Kirjat

M.A.Numminen: On syytä muistaa – Muistelmat II

19.11.2021



Siinä missä 90-luku on kirjassa jopa uuvuttavan informaatiohyöyn kaltainen faktamanner, nostetaan kytkintä useammallakin tasolla, kun siirrytään millennium juhlien tälle puolelle. Samaan aikaan kun Nummisen edelleen kiihkeäksi laskettava työtahti hieman hidastuu, ehtii herra muistelemaan menneitä hieman monipuolisemmin ja ehkäpä vähän hymyilevämminkin.

Viimeinen virallinen uutta musiikkia sisältänyt pitkäsoitto M.A. Numminen Singt Heinrich Heine ilmestyi vuonna 2006, ja kyseessä onkin melkoinen albumikummajainen, johon en olisi luultavimmin edes törmännyt ilman tätä kirjaa. Sana ’kokeellinen’ ei tee riittävästi kunniaa näin ennakkoluulottomalle teokselle, jossa Numminen tulkitsee saksalaisille koulussa pakkopullana syötetyn runoilijan humoristisempaa tuotantoa. Kyllä, myös Heinrich Heine osasi selvästikin hymyillä eläissään, ja Numminen pystyi myymään jopa tämän kakkusen uusilla kuorrutteilla takaisin saksalaiselle yleisölleen.



Kirjan viimeinen vuosikymmen on hivenen surumielistä luettavaa, aivan kuin katsoisi Federico Fellinin loppu-uran elokuvia. Niissäkin tekijä, ja hänen edustamansa sukupolvi, on hitaasti siirtymässä lähemmäs esirippuja, mutta kaikenlainen katkeruus loistaa poissaolollaan. Kaikella on aikansa ja kaiken kuuluu myös päättyä, se on ihmisenä olemisen yksi merkittävä määre.

Ystävät kuolevat, terveys alkaa reistailemaan ja yksi huonosti valaistu portaikko voi johtaa kaiken päättävään onnettomuuteen. Onneksemme Suomessa on sen verran tasokas terveydenhuolto, että jänispukunsa narikkaan nostanut herra on yhä maisemassa, ja voi kertoa meille kaikille sattumistaan.

Nousivatko jänikset maailmankartalle? Muuttuiko maailma enemmän vaihtoehtoista musiikkia suosivaksi? M.A.Nummisen musiikillisesti aktiivinen kausi saattaa hyvinkin olla ohitse, mutta omien sanojensa mukaan kirjoittamiseen seuraavaksi keskittyvällä herralla on mielestäni vielä paljon sanottavaa, kerrottavaa, jaettavaa ja ehkäpä kysyttävääkin. Mitä muutakaan voin todeta, kun kirja päättyy sanoihin: On riemukasta kirjoittaa!

Mika Roth




Lukukertoja: 2371
Facebook
Artistihaku
Lue my�s n�m�
Kirja-arvioissa my�s