Klassikko

William Shatner: Seeking Major Tom, 2011

29.01.2016



Ensimmäisen kiekon avaus on suorastaan nerokas, sillä versioidessaan Peter Schillingin Major Tomia, lainaa lainaaja lainaajaa. Space Oddityn innoittama kappalehan oli Schillingin uran suurin saavutus, eikä vetäisyssä vieläkään mitään vikaa ole, vaikka biisin shatnerointi on väkevää. Space Cowboy, Space Truckin’ ja Rocket Man ovat tässä yhteydessä suoranaisia itsestäänselvyyksiä, Steve Millerin ja Johnny Winterin kiskaistessa mehukkaat kitarasoolot ensinnä mainittuihin ralleihin. Avaruuscowboyn loppuun nidottu pätkä Space Oddityn rivejä on myös eräs onnistuneimmista liitoksista, joita siis kuullaan halki kokonaisuuden.

Reippaan alun jälkeen ote hieman lipsuu, kunnes koittaa ensimmäisen levyn pièce de résistance, täysin överiksi vedetty Bohemian Rhapsody, luomus joka antaa kaiken anteeksi jokaiselle lähibaarien karaokekuninkaalliselle. Erikoismaininnan ansaitsee myös ensimmäisen näytöksen sulkeva Mrs. Major Tom, joka kertoo Major Tomin tarinaa nyt poikkeuksellisesti astronautin vaimon kulmasta. Vierailevana tähtenä Sheryl Crow nostaa biisin lopulta niin korkealle, että se menee tavallaan puolittain hukkaan tässä seurassa.



Seeking Major Tomin jälkimmäinen levy pyrkii nostamaan kierroksia, mutta samalla hutien tiheys kasvaa harmillisesti. Michael Schenkerin komealla kitarankurituksella vahvistettu Empty Glass ja Warren Haynesin kuusikieliseen reilusti nojaava Twilight Zone ovat makeita paloja (miten Shatner on saanut kaikki nämä loistavat kitaristit mukaan levylleen?), mutta Lost in the Starsin mukanaoloa ei voi kuin hämmästellä. Järjettömin hetki vietetään kuitenkin kuuteen ja puoleen minuuttiin saakka lihotetun Iron Manin parissa. Kyse ei ole siitä, etteikö Shatner saisi puolestani sorkkia Black Sabbathin ikonista rallia, mutta kun lopputulos on näin puolivillainen – ja vielä aivan väärällä tavalla. Ei kai se tosissaan siellä studiossa karjunut?

Shatner on Shatner. Juuri muuta on vaikea todeta lopuksi, mutta avaruuskapteenimme on myös jo aikaa sitten ymmärtänyt, kuinka camp hän on. Ja tässä piilee miehen suurin voima: hän ei ainoastaan hyväksy tapahtunutta, hän käyttää sitä loistavasti hyväkseen. Seeking Major Tom voi olla useimmille kuulijoille liikaa, mutta on olemassa myös se toinen joukko, se joukko jossa seison ylpeästi. Tämä on hyvä levy.

Mika Roth




Lukukertoja: 936
Facebook
Artistihaku
Klassikoissa myös