Pääsivu
Esittely
Levyarviot
DVD-arviot
Pienet
Livearviot
Valokeilassa
Klassikko
Vapaa vyöhyke
Ajankohtaista
Ajatuskupla
Toimitus
Keskustelu
Artistihaku

Sivustolla on parhaillaan, 68 vierasta ja 1 jäsentä Online.

Et ole kirjautunut!

Kirjautuminen

Rekisteröityminen

Kokeellisen elektroniikan seura rakentaa elektroniikkaa kierrätysmateriaaleista
22.01.2007
- Kokeellinen elektroniikka on meille sitä, että otetaan mikä tahansa käytästä poistettu elektroninen laite, puretaan se ja ruvetaan kokeilemaan miten sieltä saisi kuulumaan ääntä. Elektroninen äänihän on sähkövirran vaihtelua ja mikä tahansa sellaista ääntä tuottava laite on siis mahdollinen soitin. Kysymys on vain sopivasta vahvistuksesta ja siitä mitkä äänet ovat kiinnostavia ja mitkä eivät.

Näin kuvailee Kokeellisen elektroniikan seuran, Koelsen, taiteellinen johtaja Antti Ahonen seuran ydinajatuksia.

Harri Vähänissin kahdesta lelurumpukoneesta, kosketinsoittimesta ja peliohjaimesta rakentama äänilaite - Koelse on taideprojekti. Tavoitteenamme on kuitenkin toimia missä ympäristössä tahansa. Emme ole performanssitaideryhmä emmekä varsinaisesti musiikkiryhmä, vaikkakin olemme molempia muotoja käyttäen toimintaamme esitelleet, Ahonen jatkaa.

Hänen mukaansa seurassa ei ole niinkään kyse itseilmaisusta kuin taiteenteossa on perinteisesti totuttu ymmärtämään. Kyse on kollektiivisesta luovasta toiminnasta, kuin muurahaispesässä, jossa yhteinen tulos syntyy kaikkien yhteiden ponnistusten summana.

Seuraan kuuluu Ahosen lisäksi tuotekehittelystä vastaava Olli Suorlahti ja circuit bendingistä vastaavat Ville Kaukanen ja Harri Vähänissi. Circuit bending on menetelmä, jossa elektronisen laitteen toimintaa muokataan lisäämällä uusia komponentteja tai kytkemällä vanhoja uudella tavalla. Yleensä käytetään yksinkertaisia paristokäyttöisiä laitteita, kuten leluja ja soittimia. Verkkovirtalaitteiden muokkaamista ei yleensä suositella sähköiskuvaaran vuoksi.

Kestävän kehityksen taideprojekti

Ahosen mukaan Koelsen pitkän tähtäimen päämääränä on olla länsimaisen kulttuurin viimeinen taideprojekti. Seuran tavoitteena on näyttää, että ekologisesti kestävät vaihtoehdot voivat olla myös kiinnostavampia ja hauskempia kuin epäekologiset. Ekologisissa valinnoissa ei aina tarvitse olla kyse kieltäytymisestä.

- Jos puhutaan kestävästä kehityksestä niin sitä ei voi olla mikään mikä kuluttaa jo vähäiseksi käyneitä luonnonvaroja. Me harjoittelemme käyttämään hyväksemme muiden pois heittämiä materiaaleja nyt, koska me pidämme niistä. Muut joutuvat tekemään saman sitten, kun luonnonvaroja ei enää ole riittävästi nykymuotoisen elämäntavan ylläpitämiseksi, valottaa Ahonen näkemystään.

- Ennen laitteita tuotettiin sillä lailla, että jos ne menivät hajalle, niitä pystyi korjaamaan. Nykyään laitteen pitää mennä rikki tietyn ajan päästä, että saadaan ihmiset ostamaan uusia. Kun on kunnollinen isältä pojalle kestävä laite, on se kaikin puolin kestävää kehitystä ja järkevää, huomioi Suorlahti.

Mikkelistä maailmalle

Kaikki alkoi Mikkelissä. Siellä seuran ydinryhmä, Ahonen, Suorlahti ja Kaukanen, tutustui toisiinsa.

Olli Suorlahti kotilaboratoriossaan - Mikkeli on tarjonnut semmoisen ympäristön jossa on pitänyt vetäytyä kotiin. Minua ei ole koskaan kiinnostanut käydä missään diskoissa. Nuorena tuli oltua kotona aika paljon työpöydän ääressä, muistelee Suorlahti.

- Mikkeli on varmasti vaikuttanut seuran jokaisen mikkeliläisen jäsenen nuoruuteen vahvasti. Luulen, että tuo itsetekeminen on sellainen asia joka periytyy nimenomaan Mikkelistä: nuorena oppi, että jos jotain haluaa niin se täytyy itse järjestää, Ahonen pohtii.

Ahonen sanoo tietäneensä heti Koelsen toiminnan alettua vuonna 2002, että projektista täytyy tehdä kansainvälinen. Hänen mukaansa varsinainen yleisö on ulkomailla. Seuran ensimmäinen ulkomainen esiintyminen oli Sotodon kansainvälinen performanssitapahtuma Berliinissä. Sen jälkeen tie on vienyt ympäri Eurooppaa, viimeisin kansainvälinen esiintyminen oli joulukuussa Ranskassa.

Lisää tietoa löytyy Kokeellisen elektroniikan seuran internetsivuilta.

Teksti ja kuva: Teemu Purhonen, laitekuva: Antti Ahonen

Lukukertoja: 1965
Valokeilassa myös
Kotoisat sävyt, The Who ja Stooges, takahuoneessa häärii Neil Young
Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen bändi – Rentoa tööttiä ja mielisairaalameininkiä
Soulstab - CCR:ää spiideissä?
Altsurock-nelikko Euforian matka jatkuu…
Freegear – kun hardrock kohtaa blues-grooven
Liian lahjakas On Volcano soittaa valoisaa indiepoppia pimeästä huoneesta
Cardinals Folly vääntää vihtahousun bluesia
Cry Bar – hilpeyttä ja hyvää meininkiä
Lahjomaton, kohtalokas ja arvaamaton Underground Groovement
Balletissa ei tuijoteta vain omaa soitinta
Matti Johannes Koivu ja Irwinin toinen puoli
Depressure luottaa itseensä
Captain Cougar – musiikkia kappaleiden ehdoilla
Beautiful Betrayal - valmiimpi, luottavaisempi, rennompi
Jumalan ruoska hajosi – mitä sitten?
Liplock - Rock-säröä funk-mausteilla?