Fonal

Olet varmaan kuullut, mitä Tampereella kuiskitaan? Paitsi että kuiskiminen vaihtui kaksi vuotta sitten suoraksi huudoksi, kun Riston kakkosalbumia Aurinko aurinko plaa plaa plaa alkoi nähdä levykauppojen ikkunoissa. Pari vuotta aiemmin julkaistu nimetön debyytti oli vielä pienen piirin juttu, mutta Auringon Rakkauden rock, Diskopallo ja Pupu Tupuna iskivät Risto Ylihärsilän (laulu, koskettimet), Tuomas Erikssonin (kitara), Minna Kortepuron (basso) ja satunnaisen rumpalin (mm. iskelmäprinssi Ville Leinonen) myös valtavirtamusiikinkuluttajan tietämykseen.

Sanaa levitti myös (tai etenkin) energinen keikkailu. Jokainen Riston keikka on pieni tapaus, jokaisella keikalla tulee Diskopallon "se" kohta ja Pupu Tupunan kliimaksi muinaisine kielineen ja enkelten sotajoukkoineen. Risto livenä on parasta, mitä suomalaiselle musiikkielämälle on tapahtunut pitkään aikaan. Sen on aavistanut (ja ihan omin silmin nähnyt, lavaltakin käsin) myös Sami Sänpäkkilä, jonka johtama Fonal julkaisee Riston kolmantena pitkäsoittomuotoisena teoksena livelevyn. Keikkataltiointien yleiset hyvät ja huonot puolet pätevät myös punakantiseen Riston liveen.

Kyse ei ole yhtenäisestä keikasta. Live! on nauhoitettu vuoden 2007 aikana Turun Klubilla, Seinäjoen Rytmikorjaamolla, Helsingin Kuudennella linjalla sekä Jyväskylän Lutakossa. Eroa eri pätkien välillä ei huomaa. Ristolta on julkaistu varsin vähän levytettyä materiaalia, joten settilista on tuttuakin tutumpi eikä uusiakaan kappaleita valitettavasti tarjoilla. Pitkäsoittomateriaalin ohella kuullaan kolme neljännestä Hessu kostaa -EP:n lauluista. Mikä oikein onkin, sillä kyseen pikkuvinyyliin ei välttämättä aivan joka paikassa törmää. Materiaali on vahvaa ja niiden liveversiot energisiä. Reippaasti vedetty Nina, olen palasina kuuluu levyn parhaimpiin luentoihin. Vereslihainen tulkinta tulee melkoisen lähelle kotistereoidenkin kautta. Kappale päättyy, kuten pitääkin, hallittuun kaaokseen. Aina yhtä ihanat Pikkuoravat ja Hessu kostaa toimivat hyvin riehakkaamman materiaalin vastapainona. Levy päättyy tietenkin encoreen eli Diskopalloon ja Pupu Tupunaan.

Live! on hyvä livelevy, mutta kyllä Risto on koettava livenä ihan oikeasti. Levyltä elävää nauhoitetta kuunnellessa kokemus jää väkisinkin laimeaksi. Olohuoneessa voi tietysti tanssia itsensä hikeen, muttei tahria ihoaan muiden pogoavien eritteisiin. Live! on oikealla tavalla rosoinen dokumentti siitä hurmoksesta, mitä Riston keikoilla on mahdollista todistaa, mutta oikeaan asiaan vaaditaan pääsylippu, rahaa juotavaan ja notkeat nivelet.