Syytetyn penkillä Sister Flo
10.12.2009
Vuonna 1609 italialainen Galileo Galilei teki ensimmäiset kaukoputkihavaintonsa. Yhdeksi historian suurimmista astronomeista jälkikäteen kohotettu Galilei ei saanut kaikilta aikalaisiltaan ymmärrystä. Kopernikaanisen – aurinkokeskeisen – maailmankuvan julistaminen katolisen kirkon hyväksymään maakeskeisen mallin sijaan vei Galilein inkvisition eteen. Tieteilijä teljettiin loppuiäkseen kotiarestiin. Galilein merkitys astronomian kehittäjänä on ollut suunnaton, ja katolinen kirkkokin joutui lopulta myöntämään olleensa väärässä – 400 vuotta tapauksen jälkeen. Itse asiassa koko maailma muistaa Galileita. Vuonna 2009 vietetään kansainvälistä tähtitieteen juhlavuotta, nimenomaan Galilein löydösten ja niistä alkaneen huiman tieteen kehityksen kunniaksi.
Eräs suomalainen yhtye juhlistaa asiaa omalla tavallaan: Vuonna 2009 Sister Flo julkaisee neljännen albuminsa AU, utuisen teema-albumin Auringosta, joka ei juuri muistuta mitään, mitä yhtye on aiemmin tehnyt eikä varsinkaan vastaa sitä, mitä yhtyeen olisi pitänyt seuraavaksi tehdä. Lisäksi Sister Flo on rekrytoinut riveihinsä Jori Hulkkosen, tunnetun DJ:n, tuottajan, muusikon ja tähtitieteen harrastajan. Näillä asioilla on oltava yhteys. Tapaus vaatii perinpohjaista selvitystä.
Ystävällismieliseen inkvisitiokuulusteluun synkkänä marraskuisena keskiviikkoiltana kaupungin oivallisimpaan brittipubiin on kutsuttu laulaja Samae Koskinen sekä edellämainittu muusikko, tuottaja, DJ ja Sister Flon uusin jäsen Jori Hulkkonen. Istuvatko syytetyt mukavasti? Kuulustelu alkaa.
Luetaan syytteet:
- Seuraavan suomalaisen vientimenestyksen tekemättä jättäminen
- Levykokonaisuuden korostaminen
- Hittien tekemättä jättäminen
- Avaruuslento ilman avaruuslentolupakirjaa
”Altruistinen tarve todistaa, että olen oikeassa”
Kahdella edellisellä levyllään – vuonna 2004 ilmestyneellä Tragician's Hat´lla ja toissavuotisella The Healerillä – Sister Flo laveerasi vielä murretuin värein ja selkein vedoin, pyrkien teoksillaan esittävyyteen. Uusi levy, kuulijan haastava AU sen sijaan kurkottaa avaruuteen ja abstraktioon pikemminkin paeten kuin syöksyen syleilemään. Kuinka pop-yhtye Sister Flosta tuli ambientia maalaava kokeellinen ryhmä?
AU:n taustapiruna toimi Jori Hulkkonen, kannuksensa housen parissa ansainnut arvostettu musiikin ammattilainen. Hulkkonen oli katsomassa Koskisen soolokeikkaa Turun Päiväkodissa ja meni juttelemaan artistille esityksen jälkeen, ja punaviinipullon jälkeen puhuttiin jo musiikin tekemisestä ja Sister Flon seuraavasta levystä. Vuosi oli 2006 tai 2007 (Hulkkonen ja Koskinen eivät ole varmoja ajankohdasta), ja asia jäi kypsymään. Lopulta Sister Flo löysi itsensä Hulkkosen studiolta. Vaikka asia hautui pitkään, toteutus kävi nopeaan.
- Se oli aivan paineetonta, Koskinen kertoo pari kolme viikonloppua kestäneistä studiosessioista. - Yleensä jos bändi lähtee tekemään levyä, on hirveä aikataulustressi, studiot maksaa, sekoillaan. Meillä ei ollut huonoja ottoja vaan vitusti erilaista matskua, improvisointia.
Improvisointia helpotti suoranainen säveltämiskielto. Syyksi Koskinen kertoo sen, että sävelletyt kappaleet olisivat kuitenkin muistuttaneet hänen soolokappaleitaan. Erästä valmista kappaleaihiota tuloksetta työstettyään päädyttiin Hulkkosen kuvailemaan vapaampaan metodiin:
- Kundit otti soittimet käteen, ja sitten otettiin joku lähtökohta. Se saattoi olla joku abstakti, kaukaa haettu asia, jonka ympärille joku alkoi tekemään jotain, ja sen ympärille muut alkoivat rakentamaan.
