l�pi Siimeksen synnyn suuret vaikuttajat, mutta ei ollenkaan h�iritsev�sti. Se on ansio, etenkin kun muistaa ett� Vinok�yr�ss� bassosta kiinni pit�v� mies on Siimeksess� tehnyt melkein kaiken itse: rummut ovat sent��n tietokonetekoa, mutta muuten demo soi komeasti ihmisk�sin.
K��rmelinna I on sopivan rosoinen: laulu on j�tetty kuin vahingossa asiaa sen liiemmin miettim�tt� sivuosaan eik� soundeja muutenkaan ole jauhettu puhki. "En halunnu vet�� sit� ��rimm�isen hiotusti kun pelk�sin, ett� siit� tekemisest� h�vi�is sit� my�t� v�h�n sit� intuitiivista ja "silm�t kiinni Pispalan portaat alas" -henkist� meininki�", sanoo yhtyeen yksinvaltias. Muiden hyvien puoliensa lis�ksi Siimeksen musiikkiin liittyy jonkinlainen liian harvoin koettu yll�tysmomentti, joten langan p��h�n oli saatava mies yhtyeen takaa.
Aleksi, onko Siimes Vinok�yr�n korvike vai syntyik� se muusta tarpeesta?
- Korvikkeesta ei voi puhua, vaihtelu lienee l�hemp�n� totuutta. Vinok�yr� on kolmen j�tk�n summa, jolla on oma toimintatapansa � eik� se b�ndi tee mit��n, mink� suhteen koko triolla ei olis oikee tunne. Siimeksen synty� m��ritteli paljon juurikin halu tehd� ominp�in �jotain muuta�, mutta tokkopa se viel�k��n olisi ajatusta enemp�� olemassa, jollei VK:n toimintatahti olisi luonnostaan hidastunut. Voisi kai kiteytt��, ett� VK salli korvikkeen olemassaolon, mutta inspiraatio vaati ainakin uskomaan tekev�ns� enemm�n.
K��rmelinna I:n tekninen toteutus ei aina p��t� huimaa (eik� tarvitsekaan), eli soundeissa on paljon sellaista jonka ammattimies varmasti muuttaisi. Oliko t�llainen l�hestyminen Siimeksen puolelta tarkoituksellista?
- T�m�n ekan lyh�rin tarkoitus oli tavallaan katsoa, ett� voisiko musa puhutella, vaikka se olisi teknisesti vaatimattomasti toteutettua, ja p��sisink� hyv�ksytt�v��n tavoitteeseen v�h�isill� keinoilla ja kyvyill�. Toimin nopeasti ja koitin enemm�n heitt�yty� intuitiivisen musiikin tekemisen kuin harkitsevaisen potikoiden s��telyn tunnelmaan. Seuraavan julkaisun toimintatapa on erilainen, ja tarkoituksena on syventy� tutkimaan sit�, vaikuttaako teknisesti vahvempaan tulokseen pyrkiminen siihen, mill� tavoin musiikki puhuttelee.
Facebook-sivuillasi luettelet kymmenkunta biisi� otsikon "Ilman n�it� Siimest� ei olisi" alla. Onko joku esiin nostetuista ylitse muiden? Mainitset Slintin ja Elliot Smithin viel� erikseen saatteessa, miksi juuri n�m� painottuvat muita enemm�n?
- Kun on paha musiikkiaddikti, ylitse muiden menev� b�ndi tai biisi voi vaihdella p�ivitt�in. T�t� kirjoittaessa kuuntelen A Perfect Circlen Mer De Noms -levy� ensimm�ist� kertaa vuosiin, ja tuntuu, ett� t�lt�kin on j��nyt aiemmin kuulematta vaikka mit� hienoa ja inspiroivaa � l�hes kaikesta l�yt�� aina puolensa. Jotain Smashing Pumpkinsia, The Curea tai Mana Manaa joutuu painottamaan eri tavalla, koska ne on tehneet jo paljon nuorempana niin kovan vaikutuksen. Uudemmista innostajista vaikkapa Murmansk ja S�lstafir taas on tehneet tutuista aineksista todella omanlaisiaan ja persoonallisia levyj�. Elliott Smith ja Slint taas painottuvat verrattain hiljattain lumonneina tekij�in� � varsinkin Smithiss� teki vaikutuksen sellainen yksin�inen heitt�ytyminen ja diy-meininki. Ne her�tti uutta inspiraatiota ja innosti katselemaan musiikin tekemist� uudenlaisella tavalla, jota ilman ei Siimes olisi v�ltt�m�tt� syntynyt ollenkaan.
Slint-fanina, joka on aina enempi v�hempi kulkenut Elliot Smithin ohitse, kuulen julkaisullasi luonnollisesti enemm�n Slinti�, varsinkin Kohtalonpy�r�-kappaleessa. Onko vaikute vuotanut ik��n kuin vahingossa omiin kehittelyihisi vai haitko tietoisesti jotain slintm�ist�?
