Klassikko

Marillion: The Thieving Magpie, 1988

06.08.2014



CD julkaisun toinen levy on omistettu Misplaced Childhood ‚Äďalbumille, jolta l√∂ytyv√§t mm b√§ndin suurimmat hitit Kayleigh ja Lavender, joista on sittemmin muodostunut suoranainen riippakivi uudistuneelle ryhm√§lle. Toisaalta jos jokin levy pystyy kiteytt√§m√§√§n kaiken oleellisen Fishin aikakaudesta, on se juuri t√§m√§ kadotetulle lapsuudelle ja rakkaudelle omistettu kokonaisuus. Livetilanteessa teos saa ansaitsemansa kunnioituksen, eik√§ Fish l√§hde harhailemaan puheissaan vaan pit√§√§ tarinan punaisen langan k√§siss√§√§n vajaan kolmen vartin ajan.

Marillion nautti suurimmasta kaupallisesta suosiostaan juuri 80-luvun lopulla, jolloin aika oli juuri oikea bändin uusprogelle. Vaikka Fishin sekä kumppaneiden riita muistutti aikoinaan proge-maailman vastinetta David Lee Roth vs. Van Halen -draamalle, on yhtyeen perintö jäänyt silti suhteellisen tahrattomaksi. Kasari tuli ja meni, mutta hyvä biisi on aina hyvä biisi ja tältä tuplalta niitä löytyy suhteettoman paljon.

Mika Roth




Lukukertoja: 1629
Facebook
Artistihaku
Klassikoissa myŲs