Herodes

Tornion merkittävin kulttibändi on ehtinyt jo viinanostoikään. Tätä voi olla vaikea uskoa, mutta CMX jaksaa yllättää yhdennellätoistakin albumillaan. Olin itse hieman pettynyt Aionin epäselvyyksiä pääasiallisena sisältönään kaupittelevaan tarjontaan ja tein jo päätöksen olla tällä kertaa ostamatta yhtyeen uutta julkaisua heti, kun se ilmestyy. Tuokin lupaus tuli sitten rikottua. Parin radioluotauksessa kuulemani biisin jälkeen olin myyty kuin espanjalainen kurkku talvikaudella. Pedot on se levy, jota uskoakseni moni on odottanut yhtyeeltä jo vuosien ajan.

Eteläisen tähtitaivaan kartoitus hylkää viime levyjen metodin "albumin räjähtävin kappale ensimmäiseksi". Biisi on äänimaailmaltaan niin kylmä, että näkökentän reunalle melkein ilmestyy revontulia ja ikkunat huurtuvat. Piano ja huilu sopivat rummuttoman kappaleen äänimaailmaan erittäin hyvin. Pienen loppusekoilun jälkeen siirrytään albumin nimikappaleeseen. Tuomas Peippo hyödyntää tuplabasareja ansioituneesti. Tuskin tähän biisiin muunlainen komppi sopisikaan. Sekopäistä kitarariffittelyä, seitsemänjakoista sekoilua ja ärjyntää, siinä Pedot-kappaleen pääasiallinen anti. Loppupuolella palataan takaisin alun teemoihin. Yrjänän vaahtosuinen julistus aivan kappaleen lopussa saa yllätyksekseni aikaan herkän ja liikuttuneen mielentilan. Mitä tapahtui? Tällaista biisiä yhtye ei ole ikinä tehnyt. Uusi ihmiskunta on "sitä tuttua" CMX:ää, mutta ei siinä mitään; yhtyeelle luonnollisinta on tietysti esittää itselleen ominaista musiikkia! Toimiva single, kumma kyllä ei kyllästytä albumiltakaan kuultuna. Mustat siivet yli taivaan kääntää kuulijan heti alussa pari kertaa nurin kuin märän villasukan, sen verran tehokkaasti mennään laidasta laitaan tunnelmissa. Kertosäe yllättää valoisuudellaan ja miellyttävyydellään, teksti puolestaan on vähemmän valoisa. Saakohan kappale voimansa juuri tästä kontrastista? Kain on mielestäni albumin kirkkainta kärkeä. Ujeltava intro, särisevä ja mitoiltaan epäsäännöllinen säkeistö sekä murheellinen kertosäe, joka kuitenkin on ihmeellisen groove. Paketin täydentää tietysti massiivinen c-osa. En lisää mitään, Kain vetää hiljaiseksi.

Suojelusperkele kuulostaa jälleen kerran "tutulta" CMX:ltä, osittain tämä vähän häiritseekin. Toisaalta kertosäkeen vimma ja bridgeosan astetta hämärämpi harmonia eivät voi jättää kylmäksi. Taivaanääreläiset on levyn toinen kuolematon kappale. Onko yhtye tehnyt mitään näin kaunista sitten Talvipäivänseisauksen? Yrjänän laulu paranee levy levyltä. Näkyvän valon olennot on käsittääkseni se tämän albumin pakollinen metelikappale. Kummaa pärinäsufflea. Säkeistö tuo mieleen Kauko Röyhkän, mikä ei itsessään ole tietenkään huono juttu! Ei nyt vain oikein vakuuta. Tuulenkosija tuo yksinoikeudella esille yhtyeen ilmiselvät Black Sabbath-vaikutteet. Ei paha. Säkeistö kulkee mukavan verkkaisesti ja silti raskaasti. Kertosäe liitää mukavasti. Loppupuolella tulee huilu- ja kitarasooloa, meininki on aika maaginen. Hyvä biisi! Syysmyrkkylilja on soundiltaan hyvin avara, jollain lailla hyvin vanhan kuuloinen kappale. Ainakin rumpuihin on onnistuttu miksaamaan melkoisen 70-lukulaiset soundit. Rauhallinen meininki. Hauska kitarasoolo. Sanansaattaja alkaa jollain lailla Jonna Tervomaan kuuloisesti. Säkeistö onkin sitten taas sitä CMX:n tuttua, ronskia riffittelyä. Kertosäe kuulostaa ihmeellisen seesteiseltä. Lopussa tulee pitkä pasuunasoolo, ihme kyllä se tuntuu ihan asialliselta. Mitähän helvettiä ne vielä keksivät, jos jatkavat levyjen tekoa? Valoa nopeammat koneet on sopivan rauhoittava pala albumin loppuun. Jotenkin ihmeellisen raikas kappale. Loistavat kitarasoolot tässäkin, kuulostaa vähän Radioheadilta! Lopun merkillinen Gregorian-efekti laulussa on mielestäni vähän korni, mutta tuskin yhtye itse on tähän syypää.

Ei voi kuin olla tyytyväinen siitä, että kaiken tämän Idols-sonnan keskellä Suomen maassa yhä jaksaa vaikuttaa yhtyeitä, joille musiikin tekeminen on todellista ja henkilökohtaista. Pedot on albumina hämmentävän rikas kokoelma tunteita musiikinmuodossa. Jos tänä vuonna pitää ostaa yksi suomalainen levy, niin se on tässä. CMX elää ja voi hyvin vielä kaksikymppisenäkin.