Haastattelut

Sydäntalvi – monipuolista, melodista, punkahtavaa melorockia

04.10.2014



Kiekon pääpiirteet olivat kuuleman mukaan valmiina jo kuukausia ennen studioon sulkeutumista, joten äänittäessä ei jouduttu enää pohtimaan perustavanlaatuisia linjauksia. Ja linjauksista puheenollen: levyn saatteessa puhutaan tunnelmallisesta rockista, sekä vaikutteiden puolesta aina jazzista ja jopa äärimetallista. Miten itse kiteyttäisitte Sydäntalven musiikin satunnaiselle lukijalle, joka ei ole aiemmin kuullut tahtiakaan bändin musiikkia?

Mikael: - Usein tuntuu, että bändin tyyli riippuu vähän biisistäkin, esim. tuon EPn biisien työniminä oli mm. Punk, Iskelmä ja Masennus. Monipuolista se ainakin on. Ja melodista.

Timo: - Tuo on aina paha kysymys. Oliskohan tämä sitten jotain suomalaista melorockia!

Vili: - Bändissä on hyvin monenlaisia ihmistyyppejä ja se näkyy musiikissa. Jonkin sortin tunnelmallista rockia, hieman metallisia ja punkahtavia elementtejä sisältäen?

Tekstit ovat, ainakin allekirjoittaneen mielestä, erittäin keskeisessä roolissa, ja ne kertovat tummasävyisiä tarinoita, vaikka epätoivo ei saakaan ylivaltaa. Mistä parikymppiset kaverit ovat löytäneet näin syviä vesiä teksteihinsä?

Timo: - Olen halunnut aina säilyttää jonkinnäköisen toivon sanotuksissa, vaikka pohjalla käydäänkin. Haluaisinkin ihmisille välittää sen että, jos elämässä on tarpeeksi tahtoa niin selviää mistä vaan! Olisi kyllä hienoa jos joku kaunis päivä tultaisiin keikan jälkeen sanomaan minulle: Hei! Sun sanotukset antoivat voimaa jatkaa elämässä eteenpäin!

Sydäntalvi Mikael: - Mun sanotuksiin tuntuu heijastuvan se, että koen näkeväni maailman vähän niinkun harmaiden lasien läpi, tykkään syksystä ja näen melankoliassa ja joskus surussakin kauneutta. Eli mä ainakin uin syvissä vesissä vähän niinkun luonnostaan (naurua). Eikä se tosiaan oo mitään rypemistä, sellasta fiilistelyä vaan.

Esiintymiskieli on suomi joten nähtävästi ette tähtää maailmanvalloitukseen - vai tähtäättekö? Miltä yhtyeen tulevaisuus siis näyttää, joko horisontissa siintävät seuraavat suunnitelmat?

Timo: - Ei me olla ikinä nähty kieltä rajoittavana tekijänä, lähdetäänhän me nytkin esimerkiksi marraskuussa parille keikalle Baltiaan! Vaikka ei sanoista olisikaan hajua, niin live–esiintyminen, ja se miltä musiikki soundaa, voi usein saada yleisön ihan liekkeihin!

Mikael: - Alusta asti on myös tehty esim. FBn postaukset englanniksi ja aktiivisen YouTube-kanavan videot me ollaan jopa tekstitetty, että mahdollisimman moni sais mahdollisimman paljon irti meidän puuhista. Niin ja just vastikaan levyä tilattiin Kanadasta ja Skotlannista!

Asiat ovat siis vallan maniosti hanskassa ja tulevaisuudesta Vili vihjaa vielä sen verran, että ensi vuonna ryhmä käynnistää pitkäsoiton nauhoitukset. Sitä odotellessa ja sen aikana tarkoitus on myös keikkailla mahdollisimman laajasti, niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Olette nykyään osittain turkulaistunut mutta Sydäntalven juuret ovat Laitilassa, minkälainen paikka tuo pieni varsinaissuomalainen kaupunki on rock-bändille kasvaa ja mitä olette jääneet kaipaamaan siltä?

Vili: - Laitila on hieman kurja paikka rock-bändille, bändit ovat vähentyneet rajusti, oikein mitään uusia bändejä ei ole viime aikoina tullut. Treenikämppiä on kyllä ihan hyvin saatavilla.

Mikael: - Keikkapaikat on koko Varsinais-Suomen seudulla vähentyneet radikaalisti viimeisen parin vuoden aikana.. Oon itse tehnyt voitavani tilanteen kohentamiseksi, ja olen mukana vuosittain järjestettävässä Marrasmeteli bänditapahtumassa. Muitakin yrittäjiä Laitilassa on ollut, esim takavuosien Kekri ja Tehdas-Fest tapahtumissa, mutta nekin taitavat olla jo kuopattuja.

Sydäntalvi Timo: - Soittajapiirit on tietysti aika pienet ja vaihtoehtoja ei hirveästi ole, koska hyviä soittajia on harvassa. Itse asun vielä Laitilassa eikä täältä nyt hinkua pois ole, jos haluaa nähdä kaupunkielämää niin ei tästä ole kun kivenheitto Raumalle ja hiukan enemmän Turkuun, kaupunki ei ole ehkä minun paikkani. Luovuus pääsee paremmin valloilleen maaseudulla!

Vili: - Henkilökohtaisesti Laitila ahdistaa, aika usein kadulla vastaantulevat ihmisistä naureskelee ja osoittelee. Saattaapi johtua meikäläisen pukeutumisesta, kun näyttää suoraan 80-luvulta repäistyltä hevarilta.

Mikael: - Mä muutin keväällä Turkuun, 23 vuotta pikkukaupunkia riitti, ainakin toistaiseksi, heh. Kaipaan Laitilasta lähinnä sitä, että treenis oli kivenheiton päästä kotoa, niin ja kissaani Eeliä joka jäi muuton jälkeen majailemaan vanhempieni luo.

Ison ja pienen kaupungin välillä sukkuloivalle bändille auto on siis tärkeä väline, mutta jos bändi olisi auto niin Sydäntalvi olisi...?

Mikael: - 80-luvun Toyota Corolla! Timohan ajaa vaan Corolloilla.

Timo: - Kai maar se Corolla sit on!?! Siitä lähtee yhtä hyvä saundi kun meiän bändistäki!

Vili: - Juu, ei niin kaunis päältä, mutta moottori hyrrää ja auto kulkee.

Eipä tuo ole lainkaan hullumpi vertaus, omakin ensimmäinen autoni taisi olla juuri Corolla, hmm. Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain on jäänyt sanomatta niin nyt olisi sen sanomisen aika...

Mikael, Timo ja Vili: - Käykää ihmiset keikoilla! Livekulttuuri Suomessa on aikamoisessa lamassa, yritetään edes taistella sitä vastaan! Suomessa ns. demobänditkin on lähes poikkeuksetta hemmetin kovan tasoisia, kannattaa rohkeasti lähteä tekemään löytöjä.

Kuvat: Lauri Holm ja Noora Uski
Mika Roth




Lukukertoja: 1500
Facebook
Artistihaku
Haastattelussa myös