Haastattelut

Luut – tilavia ja tummia hetkiä elämästä

01.12.2023



Trion musiikkia on hankala kuvata ja genrelapuilla ei tee oikein mitään. Markus listaa vaikutteita mm. gangsta-rapista, bluesista, surf-musiikista, punkista, mutta lopputulema ei osu mihinkään noista. Allekirjoittanut ehdottaa tummaa ja tunnelmallista kitararockia, joka ei liene täysin toivoton kuvausyritys.

Markus: - Olemme kaikki 70-luvun lopussa syntyneitä, meillä on samankaltainen musiikkihistoria, ja se kaikki kuuluu jollain tavalla meidän musiikissa. Kappaleemme ovat hetkiä elämästä, ainakin tällä levyllä.

Jaakko: - Kun ensimmäisiä kertoja mökille mentiin niin ainut mitä sovittiin oli että voidaan soittaa ihan mitä vaan, genrestä riippumatta, jos se vaan kuulostaa ja tuntuu hyvältä. Ja kun tarpeeksi monta vuotta noudatettiin tätä ohjetta, niin pikkuhiljaa alkoi muodostumaan se jokin oma tyyli.

Murkku: - Me ollaan Luut. Tavallaan me ollaan vanhoja kersoja. Ihan kaikki ei enää naurata, mutta voi kuinka meitä naurattaakin aina tarpeen vaatiessa.

Sävellykset ja sovitukset on pistetty Markuksen ja Jaakon nimiin, vaan kuinka Luut-kappaleita syntyy? Onko alussa soundi, riffi, melodia - tai kenties pätkä sanoja?

Murkku: - "Alussa Jumala loi Luut ja olutta, paljon olutta." En piittaa muista jumalista, mutta oikeassa alussa luotiin Markuksen riffi tai joku ideankaltainen. Joskus biisi on yhteisen hurmoksen jammailu-jatke tai jotain todella sekavaa settiä.

Jaakko: - Ainakin tämän levyn kaikki kappaleet ja niiden ideat on Kaarna kappaletta lukuun ottamatta kaikki syntynyt Markuksen maailmasta. Mä olen jonkin verran sovittanut näitä ja myös säveltänyt joitain uusia osia.



Markus: - Usein on alkudemo, jota Jaakko on täydentänyt. Me tehdään eri tavoilla kappaleita, joskus historiassa myös Murkun tekemästä riffistä lähti syntymään hyvä biisi.

Tekstejä ei paljoa ole, vaan sävelet saavat hoitaa ison osan viestinnästä. Onko tilanne aina ollut sama, vai jäikö lyriikoita pois vielä äänityksiä tehdessä?

Murkku: - Olisit nyt kiitollinen, että saatiin ähkittyä edes tämän verran. Meidän biisit syntyy lähes aina jonkin raakileriffin päälle ja sitten se saattaa karata ihan tangentille. Suurin osa on instrumental-kamaa jostain surffi-punkin ja bluesin välimaastoista, mutta ei näitä koskaan oikein tietoisesti kelata. Lyriikoista ja vokaaleista kaikki kunnia Markukselle.

Markus: - Kappaleet ovat lähteneet melko instrumentaalisesta menosta, sanat ovat pieni lisä musiikissamme.

Jaakko: - Tämä "lyriikattomuus" on ollut sellainen asia mitä ollaan lähinnä pidetty voimavarana. Jos biisi toimii ilman lyriikoita, sen täytyy olla ainakin jossain määrin kiinnostava.

Biisin syntyprosessi on orgaaninen ja vanhoja ideoita kierrätetään, jos moisesta on vain hyötyä. Vaan sitten kun kappale syntyy, niin se on siinä, eli siivuista ei ole olemassa versioita.

Luut Murkku: - Välillä ei osata edes nimetä "uusia" biisejä, koska ne on monesti jotain edellisten lehtolapsia ja saadaan tyyliin työnimi "Hainmaku 4" tms nerokasta.

Suosikkibiisejäni levyltä ovat hyytävän upea instrumentaali Valokuva ja hieman kovempaa rytmiä suosiva Sade lyö, jonka upeat soundit ansaitsevat erityiskiitoksen? Vaan keitä lapsistaan niiden luojat rakastavat juuri tänään eniten?

Jaakko: - Hauskaa että juuri nämä kaksi biisiä olet nostanut ylös. Valokuva on siitä erilainen biisi tällä levyllä, että sen pohjakitara sekä rummut on soitettu livenä nauhalle täysin improvisoiden tai vähintäänkin rumpujen osalta improvisoiden. Voi olla että Markuksella oli tämä näppäily jollain lailla mielessä ennen nauhotusta. Päälle on sitten jälkikäteen lisätty kaikkea tuulikellosta lähtien. Ja Murkku soitti myös tähän hienot bassot.

Murkku: - Valokuva on tyypillisen hieno Luut-biisi, se yrittää olla kiiruhtamatta ja kaikki paska vaan kasaantui jotenki orgaanisesti. Huuda muistuttaa ikuisesti reeni-/kesämökistä minne kuolevaisilla ei pitäisi olla mitään asiaa talvisin. Rämpii upeesti.

Jaakko: - Sade lyö on myös hieman eri lähestymistavan omaava kipale. Tämä oli ensimmäinen biisi mihin päätin äänittää Markuksen demon päälle kaikki rummun osat, kuten basarin, haikan, tomit ja pellit omina ottoina, yksitellen. Ehkä tämä tapa omalla lailla antoi biisille kerroksellisen ja akustisen tunnelman.

Markus: - Pois täältä on suosikkini, siitä tykkään tällä hetkellä eniten.

Vaan mistä satunnaisen kuulijan kannattaisi aloittaa tutustuminen yhtyeen tuotantoon? Murkun mielestä A-puoli on loistava, kun taas Markus nostaa esiin Vaimenee-kappaleen.

Kuka oli materiaalia työstettäessä se soundimestari, jonka mielipidettä kuunneltiin mm. taustan suhinoita, rytmien voimaa ja kitarasoundia pohdittaessa?

Markus: - Itse olin kitaroiden soundimestari, mutta Jaakollakin oli sananvaltaa ja palautetta annettavana. Antti toki miksausvaiheessa vaikutti soundeihin hieman.



Murkku: - Tässä triossa on hienoa se yhteinen ymmärrys, jota ei koskaan tarvi ees oikein sanoa ääneen. Yleensä me vaan hiffataan, että mitä haetaan ja sit siitä tulee kuitenkin jotain ihan muuta.

Trio on yksikkö ja tämä heijastuu myös toimivana bändidemokratiana. Rähinää ei synny, kun jokainen saa osallistua ja idean pöytään tuonut saa viedä toimintaa omaan suuntaansa.

Harmillisesti Luut ei ole keikkaileva yhtye, vaan mitä tulevaisuus tuo muassaan? Onko jo uusi levy suunnitelmissa?

Markus: - Seuraavaa levyä tehdään, se julkaistaan tulevaisuudessa.

Jaakko: - Mitään erikoisempaa tuskin on tapahtumassa, mutta kyllä tässä ainakin puheita seuraavasta albumista on ollut.

Murkku: - Mulla ei ole suuria tahtotiloja. Toivottavasti päästään taas palelemaan ja poltteleen (instrumentteja), heti kun jäät yrittää kerran taas karata.

Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.

Markus: - Haluaisin kiittää mun ystäviä, Jaakkoa ja Murkkua, joiden kanssa tämä levy on tehty.

Murkku: - Yö söi aamiaista.

Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Luut




Lukukertoja: 2789
Facebook
Artistihaku
Haastattelussa myös