Jerry Kannu & Lentopetroolit - t�sm�pommitusta tiedossa

Vantaalainen Jerry Kannu & Lentopetroolit vastaa rollimman rockin tarpeeseen farkut uhmakkaasti haarassa mutta keimaileva virne kasvoilla. Samaan aikaan sek� letke�ll� ett� testosteronin k�ryisell�, rehellisesti suomenkielisell� melodisesti koukukkaalla poljennolla on hyv� imu, biisikyn�ss� on sopivasti varianssia ja turha j�ykkyys loistaa poissaolollaan. Siihen mik� t�m� kaksisiipinen rokkikone oikein on miehi��n, vastailevat b�ndin kitaristi Pekka ja basisti Juha.

Vaikka Jerry Kannu & Lentopetroolit on aika uusi nimi kent�ll�, lentotunteja on alla jo reippaasti, mik�li olen ymm�rt�nyt asian oikein. Millainen historia Lentopetrooleiden suoritusta pohjustaa?

Pekka: - Lentopetroolit on oikonut kiitoratoja jo toistakymment� vuotta eri kokoonpanoissa, mm. Soulstab, Cantata Sangui, The Booby Prize ja Valtava. T�m� kokoonpano on kaikille silti uusi, vaikka vanhoja kavereita ollaankin.

Juha: - Lis�ksi porukalla on soittokokemusta t�ysin erityylisist� b�ndeist�, mik� tuo oman lis�ns� b�ndin kokonaissoundiin. T�ss� joukossa onkin helppo soittaa, kun ei tarvitse pel�t� muiden osaamisen puolesta.

Miksi ja miten syntyi tarve perustaa juuri t�llainen yhtye? Miten miehist�n vastuu jakautuu?

Pekka: - Mielest�mme suomenkielisess� rokissa oli juuri meid�n kokoinen reik� v�hemm�n vakavalle musiikille. Annamme oman panoksemme liiallisen vakavuuden torjumiseen. Min� ja toinen kitaristimme Matti olemme biisintekovastuussa. Laulaja Joni, basisti Juha ja rumpali Janne taas ovat vastuussa siit�, ett� paketti saadaan kuulostamaan Lentopetrooleilta.

Juha: - T�m� b�ndi my�s yhdistelee aika paljon eri tyylej�, mik� pit�� touhun mielenkiintoisena. Vaikka kaikki materiaali voidaankin niputtaa jonkinlaisen juurekkaan boogie-rockin alle, on pinnan alla vaikutteita esim. iskelm�n ja v�h�n etnonkin puolelta, jos ��rip�it� halutaan hakea.



En itse l�yt�nyt teilt� edes pitk�soiton kestossa heikkoja hetki�. Onko Vantaanjoen mutaa pitk�nkin hiomisen lakipiste? Vai nopealla kaavalla tiivistynyt kokonaisuus?

Juha: - Menih�n siin� reilut pari vuotta, ja pidemp��nkin, jos ajattelee yksitt�isten biisien syntyhetki�. Mutta melko luonnollisesti paketti kuitenkin muotoutui. Muutama heikompi biisi j�tettiin demovaiheen j�lkeen pois, ja loput biisit sitten loksahtivat aika mukavasti kohdalleen. Levyn mitta ja biisien j�rjestys suunniteltiin my�s saman tien vinyyliformaattiin kelpaavaksi, mik� ehk� tekee levyn helpommin sulavaksi, vaikkei vinyylipainosta ainakaan viel� olekaan tulossa.

Pekka: - Hiottu ja hikoiltu siis on.

Millainen prosessi levyn tekeminen oli?

Pekka: - Esituotanto aloitettiin vuoden 2011 lopulla, ja helmikuussa 2012 p��stiin demottamaan valitut kappaleet. Levyn rumpupohjat nauhoitettiin huhtikuussa, ja loput nauhoitukset hoidettiin kes�n loppuun menness�. Miksaus ja masterointi sitten kaiken p��tteeksi syksyll�. Prosessi oli suhteellisen pitk�, koska kiirett� ei haluttu pit�� miss��n vaiheessa. Hiljaa hyv�� tulee.

Juha: - Rumpusoundit piti k�yd� etsim�ss� Kainuusta asti, mutta loput soittimet nauhoitettiin b�ndin juurille uskollisesti Vantaanjoen l�hituntumassa. Lopullisesta soundillisesta viilaamisesta ja masteroinnista vastasi Mikko P. Mustonen Pathos Musicista.

Jo Eeepee #1:n aikaan tarjositte ��rip�iksi Popedaa ja Tehosekoitinta. Mit� muuta pit�isi sanoa, millaisia verrokkeja mainita, jotta osuttaisiin b�ndinne ytimeen?

Pekka: - Suomalaisten artistien kuten J. Karjalainen, Tuomari Nurmio, Agents ja Juice lis�ksi voisi mainita maailmalta esim. Rolling Stones, ZZ Top ja AC/DC. Jokaisella meist� on omat suosikkinsa Jaakko Teposta Venomiin, joten vaikutteiden sopasta tulee aika maukas.

