Ajankohtaista

Kesän 2021 kasettikooste

19.07.2021


Necro Weasel: Another Day to Waste Necro Weasel: Another Day to Waste
Rämekuukkeli

Vain aika voi näyttää, onko Necro Weasel lopulta ihka oikea yhtye, vai ainoastaan monista muista tuoksinoista tutun Heikki Jalosen sooloprojekti. Ainakin materiaalia tuntuu syntyvän reippaaseen tahtiin, sillä tammikuussa julkaistulta Isolated and Incomplete EP:ltä ei ole mukaan mahtunut ainuttakaan biisiä tähän pakettiin.

Another Day to Waste on siis albumin mitat vaivatta täyttävä punkahtava ja kulmikas metallipläjäys, jolla Necro Weasel -taiteilijanimeä käyttävä Jalonen hoitaa kitarat, bassot ja vokaalit. Herra on itse vastannut myös äänityksestä ja miksauksesta, joten langat tuntuvat olevan tiukasti käsissä ja vision voi täten olettaa toteutuneen osapuilleen täydellisesti. Rumpuja mukana paukuttaa mystinen East Bay Max ja vokalistivieraana kuullaan James Leftfieldiä, joka karjuu Do You Tolerate This? -raidalla, mutta onhan tämä todellisuudessa yhden miehen show.

Eikä show ole lainkaan hullumpi, etenkin kun Losing Fightin kaltaisia päällekäyvempiä siivuja suositaan, satunnaisen kuulijan puristuessa miellyttävästi mäiskeen väliin. Vokaalit kiskaistaan tylyllä huutokarjunnalla maisemaan, mutta lievä yksiulotteisuus kuuluu tyyliin ja se mikä menetetään laulun puolella, saadaan takaisin tymäkässä kitaroinnissa. Tällä kassulla näet riittää riffejä, sekä asianmukaisen ilkeitä ryöpytyksiä.

Another Day to Waste on Necro Weaselin ensimmäinen fyysinen julkaisu, mutta ainakin itse toivon ketjun jatkuvan tästä eteenpäin. Muoto tekee kunniaa vanhan thrashin ja death’n’rollin tekijöille, mutta mukana on silti riittävästi omiakin veripusseja.

Mika Roth


Pupurutsa: Kuuma ja pimeä Pupurutsa: Kuuma ja pimeä
Panama-levyt

Pupurutsa on tamperelainen elektro-duo, joka pohtii kurvikkaan ja toisinaan myös äkkiväärän musiikkinsa kautta ihmisen kummallisuuksia. Tiukkoja aiheita ja tiukkoja rytmejä, tiukoista biiteistä nyt puhumattakaan. Samalla tehdään hieman kotimaista julkaisuhistoriaa, sillä Kuuma ja pimeä -albumi on ensimmäinen suomalainen Elcaset- julkaisu. Tiedä sitten kenellä on noita tosi isoja kasettisoittimia enää on, mutta kuitenkin.

Ennen kuin edes alatte ajattelemaan mit√§√§n hohtavan kiilt√§vi√§ tanssilattioita, niin unohtakaa tutut s√§√§nn√∂t. Nyt ei n√§et tule mit√§√§n helppoja lauseita ‚Äôsugar babylove‚Äô -tyyliin, vaan kulmikkaan jytkeen p√§√§lle viskotaan taatusti mielen sopukoita kiusoittelevia lauseita. Niiss√§ ironisoidaan p√§√§osin meid√§n ihmisten typeryytt√§, kun Ostoskeskus on jokaisen ikioma paratiisi ja Kuljetaan s√§√§nt√∂jen, kaavojen ja odotusten mukaisesti. Ainoa valta joka meill√§ on, l√∂ytyy siit√§ kun Valtakunta valaistaan ja pimennet√§√§n kertojan tahdon mukaisesti ‚Äď painaahan h√§n valokatkaisijaa. Ja mit√§ sitten vaikka Valaat ehk√§ kuolevatkin muovij√§tteen seassa, kun kylm√§ kalja maistuu ja saunalauttoja voi vuokrata?

Elektroninen juntta on etenkin Imekää-raidalla jo kovasti saksalaisen kuuloista, eli ensiluokkaista, ja oikeastaan vain Miamin yö lipsahti jotenkin kerran toisensa jälkeen jalkojeni välistä jonnekin rämeisiin pusikoihin. Parhaimmillaan vokaalit ovat ennemminkin modernia runoutta, mutta en voi kyllin korostaa sen tärkeyttä, kuinka sanoja ja lausuntatyylejä osataan muuntaa aina tilanteen mukaisesti. Ensivilkaisulla kaikki saattaa tuntua sattumanvaraiselta, mutta sitä se ei todellakaan ole.

Mika Roth


Saattohoito79: Mitä sä haluut, sitä sä saat Saattohoito79: Mitä sä haluut, sitä sä saat
Artic Noir Records

Saattohoito79 karauttaa paikalle Kouvolasta, tuosta ‚ÄĚSuomen harmaimmasta kaupungista‚ÄĚ, ja antaa punkrockin hoitaa puhumisen. Ryhm√§ on ollut (ainakin nykyisess√§ muodossaan) kasassa vasta jonkin aikaa, mutta juuristo ulottuu uuden aallon ensimm√§iseen tuloon asti.

Mitä sä haluut, sitä sä saat -kasetti on ihan albumin mittainen, ja suurin osa materiaalista on ryhmän omaa tuotantoa. A-puolelta löytyy seitsemän raitaa ja B-puolelta yksi vähemmän, tyylin sijoittuessa punkrockin ja ns. uuden aallon tienoille. Räkä ei lennä aivan kaaressa, mutta toisaalta pöytiin ei kannata myöskään laittaa liinoja ja kynttilöitä, jos sattuu buukkaamaan ryhmän keikalle. Omista siivuista etenkin sinkkuraidat Mitä sä haluut, sitä sä saat ja Tänään napsahtavat mukavasti leukaperiin, mutta nostan esiin myös Ja me tehtiin rakkautta -siivun, joka on nimeään huomattavasti iskevämpi.

Kuten edellä jo ilmeni, on mukana myös muiden biisejä, joista Kesä Espalla osuu mielestäni keskelle olennaista, kun taas Rudin debyytiltäkin löytyvä Taivas saa odottaa sai allekirjoittaneen odottamaan lähinnä biisin loppua. Coveri on kaveri, mutta oma on aina oma.

Saattohoito79 ei ole lähtenyt keksimään pyöräänsä uudelleen, mutta ryhmä saat renkaat rullaamaan kerrassaan mallikkaasti. Etenkin etunojassa pysyttelevät vedot erottuvat edukseen, mutta pidin kyllä paketin sulkevasta Onko meillä vielä vähän aikaa -raidasta, jota en kutsuisi slovariksi vaan ainoastaan hitaammin tippuvaksi iskuksi.

Mika Roth




Lukukertoja: 736
Facebook
Artistihaku
Ajankohtaisissa myŲs