27.03.2011
Akateemisten musiikkiopintojen ja musiikkiteatterin perustalta kasvoi kelttivaikutteista popmusiikkia proge- ja new age -elementein.
Useimpiin merkityksellisiin levyihin liittyy jokin muistij�lki ensikosketuksesta kyseiseen artistiin tai tallenteen muodon saaneeseen hengen ilmentym��n. Toisinaan k�y my�s niin, ettei tarkkaa ensikontaktin ajankohtaa tai hetken tunnelmaa pysty en�� tyhjent�v�sti tavoittamaan. Yst�vyytemme alkutahdit October Project -yhtyeen kanssa pystyn kuitenkin paikallistamaan; t�ss�kin silti v��rist�v�n lasin takaa, mit� vuosilukuihin ja p�iv�m��riin tulee. Muistan kuitenkin sunnuntaisen baari-illan levynveivaaja-serkkuni klubilla joskus 90-luvun puoliv�lin j�lkeen, joka jatkui l�hestyv�n� aamuna h�nen Helsingin keskustassa sijaitsevassa pieness� yksi�ss��n.
Illan juhlimisesta ja rytmimusiikista v�synein� sek� tietoisina seuraavan aamun aikaisesta her�tyksest�, p��timme pienen keskustelun j�lkeen vet�yty� lyhyille y�unillemme. Tunnelmaa rauhoittamaan p��tyi levylautaselle kuitenkin viel� yksi levy: October Projectin 1993 julkaistu, samaista nime� kantava esikoinen. Seuraavan aamun ty�velvoitteistaan varovaisen huolestunut, mutta ��ni�rsykkeellisen innostukseni havainnut sukulaiseni, ojensi lopulta k�teeni kuulokkeet, mahdollistaakseen kohteliaasti fiilistelyni hallitun loppuunsaattamisen. Muistan yh�, kuinka jo unen kynnykselle p��tynyt mieleni l�hti omalle astraalimatkalleen levyn Be My Hero -lopetusraidan t�htitaivaita tavoittelevan finaalin aikana. Tuo kokemus j�tti jostain syyst� voimakkaan tallentuman ajatteluelimeni solumassaan ja pian tapaamisemme j�lkeen k�rtin jo levy� kotiini koekuunteluun ja muistaakseni tuo lainakappalekin hyllyss�ni pitk��n makoili.
Itselleni entuudestaan tuntematon orkesteri iski kohdallani my�s ajankohdallisesti oikeaan aikaan. Proge-aktivisimi oli tuolloin niin p��kaupunkiseudulla kuin omassa yst�v�piiriss�nikin vahvasti voimissaan ja toisaalta noista maisemista p��tyi omaan kuunteluymp�rist��ni my�s Clannadin kaltaisia keltti- ja kansanmusiikkivaikutteisia orkestereita. Vaikka edelliset eiv�t aina varauksetta imaisseetkaan mukaansa, kuului niiden vaikutus October Projectin kaltaisissa yhtyeiss�, jotka taasen yhdisteliv�t omaan, popmaisempaan ilmaisutapaansa my�s vahvoja proge- ja new age -elementtej�. Muistikuvani mukaan yhtyeen esikoinen oli p��tynyt serkkuni matkaan Yhdysvalloista, jossa h�n oli viett�nyt vaihto-oppilasvuottaan levyn ilmestymisen aikoihin � viel�p� aivan yhtyeen kotikulmilla, l�hell� New Yorkia. Ainakaan allekirjoittaneella ei sen sijaan ole tarkkaa tietoa, julkaistiinko kyseinen ��nite tuolloin my�s Suomessa.
Kaksi levy� ensimm�isen ja kuuluisimman kukoistuskautensa aikana 90-luvun alkuvuosikymmenin� julkaisseen October Projectin perustukset valettiin niin akateemisten musiikkiopintojen kuin musiikkiteatterinkin maailmassa. Alkuaikoinaan toistaiseksi viel� nime�m�t�n yhtye varioi miehityst��n, hieroi s�vellyksi��n ja keikkaili aktiivisesti Manhattanin kuuluisimmilla klubeilla mm. Jeff Buckleyn kaltaisten hengenheimolaistensa seurassa ja valmisti n�in itse��n tulevaan.
Esikoistaan Epic-yhti�n siipien suojaan tekem��n p��tyneet Mary Fahl, Julie Flanders ja Emil Adler kumppaneineen kiersiv�t levyn julkaisun j�lkeen Yhdysvaltoja tuolloin suurta suosiota nauttineen Chrash Test Dummies -yhtyeen l�mmittelij�n� sek� esiintyiv�t samoihin aikoihin aloittaneessa Late Night with Conan O�Brian Show:ssa. Levyn Bury My Lovely ja Return To Me p��tyiv�t my�s Tommy Lee Jonesin ja Jeff Bridgesin t�hditt�m�n Blown Away (R�j�hdyspisteess�) elokuvan soundtrackille. Yhtye teki levyn tiimoilta my�s lyhyen, yhdeks�n kaupunkia k�sitt�neen promokiertueen Euroopassa.
Vuonna 1995 julkaistulle Falling Farther In -albumille yhtye sai tuottajakseen Rush- ja Queensr�che-yhteyksist��n tunnetuksi tulleen Peter Collinsin, mutta vain vuosi t�m�n j�lkeen oli aika laittaa pillit ensimm�ist� kertaa pussiin. My�hemmin � November Project -nime� kantaneen lyhyen v�livaiheen j�lkeen � on yhtye 2000-luvulla toiminut enemm�n tai v�hemm�n aktiivisesti, niin esiintymis- kuin levytysrintamillakin.
October Projectin sijoittaminen subjektiivis-mentaaliseen klassikoiden levyhyllyyni ei perustu sen asemoitumiseen kaikkien aikojen Top 10 -listalleni, eik� toisaalta puhtaaseen nostalgiatrippailuunkaan. T�m� nostaakin mielenkiintoisella tavalla esiin teoreettisempia filosofisia pohdintoja esteettisen el�myksen muodostumisen perusteista. Miss� m��rin kokemukseeni on tuolloin vaikuttanut oman kulttuuriymp�rist�ni ilmapiiri ja ajan henki, er��nlainen Zeitgeist siis, miss� m��rin taas oma musiikillinen historiani? Ent�, mink�lainen vaikutus on ollut sopivalla mielentilallani noina aamuy�n tunteina; onko vastaanottoni ollut siis kontemplatiivista ja mik� vaikutus kokemukseeni on toisaalta ollut teoksen muodon ja sis�ll�n suhteilla? Selke�� vastausta lienee yht� vaikea tavoittaa kuin alussa lasin taakse j��neit� p�iv�m��ri� vuosilukuineen, mutta jonkinlainen edellisten elementtien kosminen yhteent�rm�ys lienee kyseess� � kuten vaikuttavissa taide-el�myksiss� yleens�.
Teksti: Rami Turtiainen
Kuva: Steven Lowy / www.octoberproject.net
