Haastattelut

Piennar – rentoa taidepoprockia biisi edellä

16.10.2023



Aikaa kului treenatessa ja uusia kappaleita luodessa, mutta rauhallisemmalla tahdilla. Arjen muut asiat vievät välillä aikaa, mutta treeniksen vetovoima on edelleen kova. Julkaisitte juuri toisen EP:nne. Tuuli käy yltymään on jälleen kovin erilaisten - ja silti samaan aikaan toistensa kanssa viihtyvien - raitojen summa. Miten juuri nämä kolme kappaletta valikoituivat uudelle julkaisulle?

- Kuiskaus oli äänitysvaiheessa uusin valmiiksi sovitetuista biiseistämme ja sen äänittäminen tälle EP:lle oli jotenkin itsestään selvää kaikille. Biisi hengitti kivasti studiossakin, etenkin liplatteleva väliosa oli ihana äänittää. Linnut taas on ihan alkuaikojen biisejä ja olen itse asiassa soittanut sitä jo yhden aiemmankin bändini kanssa. Se on ollut varmaan jokaisella keikallamme settilistassa ja sellainen hyvä liverokkibiisi. Muut olisivat halunneet sen jo ekalle albumille, mutta hannasin vastaan. Nyt otin sen mielelläni äänitettäväksi muiden kannustaessa siihen, ja se oli hyvä päätös. Lupaan että muistan on taas kutkuttanut progehampaita siihen malliin, että se oli pakko saada pistää narulle. Ajattelimme, että näistä syntyisi sopivan vaihteleva, mutta kuitenkin tarpeeksi yhtenäinen kokonaisuus.

Oletteko luottaneet ulkopuolisiin tuottajiin, äänittäjiin, miksaajiin ja masteroijiin?

Piennar - Ensimmäinen EP Pilvet puuttuvat tasaiseen tehtiin täysin itse, äänityksen teki kitaristimme Marko Niittymäki. Sen jälkeen äänittäjänä on ollut aina Anssi Solismaa ja miksaukset ja masteroinnit on tehnyt Markus Pajakkala. Anssi ja Markus ovat timanttisia ammattilaisia ja huippuja tyyppejä, ihanaa että ovat olleet mukana.

Osaamista löytyy myös omista riveistä riittämin, kun on kyse sovituksista ja soundeista.

- Basistimme Panu Ukkonen hahmottaa hienosti kokonaisuudet ja hän on niin sanottu luottopakki äänityksissä. Kun hän on paikalla, tietää että hommat menevät hyvin, lisäksi hän laulaa stemmat ykkösellä purkkiin. Rumpalimme Marko Soramäki keksii aina pieniä yksityiskohtia, jotka ovat isoja helmiä kokonaisuudessa. Komppisektio ideoi usein yhdessä biisin rytmistä puolta. Kitaristimme Marko Niittymäki luo heleät, riipivät ja tiluttavat sfäärit biiseihin ja hänellä on usein äänityksissä myös jotain yllätyksiä mielessä. Varmaankin poikkeuksetta ylläri-ideat ovat osoittautuneet hyviksi. Itse pyrin erityisesti saamaan laulun välittämään biisin fiilistä ja kertomaan tarinaa.

Kuten todettua kappaleet ovat hengeltään hyvinkin erilaisia, osin koska kappaleita työstetään yhdessä ja muutoksen voimat saavat toimia. Työtä tehdään joukkona, yksikkönä, ja jokaisen panos on iso osa kokonaisuutta.

- Yleensä vien treeneihin pianolla sävelletyn kappaleen, jossa on rakenne, harmonia, melodia ja teksti. En tee sovituksia muille instrumenteille valmiiksi vaan kukin työstää niitä itse ja yhdessä, joten jokaisen omalle luovuudelle on runsaasti tilaa. En muista että koskaan olisimme olleet jotenkin kovasti eri mieltä siitä, mihin suuntaan sovitusta lähdettäisiin viemään. Päinvastoin, tuntuu että musiikillinen ajattelu bändissämme vie kappaleita luontevasti samaan suuntaan ja saa runsaasti väriä kunkin hyppysistä. Tykkäämme yksityiskohtien hiomisesta ja tarkasta sovittamisesta.