Lähtökohtana ei ollut tehdä, Koskisen sanoin, ”hurumusaa”.
- Kaikki saivat tehdä, mitä halusivat. Mulla on studiolla polkuharmoni, vibrafoneja, syntetisaattoreita iso kokoelma. Kundit pääsi kokeilemaan sellaisia soittimia, mitä ei välttämättä monessa paikkaa edes ole, Hulkkonen kertoo.
- Periaatteessa tämä on aika selkeä paluu juurille. Silloin kun me aloitettiin, meillä oli sähköisiä harmoneja, rumpali saattoi soittaa kitaraa ja polkea samalla basaria, kitaristi saattoi soittaa toisella kädellä kellopeliä. The Healer -levyn aikaan yritimme olla tavallinen rock-bändi, missä on kitara, rummut, basso, koskettimet ja pari laulajaa. Se musa oli semmoista, nyt on tämmöistä, Koskinen summaa.
”Aurinko ei ole keltainen; se on tulessa”
Kaikki oli maailmassani jotakuinkin järjestyksessä ennen AU:n kuuntelua. Maa kiersi aurinkoa, tähdet tuikkivat jossain valosaasteen takana ja pop-musiikkia soittava Sister Flo oli Suomen seuraava vientiylpeys. Keitetään siis vettä, laitetaan pari hyppysellistä kuivattuja camelia sinensiksen lehtiä lasin pohjalle ja kuunnellaan postin tuomaa promoa.
Mutta maailma järkkyy. Ei järise, sillä levyllä oleva musiikki ei ole raskasta, vain erilaista, keskittymään haastavaa leijuntaa. Otan levyn soittimesta ja tarkistan, että minulle on lähetetty oikea kiekko. Levy on oikea, ja alkuhämmennyksen jälkeen se suorastaan pakottaa istumaan sohvalle ja nauttimaan sen kokonaisuutena. Oliko tämä tietoista?
- Se on yksi pointti, mitä mietittiin, Koskinen vastaa olutlasinsa takaa. - Mua ahdisti populaarimusiikin tekeminen ja se, että koko maailma on niin vitun kiireinen. Kaikki katsoo uutiset kännykästä ja lukee sähköpostit saman tien. Kun kaikki on niin saatavilla, on hauskaa, että on jotain juttuja, mitä on pysähdyttävä miettimään.
- Jossain vaiheessa oli ajatuksena, että levyn olisi voinut tehdä yhtenä biisi-indeksinä, Hulkkonen jatkaa. - Osa biiseistä toimii irroitettuna kontekstistakin, mutta ennen kaikkea levy on kokonaisuus.
Se kokonaisuus on pyöreä lämpöä ja valoa säteilevä ydinreaktori, jota kutsumme Auringoksi. Oma pääsarjan tähtemme, tavis kaltaistensa joukossa, on AU:n valonkantaja (AU, engl. Astronomical Unit eli tähtitieteellinen yksikkö on yhtä kuin Maan etäisyys Auringosta).
Kun instrumentaalit alkoivat studiossa hahmottumaan, yhtye mietti, mikä lyriikoiden teema voisi olla.
- Kosmiset totuudet ovat aika keskeisiä tätä musaa kuunnellessa, ja vietetään kuitenkin tähtitieteen juhlavuotta 2009, tuntui jotenkin loogiselta tehdä tällainen heliosentrinen teos, Hulkkonen perustelee.
On aika julistaa tuomio: Sister Flo on syytön. Sister Flo ei rikkonut pop-musiikin lakeja vaan käyttää niitä omaksi hyväkseen. Sister Flo rikkoi konventioita, yllätti ja haastoi, mitä ei voi pitää rikoksena. Sister Flo on vapaa tekemään mitä haluaa ja kulkemaan minne haluaa.
Vapaa, mutta se asettaa itse itsensä kotiarestiin. Koska Jori Hulkkosella varustettu Sister Flo ei lähde keikoille (todistusaineistosta käy ilmi, että poikkeus sääntöön koettiin levynjulkaisutilaisuudessa), täytyy AU nauttia kotisohvalta. Jos mahdollista, pimeässä ja koko levyyn alusta loppuun keskittyen. Haastavaa nykyisessä informaatiotykityksessä, mutta Aurinko on lopulta vain yhden AU:n päässä.
Teksti: Tuomas Tiainen
Todistusaineisto A ja B: Laura Happo, todistusaineisto C: Wikipedia
