TNT: Encore � Live in Milano

Norjan hard rock -ylpeys TNT on vaihtanut tasaiseen tahtiin laulajaansa. Huhtikuussa 2017 ryhm�n keulilla oli taas vaikuttanut jonkin aikaa vokalisteista pitk�aikaisin. Tony Harnellin yhdist�ess� voimansa kitaristi Ronni Le Tekr�n ja rumpali Diesel Dahlin kanssa oli lauteilla j�lleen kolme viidesosaa klassisesta 80-luvun kokoonpanosta. Nyt Harnell on poistunut taas joukosta, mutta ainakin asianmukaisesti kuvattu keikka j�i j�ljelle noista kunnian p�ivist�.

Frontiers

TNT ei koskaan varsinaisesti murtautunut hard rockin mestaruussarjaan, mutta etenkin 80-luvun lopulla yhtye oli jo p��sem�ss� mainioon vauhtiin. Sitten vain ajat muuttuivat, eik� glamin tuoksuinen hard rock ollut en�� kovinkaan muodikasta. My�s TNT l�i aikoinaan spandexit naulaan, mutta otettuaan nelj� vuotta happea, ryhm� teki paluun miltei samassa kokoonpanossa. Tuon j�lkeen norjalaiset ovat julkaisseet sitke�sti uutta materiaalia ja pit�neet kiinni alkuper�isest� linjastaan.

Huhtikuussa 2017 b�ndi oli mit� mainioimmassa vedossa Milanon Frontiers Rock Festivalilla, jolla ryhm�n miltei puolentoista tunnin mittainen keikka taltioitiin. Estradi ja tila eiv�t ole mit��n suuren suuria, mutta bonuksena yhteys yleis��n on v�litt�m�mpi, mik� ruokkii mit� selvimmin etenkin Le Tekr�n ja Harnellin energisyytt�. Toisaalta basisti Ove Husemoen oli liittynyt vahvuuksiin vasta vuonna 2016, joten herran liev�� varauksellisuutta ja j�ykkyytt� ei sovi ihmetell� liikoja. Takalinjoilla Diesel Dahlin taonta on aina yht� luotettavan jykev��, ja kosketinsoittaja Roger Giltonin arvo taustalaulajana on miltei mittaamaton, kun on aika ryhty� harmonioihin.

B�ndin settilista rakentuu luonnollisesti niiden kiekkojen varaan, joilla Harnell on ollut mukana. Niinp� vuosina 2007-2010 ilmestyneet The New Territory, Atlantis ja A Farewell to Arms -albumit j��v�t t�ysin vaille edustusta. Samoin ryhm�n itsens� mukaan nimetty debyytti ohitetaan kylm�sti, vaikka toki edes jonkin norjankielisist� siivuista olisi voinut k��nt�� englanniksi � tai esitt�� rohkeasti jopa alkuper�iskielell�.

Painopiste lep�� n�in � eik� oikeasti niin kovinkaan yll�tt�en � vuoden 1987 Tell no Tales -pitk�soitolla, jolta kuullaan kokonaista seitsem�n raitaa. Kolmella siivulla edustettuina ovat vuoden 1989 Intuition ja vuoden 2004 My Religion, joten kun livell� on mittaa 17 raitaa, niin lopuille tallenteille ei montaa numeroa j��. Eip� sen puoleen: yleis� tuntuu saavan juuri sen mit� odottaakin, joten eiv�tk�h�n kaikki ole tyytyv�isi� ratkaisuihin.

Harnellin ��ni kantaa ongelmitta koko setin ajan, eik� mies s��stele itse��n vaan vet�� kaikki rokkikukon temput ja numerot viihdytt�ess��n parhaansa mukaan kuulijoita. Seven Seas ja Intuition saavat ansaitsemansa kiitokset, mutta b�ndin suurin hitti, 10.000 Lovers (In One), taitaa olla jo liian pliisua kamaa italialaiselle yleis�lle. Rahdun tuhdimpaa soundia edustavat Forever Shine On ja Invisible Noise tuntuvat sen sijaan kelpaavan mit� mainioimmin.

DVD:n ja CD:n muodostama paketti on kattava, mutta DVD:n ��niradoista 5.1 ei ole kovinkaan kummoisesti miksattu ja tasapainossa. Mukana ei ole mit��n ekstroja.

Mika Roth