15.11.2010
Rockin monitoimimiehen esikoisromaani toimii mm. hahmojensa hienon henkil�kemian ansiosta.
Like
Paremmin pelk�ll� sukunimell��n tunnetun rockin monitoimimies Kimmo Miettisen (s.1958) esikoisromaania onkin odoteltu. Miehen aiemmat teokset AC - Takapirujen kuningas (2009) ja Hilse: Suomipunkin alku ja juuri (2008) ovat vakuuttaneet Miettisen kyvyist� isompien teosten ��rell�, puhumattakaan siit� tiedon ja sattumusten m��r�st� mit� kolmenkymmenen suomalaisen rock-kulttuurin parissa vietetyn vuoden aikana kerty� voi. N�in onkin pelk�st��n loogista, ett� Pitk�jano, jokseenkin omael�m�kerrallinen roadtrip sijoittuu 80-luvun alkumetreille, punkin, suomirockin ja romanttisen uuden aallon hulinan keskelle.
Kirja kertoo kahden kaveruksen, nimett�m�ksi j��v�n kertojan ja yst�v�ns� Rikun pitk�ksi ven�ht�v�st� festarireissusta, jolle arvon journalistit l�htev�t ev�in��n l�j� p�yt�viinapulloja. Festareiden my�t� retki vie kaksikon muunmuassa Tukholman ja Pihtiputaan kautta sattumusten ja paremman sek� huonomman onnen my�t� aina siihen hetkeen asti kun eri suuntiin l�htev�t junat p��tt�v�t seikkailun. Matkan varrella vastaan sattuvia hahmoja ja tarkan tapahtumavuoden suuntaan vihjailevia musavisavihjeit� tarjoillaan v�hint��nkin riitt�v�sti, mutta j�tkien innokas reissailu ja neronleimaukset pysyv�t kirjan keski�ss�.
Silti se, mik� Pitk�janosta tekee kerrassaan mainion lukukokemuksen, on kertojamin�n ja Rikun henkil�kemia. Parikymppisten rokki-intoilijoiden v�linen suhde on levottomasti hersyv�n ja aidosti naurattavan dialogin ansiosta luonteeltaan hyvin samaistuttavaa ja todentuntuista � eik� ihme, hahmot kun ovat k�yt�nn�ss� yht� kuin Miettinen itse sek� pitk�aikainen yhteisty�kumppaninsa Rami Kuusinen, joka menehtyi kirjassakin esille tulevaan aivokasvaimeen vuonna 1996. T�h�n pohjaten kirjaa voi pit�� my�s Miettisen kunnianosoituksena yst�v�lleen, ja kenties muistutuksena siit�kin, ett� hyv� harharetki ei synny ilman mieluisaa matkatoveria.
Samaistuttavuus ja todentuntu ovat muutenkin kirjalle ominaisia piirteit�. Paikat, hahmot ja tapahtumat her�ttelev�t selkeit� mielikuvia ja jos nyt eiv�t ihan siell�olemisen tuntua niin ainakin suurta halua siell�olemiseen! Vahvimmin kirjoittajan mieleen juurtui j�tkien matka Ratsian mukana maakuntakeikan inhorealistiseen milj��h�n, miss� lopulta koetaankin hienoja hetki� ja enteill��n muutoksen tuulia kun yhtyeen traagisen kohtalon kokeneena voimahahmona muistettava Jyri Honkavaara (1960-1997) pohdiskelee b�ndin seuraavia liikkeit� ja mainitsee rokkareiden kovasti pelk��m�n syntikan...
Nuoruutensa kultaisia vuosia vasta kymmenen vuotta sitten viett�neen ihmisen n�k�kulmasta Pitk�jano her�tt�� samantyyppist� kaipuuta el�m�tt� j��neeseen menneeseen kuin Perttu Lep�n teinikomedia Pitk� Kuuma Kes� (1999), mutta ilman kieliposkista parodiaa tai kliseisi� ihmissuhdekiemuroita. Kyse on kaipuusta aikaan ja siihen asennemaailmaan kun rock ja punk tuntui Suomessa tuoreelta, radiokanaville kelpaamattomalta nuorison metel�innilt�, aikaan jolloin kaikkea ei saanut internetist� eik� pop-t�hdeksi tultu tosi-tv:n pilipalikilpailun kautta.
Romanttinen n�kemys? Aivan varmasti, mutta kenties sallittukin, siihen kun liittyy vahvasti mukavan tiiviiksi paketiksi paljastuvan Pitk�janon lukemisen aiheuttamia hyv�nolon tunteita ja tarpeellista haaveilua. Suositellaan erityisesti niille yksil�ille, joiden sis�ll� asuu aina pieni, mutta sanavalmis rock-kapinallinen.
Teksti: Aleksi Leskinen
Miettisen kuva: Ursula Ryyn�nen
