Jann Wilde & The Neon Comets: Neon City Rockers, 2008

Jann Wilde on vaikuttanut kotimaisilla musiikkikentill� jo pitk�lti p��lle vuosikymmenen. Uransa alkupuolella mies vaihtoi nopeasti b�ndej� ymp�rill��n, ja esimerkiksi Jann Wilde & The Neon Comets ehti julkaista vain yhden pitk�soiton ennen telakkakutsua. J�lkipolvien ihmetelt�v�ksi ja ihailtavaksi j��nyt Neon City Rockers on kuitenkin ajan hammasta kest�nyt muotovalio, jolla yksi tarina vietiin p��t�kseen.

Hype Records

Kun albumin k�ynnistyy kappaleparilla Baby Said Yeah / Danceroom Bop on p�iv�nselv��, ett� nyt ei olla siipi maassa ja murhe rinnassa. Nuorten miesten rock�n�roll soikin t�ll� kiekolla villin�, vapaana, riemullisena ja juuri niin kimaltavana, ettei moisesta voi kuin nauttia hymy huulilla � jos siis ei ole antanut oman sis�isen vanhempansa jo kukistaa omaa sis�ist� lastaan. Onneksi olen syntynyt pojaksi, josta ei koskaan tule aikuista, vaan ainoastaan vanhenen vuoden kerrallaan.

Hyperenergisen alun j�lkeen Screams at the Ballet tiputtaa hetkellisesti kierroksia, mutta jopa Norman Batesin mainitseminen saa t�ss� yhteydess� aikaiseksi jotain tyylik�st�. Neon City Rockers on puolestaan b�ndin oma hetki Sigue Sigue Sputnikin kyydiss�, naksuttavan s�hk�kompin ja kevyesti efektoitujen sivu��nten maalaillessa Blade Runnerin matte-taustoja. �If this neon city is for rock�n�roll / Then your town must be for nothing at all� - n�in sit� nostetaan r�yhke�sti kauluksia ja valmistaudutaan seuraavaan happosateeseen.

Wilden tekemisist� vedettiin ensimm�isten vuosien aikoina runsaasti viivoja 70-luvun alun David Bowieen, eik� aina suinkaan t�ysin syytt�. Esimerkiksi Deimos & Phoboson t�ydellinen pop-helmi, jossa Wilde joukkoineen kierr�tt�� glam-kuninkaan paljetteja h�ik�ilem�tt�m�sti. Mutta kuten kaikki noilla apajilla onkivata tiet�v�t: ainoastaan lopputulos merkitsee. Ja omissa listauksissani Deimos & Phobos on yksi 00-luvun parhaista kotimaisista biiseist�. Se on todellinen helmi, jossa rockin eri aikakaudet kohtaavat ja t�ydent�v�t toisiaan.

Kunniaa menneille tekev�t my�s mm. Glamtronik ja Saturday Love, joiden nopeassa svengiss� on hyv�t m��r�t Bowien julkeutta ja Sladen huumoria. Vaikka lyriikatkin l�hinn� pist�v�t tutut palikat vain aavistuksen verran uuteen j�rjestykseen, nostavat The Neon Cometsin soitto ja loistavat sovitukset kokonaissummat huimiin korkeuksiin. Ei t�m� ole mit��n mullistavaa ja monimutkaista tiedett�, mutta juuri tuolloin Wilde b�ndeineen tuntui haistavan jokaisen oikean reitin.

Ja kuin korostaakseen kuolemattomuuttaan, ryhm� selviytyy jopa pakollisten rakkausballadien miinakentist�, l�yt�m�ll� sielt� jostain melodisesti keinuvan ja r�misev�n Foreverin Poppy Starleyn avulla. Juu, ikuisesti ikuisuuteen rakkaus se seisoo ylpe�n�, eik� edes h�vet�. Kyynelt� silm�kulmaan puristaa my�s She�s A Killer, jonka rakkauden vaaroista varoittava teksti horjahtelee h�m�r�n rajamailla, kaatuen lopulta onneksi oikeaan suuntaan. Kuulijan ei tarvitse tiet�� kaikkea ja Wilde osasi jo n�in varhaisessa vaiheessa j�tt�� riitt�v�sti lankoja roikkumaan ilmaan.

P��lle vuosikymmen on kulunut siit�, kun Jann Wilde & The Neon Cometsin kokoonpano julkistettiin ensi kertaa. Seuraavien vajaan kahden vuoden aikana ryhm� ilahdutti (ainakin allekirjoittanutta) tekem�ll� asioita omalla tavallaan, vaikka suurempi suosio karttoikin n�ytt�v�� yhtyett�. Glam tuikki t�ll� kiekolla kirkkaimmin, eik� Wilde ole sen koommin palannut juuri t�m�nkaltaisen musiikin pariin.

Mika Roth