- Tarina kertoo, ett� Slintin Spiderland tehtiin jossain nelj�ss� p�iv�ss� ja j�tk�t teki kaikki sanoitukset vasta ��nitysten lomassa, ja touhu oli intensiivist� aina laitosjaksolle asti. On jotenkin hyvin inspiroivaa ajatella millaista se on mahtanut olla k�yt�nn�ss�, mutta en m� noita biisej� ��nitt�ess�ni silti pohtinut, ett� mitenk�h�n ne t�m�n ja tuon toteuttaisi. Slintin toimintatavasta silti oli paljon l�ht�isin se tunteiden ja intuition varaan heitt�ytyminen, jonka toivoisin Siimeksen musasta jatkossakin heijastuvan eri asioissa ja eri tavoilla.
Kun miettii Siimeksen top10-listaa, k�y mieless� ett� kappaleita ehk� yhdist�� tietynlainen draamallisuus. Ett� kehitell��n teemoja ja luodaan jotain v�h�n isompaa kuin vain "biisi�" (karmiva post rock -klisee...). Onko ajatuksessa per�� my�s Siimeksen kannalta? Ainakin demon kahdesta biisist� muodostuu hyv� kokonaisuus, yksikk�. Kiinnostaako t�llainen rakentelu ylip��t��n, esimerkiksi sen sijaan ett� tekisi biisej� sinkku-/hittikaavalla?
- Vaikka tarkoitus on katsella ymp�rilleen riffi, melodia ja tekstinp�tk� kerrallaan, jossain vaiheessa niist� alkaa automaattisesti tekem��n jonkinlaista palapeli�. Olen ylip��ns� aika dramaattinen pohdiskelija, joten sellainen �mit� kaikki n�m� asiat merkitsev�t toisilleen ja miten niiden yhteytt� voi hy�dynt�� -tyyppinen analysointi tulee luonnostaan. Kolmeen ja puoleen minuuttiinkin voi sanoa paljon enemm�n kuin radion hittikaava vaatii. Alunperin Siimeksen piti tehd� heti alkuun monipuolinen, mutta toimiva t�yspitk� kokonaisuus. Kun se meni reisille, teki mieli kokeilla lyhyemp�� muotoa, ja miten sellaisesta saisi kiinnostavan kokonaisuuden. T�ss� herra Tiaisen kansitaide vaikutti paljon ja sielt� syntyi se ajatus, ett� K��rmelinna on Siimeksen el�myspuisto, ja biisit on ne el�myslaitteet. Kaikki on v�h�n erilaisia, mutta samojen porttien sis�puolella ja l�hell� toisiaan. Toisissa laitteissa kastuu ja toisista koituu pahoinvointia, mutta joissain tulee my�s hyv� olo, ja ne on kaikki osa yht� kokonaisel�myst�.
Onko Siimeksell� jatkosuunnitelmia? Mik� olisi optimaalisinta mit� Siimekselle voisi tapahtua?
- Uskaltaudun t�ss� paljastamaan, ett� K��rmelinnoja on tulossa viel� kaksi. Suunnitelmissa on siis trilogia, jonka p��tteeksi �koko puisto� julkaistaan jossain muodossa yhten� isona kokonaisuutena. Seuraavien osien luomistavat ja sis�ll�t poikkeavat toisistaan merkitt�v�sti, ja itselleni j�nnitt�vint� onkin tunnustella milt� lopullinen klimppi tuntuu � mit� kolmesta erillisest� kokonaisuudesta muodostuu kun ne yhdist��. Optimaalisuutta ollaan l�hell�, jos se tuntuu onnistuneelta. Hienoa olisi tietty, jos vaihtoehtorockiin, kokeelliseen meininkiin ja h�m�r�hk��n tunnelmointiin mieltyneet ihmiset l�yt�isiv�t Siimeksest� jotain itselleen. Erityisen hienoa, jos siit� irtoaa tunteita ilman mit��n ennakkomieltymyksi� tai viitekehyksi�k��n.
Keikat? Ajatuksenkin tasolla huono idea, vai mahdollisuus joka vain odottaa toteutumistaan?
- Eip� ole mielt� kielt�� ettenk� olisi n�it� miettinyt. Ajatus soolona esiintymisest� ei ainakaan tunnu sopivalta - koska kyse on nimenomaan musiikista itsest��n, ei esitt�j��ns� painottava esitysmuoto k�y. Sen sijaan tuuma isommasta b�ndikokoonpanosta lopullisen K��rmelinnan parissa ei ole v�ltt�m�tt� edes mahdoton, jos olosuhteet sellaisen sallivat. Ei kuitenkaan liene Siimeksen kannalta ajankohtaista haaveilla livekokoonpanosta varsinkaan t�ss� vaiheessa, jos koko juttu perustuu ajatukseen individualistisesta tutkimusmatkasta uuden musiikin luomisen suhteen.
Aleksi on desibeli.netin avustaja.
Haastattelu: Jani Ekblom
Kuvat: Tuomas Tiainen (kansi), Siimes
