Desibelin festivaalikesä 2008
08.10.2008
Festarikesä 2008 nousee monella mittarilla vuosituhannen ykköskesäksi. Suorastaan käsittämätön kilpailu eri tapahtumien välillä sai rahan liikkumaan maassamme ehkä kiivaammin kuin koskaan ja viattomia suomipoikia yritettiin repiä viikonlopusta toiseen huumaantumaan musiikin ja kalliin keskioluen maagisesta yhteisvaikutuksesta, joka saattaa parhaimmillaan painaa unohtumattomia muistijälkiä musiikin ystävien mieliin. Epäilemättä näitä muistijälkiä painettiin tänä kesänä ennätyksellisen paljon kahisevan rahan tuotua maahamme Slayerin, Foo Fightersin ja Whitesnaken kaltaisia nimiä, ja mitä vastaan tulikaan, jos otti lentokoneen alleen ja suuntasi kulkunsa ulkomaisille huippufestareille. Vielä kun stadionkeikoilla nähtiin tälle kesää kaiken maailman brucespringsteeneja ja ironmaideneita, saimme vain valita mihin suuntaan me ihmiset vähäiset roposemme työntäisimme. Ja ihan vähäinen roposten työntö ei lippuluukuilla riittänyt, sillä festariviikonlopulta sai pahimmillaan maksaa jopa sata euroa, joka on maassamme ennenkuulumaton summa.
Tälle kaikelle antoi useimmiten kuorrutuksen elementti, joka on meille suomalaisille niin kovin tuttu: Sade. Siitä huolimatta kansaa oli kuitenkin koko kesän ajan liikkeellä runsaasti, sillä loppuunmyytyjen tapahtumien joukkoon sai liittää muiden muassa Ilosaarirockin, Tuska Open Airin sekä 30-vuotista taivaltaan juhlineen Provinssirockin. Tämän ihmismassan keskellä vilisi koko kesän ajan myös lauma Desibelin toimittajia, joiden kesäpäivien muurahaismainen uurastus on nostanut verkkolehtemme Suomen festariraportoijien ykköseksi, raporttien suuresta määrästä huolimatta myöskin laadusta tinkimättä. Viime vuoden kahdeksastatoista häppeningistä pantiin nyt kahdella paremmaksi!
Kotimaan kinkereiden lisäksi toimituksen jäsenet kiersivät festareita ympäri Eurooppaa. Heti kesän aluksi Tuomas Tiainen teki jo kolmannen perättäisen Barcelonan reissunsa indie-friikkien maanpäälliseen paratiisiin, Estrella Damm Primavera Sound -festivaaleille. Viikonlopun aikana tapahtumassa esiintyi huikeat 150 bändiä, joihin tutustuessa ei ollut pelkoa nähdä kotimaisia metallistandardibändejä tai muita kotimaisten festarikenttien vitsauksia.
Kotimaisen kesän potkustartiksi voi puolestaan lukea Seinäjoen Provinssirockin, jossa riitti 25 000 hengen muodostamaa ryysistä viikonlopun jokaiselle päivälle. Valtaisasti hypetetty 30-vuotisjuhla myytiin loppuun hyvissä ajoin, eikä menoa haitannut sen kummemmin sade kuin lukemattomien känniläisten kanssa törmäileminenkään. Musiikillisesti viikonloppu ei juuri tarjonnut suuria tunteita lukuun ottamatta Dinosaur jr.:n, Stam1nan, The Soundsin ja Foo Fightersin vetämiä huippukeikkoja. Viimeksi mainittu ryhmä osoitti keikan voivan hipoa täydellisyyttä ilman valtavaa määrää erikoistehosteita hyvän musiikin ollessa pääosassa.
Erityisesti metallipäisille Desibelin lukijoille kesä oli yhtä juhlaa. Toimituksen heviosasto kiersi nimittäin Suomen
Ihan pimeimpiä puolia säänhaltija ei tälle kesää meille näyttänyt, vaikka hieman pahapäiseksi kaveriksi osoittautuikin. Eli toisin sanoen, tämän vuoden Roskildesta selvittiin lähes kuivin jaloin, kun edellisen vuoden festariselviytymiskamppailun päätteeksi jaettiin jopa "I survived Roskilde 2007" -rintamerkkejä. Suurten festareiden puolelta täytyy vielä mainita kotoisat Ruisrock ja Ilosaarirock, joiden molempien kohdalla täyttä totta olivat jälleen kerran valtaisat (alasti uivat) ihmismassat ja rento festivaalitunnelma. Jälkimmäisenä mainitussa törmättiin myös yhteen kotimaisen kesän tasokkaimmista esityksistä, kun Faith No Moresta tutun Mike Pattonin keikkaa voitiin hyvällä syyllä hehkuttaa jopa "Kerran elämässä -kokemukseksi".
Valtavirrasta poikkeavina festeinä voidaan nostaa esille Porin Jazz, jossa soi särökitaran ja karjumisen sijasta ennen kaikkea saksofonit ja vahvat naisäänet, sekä erityisesti Karjaan etnofestari Faces, jossa kuultiin lähes kaikkea mahdollista maan ja stratosfäärin väliltä. Bilemusaa, flamencoa, katusoiton SM-kisoja sekä rytmejä aina Intiasta Afrikkaan samassa paketissa, eli ei ihan rivifestari, vai mitä?
Tämän kaiken lisäksi Desibelin kesä kattoi ilmaiseksi hyvän musiikin ääreen ihmisiä ohjaavan Hämeenlinnan Ämyrockin, kovaa Kuopiossa kasvavan Rockcockin, sadetta vastaan taistelleen Mikkelin Jurassic Rockin, sekä pohjalaisia festarieläimiä viihdyttäneet Miljoonarock ja Tulivuorirock -festivaalit, unohtamatta muutamia tasokkaita sisäfestareita: Indie-iltamat, Lutakko liekeissä, Kickstart.
Niin kattava festarikesä Desibelillä on taskussaan, että tämän koostetekstin väsääminen osoittautui erittäin haastavaksi tehtäväksi. Läheskään kaikkea mainitsemisen arvoista ei yhteen artikkeliin saa tiivistettyä, sillä festivaalien aikana arvioitiin useita satoja esiintyjiä, ulkomaisia ja kotimaisia, hyviä ja huonoja, kaikkea aina humpasta deathmetalliin ja jazzista listapoppiin. Nyt, kun kesä on kääntynyt syksyksi, rahat ovat lopussa ja halppisteltat ovat jo rikkinäisinä kotikylän kaatopaikalla, on hyvä syy kerrata, mitä kaikkea kesän aikana tuli nähtyä, ja mitä mieltä asiantuntevat toimittajamme suosikkiesiintyjistänne olivat. Pallo on sinulla, luettava ei tämän verkkolehden festariraporttien kohdalla ihan heti lopu kesken.
Teksti: Jarmo Panula, kuvat: Panula, Ilkka Valpasvuo ja Mika Roth
