17.11.2018
Suomalainen kansanmusiikkiyhtye Frigg etsii vallan ja loiston sijaan maanl�heist� joulua. L�ytyyk� se viulujen, mandoliinien ja muiden kielisoittimien avulla? Ent� auttaako asiaa, kun solisteina h��riv�t Johanna F�rsti ja Timo Rautiainen, nuo kevyen musiikin kentill� hieman toisenlaisten patojen ��ress� h��rineet ammattilaiset. Yksitoista joululaulua, uusia sovituksia ja tuoreita n�kemyksi�. Kyll�h�n t�ss� jo joulumieli hiipii kyynisemm�nkin kriitikon sieluun.
Joululevyjen tekeminen on tarkkaa puuhaa, sill� monet valon juhlalle keskeiset kappaleet ovat vuosien saatossa saavuttaneet jo niin ikonisen aseman, ett� tuoreiden kulmien l�yt�minen niihin on takuulla haastavaa. Friggin etuna on tietysti se, ett� nelj�ll� viululla, kitaralla, bassolla, mandoliinilla, citternill� ja silloin t�ll�in kuultavilla s�kkipilleill� b�ndi pystyy rakentamaan aivan omanlaistaan ��nikudosta.
Frigg on ottanut l�ht�kohdakseen maanl�heisen, l�mpim�n ja kuulijoita puhuttelevan kansanmusiikkijoulun tarjoamisen, ja kappalejoukko on kasattu mit� ilmeisimmin juuri intiimej� keikkoja silm�ll� pit�en. Yhtye tekeekin solistiensa kanssa joulukonserttikiertueen, joilla suomalaiset jouluklassikot saavat tuoreet vaatteet sek� hieman uudempaa seuraa.
Albumin vanhin numero on Tonttu, jonka juuret juontuvat aina 1880-luvulle saakka. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi s�velsi vanhaan runoon 1940-luvulla kappaleen, josta Frigg solisteineen luo nyt mit� kauneimman, heleimm�n ja suorastaan hartaaksi kasvavan pienoisteoksen. Toinen samoille ik�vuosille ylt�v� klassikko on Topeliuksen kirjoittama ja Sibeliuksen s�velt�m� En etsi valtaa loistoa, tosin omaan makuuni raita sovituksineen alkaa olla jo tarpeettomankin konservatiivista menoa.
L�hes sata vuotta on my�s mittarissa Gustaf Nyqvistin alkujaan s�velt�m�ss� Luo, luo, loistosi luo kappaleella, eik� Arkihuolesi kaikki heit� ole sek��n en�� kovin moderni viisu. Standardit ovat tietysti standardeja, mutta eiv�t n�m�k��n esitykset saa viel� kuusenvaloja syttym��n. Tuoreempia joulukappaleita edustaa instrumentaali When the Land is White With Snow, jonka englantilainen Chris Wood julkaisi ensi kertaa vajaa kymmenen vuotta sitten. Suhteellisen uudeksi kappaleeksi t�m� pienimuotoinen teos kuulostaa i�tt�m�lt�, mutta Woodhan nyt onkin sarallaan melkoinen tekij�.