Kaksi tuotosta, kaksi hehkutusta - siin� nelj��n sanaan tiivistettyn� meik�l�isen palaute teille. Mit� muut ovat tyk�nneet?

Juha: - Oikeastaan meille asti on kuulunut pelk�st��n enemm�n tai v�hemm�n positiivista palautetta. Kaipa vastustajiakin viel� ilmaantuu, mutta varmaan aika monelle t�llainen b�ndi on tervetullut lis� nyky��n pinnalla viihtyv��n synkemp��n ja vakavampaan suomenkieliseen musiikkitarjontaan. Ehk� biiseiss� on my�s mukana sen verran tuttuja elementtej�, ett� tykk��minen on helpompaa, mink� lis�ksi suomenkieliset sanoitukset uppoavat selv�sti yleis��n. Parillakin keikalla on k�ynyt niin, ett� yleis� osaa jo toisen kertsin aikana laulaa mukana, vaikka ei ole kuullut biisej� koskaan ennen.

Pekka: - Ei meid�n musiikki kuitenkaan kaikille kolise. Radio Suomen musiikkip��llikk� Jorma Hietam�en suusta muljahti t�h�n menness� rakentavin analyysi meist�: "Ei munaa, pelkk�� tuhkamunaa." Mutta yleisesti ottaen ihmiset ovat tajunneet mist� hommassa on kyse.



Otatteko nyt Suomen haltuun, milt� n�ytt��? Onko sellaista v�rin�� ilmoilla? Vai riitt��k� kotiseudun kuppiloiden hyv�ksynt� ja otollisten kriitikoiden suitsutus? Mihin konetta ajetaan?

Pekka: - Positiivista v�rin�� on ilmoilla, jatkamme samaa rataa ja katsotaan rauhassa l�hteek� kone hallitusti k�sist�.

Juha: - Pikkuhiljaa positiivista varausta kasvattaen. B�ndi on kuitenkin aloittanut k�yt�nn�ss� tyhj�lt� p�yd�lt� ja ilman suurten taustaorganisaatioiden tukea, eli maineen kasvattamisessa ja nimen tunnetuksi tekemisess� menee oma aikansa. Mutta alku on sujunut hyvin, nyt vain lis�� keikkoja ja haastatteluita, niin ehk� se siit� v�hitellen. Hitaasti kasvanut luomusuosio on kuitenkin monella tapaa pysyv�mp�� ja aidompaa kuin ison markkinointikoneiston avulla rakennettu.

Onko varikolla viel� varastoituna lis�� valmiita t�sm�pommeja vai onko lent�j�ntakki tyhjennetty t�lle levylle?

Pekka: - Kyll� pommeja viel� l�ytyy, ja koko ajan tulee lis��. Uusi Jerry Kannu & Lentopetroolit -levy odottaa siis jossain tuolla Horisontissa.

Juha: - Takin vetoketju laitettiin tarkoituksella kiinni noin vuosi takaperin, jotta pystyttiin keskittym��n Vantaanjoen mutaa -levyn biiseihin. Nyt kun taskuja on taas alettu kaivella ja nappeja v�h�n availla, on sielt� jo l�ytynyt useampikin potentiaalinen t�sm�pommi. Aihepiirien suhteen luvassa on n�ill� n�kymin ainakin hyvin kuumaa ja huomattavan kaukaista meininki�, mutta n�ist� lis�� my�hemmin. Eik�h�n tuleva materiaali kuitenkin enimm�kseen seuraile ensilevyn tyyli�.

Millainen olisi teille ihanteellinen keikkaymp�rist�? Ja mit� siell� tapahtuu, jos kaikki menee nappiin?

Pekka: - S�hk�tupakansavuinen baariymp�rist� osuu varmasti meille parhaiten. Jos kaikki menee nappiin, alastomat lehmityt�t tanssivat kattopaaleissa, mutta jos yksikin ihminen l�htee keikalta hymy korvissa, riitt�� sekin.

Juha: - Ei lis�tt�v��.

Onko Vantaalla ollut tai toimii edelleen Atlantis-niminen grilli? Vai onko kyseist� nime� kantava biisi pelkk�� tajunnanvirtaa? Ja jos pohjautuu oikeaan ruokakoppiin niin mik� on sen legendaarisin annos?

Pekka: - Grillin nimi on muutettu, mutta vaikutteita l�ytyy erin�isist� p��kaupunkiseudun y�-ruokaloista. Legendaarisin vantaalaisannos on ylivoimaisesti myyrm�kel�inen Amerikanpannu. Amerikka kuulostaa aina hyv�lt�, jos ruoasta on kyse. Vantaanjokihan on meille kuin Rio Grande, meno on isoa ja soljuvaa.

Haastattelu: Ilkka Valpasvuo, kuvat: Joni Nuutinen, videot: Jerry Kannu & Lentopetroolit