Seuraava looginen kysymys onkin, että kuinka demokraattinen yksikkö Piennar on? Onko kyseessä säyseä demokratia, valistunut harvainvalta, anarkistinen kommuuni tai jokin muu?

- Kyllä se näistä vaihtoehdoista olisi tuo säyseä demokratia. Minulla on biisien tekijänä jonkinlainen veto-oikeus, mutta olen kyllä innostunut useamman kerran joistain aluksi vierastamistani ideoista, joita bändi on tarjoillut. Heillä on tapana ujuttaa ideoitaan sisään pikkuhiljaa väsyttäen (naurua). Kunnioitamme toistemme ideoita ja rohkeaa ajattelua. Olemme keskenämme ystäviä ja treeneissä on tosi hauskaa!

Suosikkibiisini EP:ltä on usein Kuiskaus, mutta groovaavan menevä Linnut on kyllä mainio kirittäjä. Teidän suosikkinne ovat puolestaan...?



- Oma, basistin ja kitaristin suosikki on myös Kuiskaus. Rumpalimme vie näköjään bändin kovin progemörkö -tittelin, hänen suosikkinsa on eniten perinteistä progea edustava Lupaan että muistan.

Lupaan että muistan on tekstinä mielenkiintoinen ja askarruttava. Olin kuulevinani siitäkin koronan kaikuja, mutta kuinka oikea elämä lopulta säteilee teksteihin? Kuinka ne syntyvät ja keistä kaikista ne kertovat?

- Oikea elämä säteilee vahvasti teksteihin. Toki niissä on mukana myös kuvitteellisia juttuja ja muun taiteen, kuten kirjallisuuden ja kuvataiteen, inspiroimia keloja. Teksteissä on paljon omia tunteita ja elämän tapahtumia, haluan ottaa myös kantaa ja osassa biiseistä on myös yhteiskunnallinen viesti taustalla. Vaikea sanoa, miten ihmiset tekstejäni tulkitsevat ja sehän on hienoa, jos niistä löytyy muillekin resonoivia kohtia. Ehkä jollain saattaa omat kelat niksahtaa biisien myötä uusille radoille, vaikka tulkinta olisikin eri kuin mikä oma ajatukseni on ollut.

Menneisiin vielä hetken palaten, esikoisalbumin avaava Matka-kappale kuuluu siihen joukkoon hetkiä, jotka ovat jääneet todella mieleen. Melkein kaduttaa kysyä, mutta mistä kyseinen biisi kertoo ja voitteko hieman valottaa sen historiaa?



- Wau, kiva kuulla! Biisi lähti syntymään muutaman tekstirivin ja toistuvan pianoriffin pohjalle. Biisin tarina on synkkä. Siinä kertoja kamppailee itsensä kanssa ja epätodelliset mielikuvat kuvaavat hetkiä, jolloin todellisuus meinaa peittyä mielen mustien koukeroiden alle. Kappale kertoo näistä taisteluista ja niiden uuvuttavuudesta. Sovituksessa haettiin isoa stadionrock-meininkiä pianon ympärille ja viimeiseen kertsiin haluttiin rohkeat neljä stemmaa eli kaikki laulaa. Matka oli varmaan eka biisi, johon sovitettiin bassosyna, se pörisee tässä hyvää jännitettä pohjalle.

Mitä seuraavaksi? Onko luvassa julkaisuja, keikkoja, erikoisempia tapauksia tai jotain muuta huomioitavaa?

- Nyt näyttää aika avoimelta suunnitelmat. Uusia biisejä ollaan tehty ja tekemässä ja musavideo Linnut-kappaleeseen on työn alla. Kivaa olisi seuraavaksi julkaista kokonainen albumi, mutta suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon. Keikkakalenteria yritetään täyttää, mutta se on osoittautunut hankalaksi viime aikoina. Saapi siis laittaa viestiä, ken haluaa meidät keikalle!

Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.

- Kiitos haastattelusta, tämä oli kivaa! Kattellaan syssymmällä!

Haastattelu: Mika Roth
Kuvat: Aki Tulikari
Levyn kansitaide: Riikka Järvinen




Lukukertoja: 1227
Facebook
Artistihaku
Haastattelussa myös