Hill, Clayton: The Beatles - kuvina
18.11.2012
Gummerrus
Luulisi että The Beatlesista olisi jo laitettu kansien väliin kaikki mahdollinen. Silti lähes vuosittain julkaistaan Suomessakin kirjoja popin suurimmasta ja kauneimmasta. Nyt vuorossa on Tim Hillin ja Marie Claytonin kuvallinen sukellus yhtyeen uraan.
Ensimmäinen kysymys on kenelle kirja on suunnattu? Tosifanit eivät uskoakseni saa kirjasta sen suurempia uusia elämyksiä - toisaalta tosifanit tuntuvat monesti pistävän rahansa mihin tahansa omaa idoliaan käsittelevään. Ja onhan teos toki komeasti rakennettu ja tarpeeksi iso kuvakirjaksi. Meikäläisen kaltaisen arkisemman Beatles-suhteen omaavan näkökulmasta kirja jää hiukan pintapuoliseksi. Lähes mallia Wikipedia oleva tarinallinen osuus ei yllätä, vaikken kaikkea yhtyeestä tiedäkään eikä kuvissakaan juuri varsinaisia salaisuuksia paljasteta. Aika pitkälti tunnutaan menevän julkisen kuvan ehdoilla, joka on ainakin nykypäivän silmin kesy ja korrekti. Tai sitten länsimainen bändipatsastelu on vain niin nähty juttu. Kirja ei ole Hillille ensimmäinen Fab Fouria käsittelevä kuvakirja, joten mukana ei välttämättä ole ne kaikkein klassisimmat Beatles-kuvat. Esimerkiksi levynkannet ja niiden tarinat olisi voinut olla pätevä lisä kuvalliseen historiikkiin.
On kirjassa tottakai myös sellaisia kuvallisia pilkahduksia jotka nousevat esiin. Esimerkiksi kuvasarja nyrkkeilijä Cassius Clayn eli Muhammed Alin tapaamisesta on hauska. Samoin televisiosta napattu kuvasarja Shakespeare-näytelmästä herättää jonkinlaista hilpeyttä. Myöhemmän uran psykedeelisemmät kuosit ja kuvat ovat kiinnostavampia kuin alkupään siloposkinen moppitukkailu. Vaikka on luonnollista että oman aikansa superjulkkikset ovat kuvissa keskiössä, on paparazzi-räpsäysten, keikkakuvien ja promoposeerausten kirjo hiukan puuduttavaa, aika helposti ja nopeasti läpikahlattavaa. Pysäyttäviä hetkiä on vähän, jos lainkaan. Kerronnan ote on sillä tavalla pintapuolinen että 35-vuotias musiikkientusiasti suosittelee tätä kirjaa mieluummin lapselle tai teinille alkusukellukseksi popin kuuluisampaan kuin aidosti yhtyeen jo tuntevalle tai muuten vaan syvällisempiä biografioita kaipaaville. Kuvallista peruskauraa.
Teksti: Ilkka Valpasvuo
