Kolkontaival – kaikki uusiksi ja askel kohti 70-lukua
09.09.2016
70-luvun sci-fi/retro/proge -rockin fiiliksissä marinoitunut Kolkontaival julkaisi jokin aika sitten itsensä mukaan nimetyn kasetin, joka jäi kasettikoosteen jälkeen jotenkin vain kotistereoihin. Oli siis aika ryhtyä selvittämään bändin taustoja ja vaikuttimia, joihin bändin kolme neljäsosaa, eli Ville, Ilkka ja Jussi antoivatkin lisävaloa.
Heti rupattelun aluksi käy ilmi, että
Kolkontaival on suora jatkumo englanninkieliselle Cykles-yhtyeelle jonka toiminta on toistaiseksi jäissä. Joskus loppuvuodesta 2012 yhtyeen biisintekijä ja solisti Ilkka halusi kääntää bändin purtta ja muuttaa ilmaisukielen ensimmäiseksi kotimaiseksi. Hieman kielen vaihtumisen jälkeen vaihtui myös rumpali. Sampon (Ilkan veli) tilalle tuli Jussi (Villen veli), jonka punk-henkiset ihmiset saattavat muistaa yhtyeestä Schwerbelastungskörper.
Muutokset kuuluvat bändin mielestä aiempaa suorempana ja brutaalimpana soittona, joten nämäkin palat olivat tarpeen, jotta Kolkontaival on juuri siinä missä se nyt on. Ja paikoista puhuttaessa: olette lähtöisin Rantasalmelta mutta asutte tätä nykyä Helsingin suunnalla. Onko tämä siirtolaisuus vahvuus ja kuinka rantasalmelainen olette yhtyeenä? Entä miten helsinkiläisyys on muokannut ja muuttanut musiikkianne?
Ville: - Yhtye ei liene nykyään kovin rantasalmelainen, ns. etelään muuttajat ovat integroituneet Helsinkiin sen verran vahvasti. Mutta jos nämä ihmiset eivät olisi muuttaneet Helsinkiin, ei bändiä varmasti olisi olemassa. Jäsenten erilainen tausta on ehdottomasti rikkaus.
Ilkka: - Ilkka ja Jyri ovat lähtöisin Rantasalmelta (tai Ilkka alun perin Vantaalta, mutta asui lähes koko nuoruutensa Rantasalmella). Siirtolaisuus on epäilemättä vahvuus. Kyllähän sitä katselee maailmaa hieman avarammin silmin, jos on joskus asunut jossain muualla.
Jussi: - Tämä siirtolaisuus on todellinen vahvuus. Rantasalmelainen osuus yhtyeestä vietti aikaansa nuoruudessaan maatilalla, autuaan tietämättömänä että Helsingissä asusteli tarkasti Ritari Ässään perehtynyt veljespari.
Soitatte suomenkielistä 70's sci-fi/retro/proge -rockia, vai miten tuon nyt voisi paremmin kiteyttää? Kasetin kappaleissa on ainakin melko paljon eloa ja vaihtelevuutta...
Ville: - Emme ole koskaan miettineet mitä tyylisuuntaa haluaisimme edustaa. Kenties olisi syytä, ehe ehe. Ilkan toimittamat biisiaihiot ajetaan treenitilanteessa muiden jäsenten filtterin läpi, jolloin lopputuloksena yhtye kuulostaa Kolkontaipaleelta. Vaikka kaikki meistä diggaavat joitain samoja artisteja kuten Bowie, Hector jne., on lopputulos aina kuitenkin jotain muuta mitä Ilkan demot antaisivat odottaa.
Ilkka: Tuo on sangen hyvä kiteytys. Toisaalta joissain biiseissä (esim. Musta maa ja Menopaussi) on myös kuultavissa moderneja kaikuja. Mustan maan kitarat ovat ainakin äänittäjä / tuottaja / miksaaja Ossi Tuomelan näkökulmasta saaneet vaikutteita esim. Smashing Pumpkinsin Zerosta.
Jussi: - Me soitetaan meidän musaa.
Kuinka pitkältä aikaväliltä kasetin kappalemateriaali on, ja kuinka suuri arsenaali biisejä löytyy varastosta?
Ilkka: - Kappalemateriaali on noin neljän vuoden ajalta. Varastossa on jonkin verran biisejä ja niitä olisikin tarkoitus tuottaa nauhalle heti kun aikataulut niin suovat.
Tällä hetkellä Ilkka on siis ryhmän ainoa säveltäjä, mutta tilanne voi kuuleman mukaan muuttua jatkossa. Laulukieli on suomi, kuten edellä todettiin, eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta. Tekstit siis merkitsevät paljon ja niistä voi löytää siltoja menneisyyden eri jaksoihin. Esimerkiksi Asfalttitasanko on siitä outo kappale, että jotenkin siitä tulivat mieleen niin Love Recordsin arkistot kuin Pulp. Mistä olette saaneet vaikutteita ja miltä haluaisitte kuulostaa, jos kerran johonkin artistiin/bändiin ollaan aina vertaamassa?
Ilkka: - Vaikutteita on valtavasti ja kaikkea on vaikea listata. Heikki Salon mukaan biisien kirjoittaminen on matkimista, mikä on aika osuvasti sanottu. Mutta jos jotain pitäisi listata niin monet Love Recordsin julkaisut, Heikki Harma, David Bowie ja Brian Eno ovat ainakin vaikuttaneet Kolkontaipaleen soundiin. Pulpista voisin todeta, että Different Class oli mulle joskus aika kova juttu ja sitä tuli kuunneltua paljon. Ehkä siitä tarttui jotain mukaan.
Ville: - Minun suurimmat vaikuttajani ovat David Gilmour, Tony Iommi, Eric Johnson, Esa Pulliainen, Hasse Walli ja mm. J. Karjalaisen bändistä tuttu Mikko Lankinen. Eli vanhempiemme ikäpolven soittajat ovat niitä jotka resonoivat minun sieluni kanssa jostain syystä. Oma soundini lienee epäpyhä yhdistelmä edellä mainittujen tekemisistä.
Jussi: - Love Records & Rasti Ruutuun.
Bändissänne on neljä jäsentä, joista Jyri on haastattelussa se hiljainen yhtiömies, mutta studion puolella saitte täydennyksiä. Miten apukäsien vaikutus kuuluu musiikissa ja onko sellaista tonttia, jolle olisitte kaivanneet vielä lisäapua?
Ilkka: - Apukädet olivat lähinnä bändin vanhoja jäseniä, Ex-rumpali Sampo ehti soittaa nauhoituksissa kuudella raidalla. Ex-perkussionisti-pasunisti Osku ehti myös soittaa useilla raidoilla. Äänittäjä / tuottaja / miksaaja Ossilla oli roolinsa etenkin syna- ja kitarasovituksissa.
Jussi: - Tarkoituksena oli vedättää ihmisiä kuvittelemaan, että soittaisimme itse tällä levyllä. Omistamme myös muutamia tontteja, mutta selviämme niiden ylläpidosta toistaiseksi itse.
Ahaa, taustalta löytyy siis tällaistakin kähmintää… Epäilyksiä herättää myös soitinarsenaalinne, joka on normaalia laajempi, kun mukana on puhaltimiakin. Miten materiaali kääntyy live-versioiksi ja kuinka paljon kappaleet saavat/voivat elää, kun ne esitetään estradeilla?
Jussi: - Puhaltimet ovat merkittävä osa soundiamme, Mesan ja Hiwattin avulla saadun mahtavan bassosoundin lisäksi. Livenä pyrimme vapautumaan ihmisinä.
Mitä seuraavaksi? Joko uutta studioreissua on suunnitteilla, vai keskityttekö nyt keikkailuun?
Ilkka: - Uutta studioreissua ei ole toistaiseksi tiedossa. Muutamia keikkoja on sovittu. Seuraava keikka on Kuplafestillä Pukinmäessä 10.9.
Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.
Jussi: - Minä ja Jyri tykätään hevistä.
Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Sampsa Pärnänen
