Sinkut - Toukokuu 2022
Alku: Ennen minua
Alku oli alussa pitk�lti sama asia kuin laulaja/lauluntekij� Heli Alku, mutta nopeasti asiat l�htiv�t rullaamaan painollaan. L�heisen sairastuminen synnytti h�d�n, josta puolestaan kumpusi musiikkia ja n�in Ennen minua -kappale saapui t�h�n maailmaan. Kokenut j�senist�, eli Arimatti Jutila, Inari Ruonamaa, Janne Tuomi ja Kalle Pakal�n on osallistunut kollektiivisesti sovitukseen, mink� lis�ksi Jutila on merkitty toiseksi s�velt�j�ksi. T�lt� pohjalta tarkasteltuna Alku onkin jo oikean yhtye kaltainen.
L�heisen kuoleman pelko on n�in� kuukausina ja vuosina muuttunut ik�v�sti osaksi lukemattomien ihmisten arkea. Pandemian pyyhkiess� aalto aallon per��n maailman ylitse, on moni tuntenut taatusti voimattomuutta, avuttomuuttakin. H�t� on t�ss� tapauksessa saanut aikaiseksi kauniin poprock-kappaleen, jonka maalailevissa kitaravedoissa voi tuntea Amerikan mystisten preerioiden rajattomuuden. Kenties seassa on hiven kotoista rautalankaakin, mutta vain niukasti annosteltuna ja ainoastaan y�n tunteina. Sijoittaisin kappaleen silti aamun hetkiin, kun horisontti on jo kirkastumassa ja ilmassa on toivoa, sittenkin.
Mika Roth
Donna and The Dynamiters: My Lock, Your Key
Stupido Records
Tym�k�sti nimetty
Donna and The Dynamiters on skan, rocksteadyn ja varhais-reggaen ilosanomaa tulittava tamperelaisyhtye. Historiasta l�ytyy jo pitk�soitto, sek� nippu pienjulkaisuja, jotka saavat nyt auringonpaisteista jatkoa. Seitsenhenkisen orkesterin kokoonpano on osittain uudistunut, mutta ongelmia ei tunnu olevan, vaan biisi kulkee kuin raiteilla. Siis sellaisilla kaarevilla ja hilpeiden kumpujen yli kulkevilla raitsikanraiteilla, tied�tteh�n.
Tekstiss� puhutaan lukosta ja siihen sopivasta avaimesta, vertauskuviahan n�m� kuten varhaisaikojen lyriikoissa oli tapana. Kuulija sai, ja saa yh�, yhdist�� pisteet itse ja katsoa, ett� mink�lainen kuva siit� sitten syntyyk��n. Omiin j�seniini ska-beatin keinunta ja torvien hilpe� t�r�htely tuo l�hinn� aurinkoista elinvoimaa, ison yhtyeen soittaessa tasapainoisesti. Vieh�tt�v� sovitus antaa sooloille riitt�v�sti tilaa ilman, ett� kone hyytyy tyhj�k�ynnille sekunniksikaan. Lopun v�liosaa olisi voinut jopa laventaa, ettei kiire puskisi p��lle.
Mika Roth
Dreamferno: Hagne
Dreamferno on kuopiolainen melodista ja toisinaan sinfonistakin metallia soittava kokoonpano, joka avaa kaupallisten julkaisujensa sarjan melkoisella numerolla. Hagne on n�et yli kuuden minuutin mittainen rauhallisemman metallin j�rk�le, joka suurista mitoistaan ja hetkitt�isist� metallin r�isk�hdyksist��n huolimatta on ensisijaisesti kaunis ja hiljainen kappale. Se on samalla kunnianosoitus pitk�n taistelun j�lkeen tuonpuoleiseen matkanneen l�heisen muistolle.
Vokaaleissa kuullaan l�hinn� melodista naislaulua, jonka
Enni Rautiainen hoitaa tyylill�. Kitaran ja koskettimien ��rell� urakoiva
Samuli Rimmi osallistuu hetkitt�in lauluun, jolloin pakettiin saadaan mukaan metallin rosoa. Vaikuttavin elementti on kuitenkin puolalaisen
Krzysztof Dobosiewiczin orkestraatiot, mik� kohottaa biisin sinfonisen metallin mestaruussarjaan. Hagne on surumielisell� tavalla kaunis, mutta samaan aikaan se valaa uskoa huomiseen ja parempaan paikkaan, kohottaen tuntoja. Hieno kappale ei sorru edes tarpeettoman paksuihin orkestraatioihin, vaan osaa pit�� itsens� ilahduttavan pienen�.
Mika Roth
Eki ja Ray: Valkoista kohinaa
APEXsound
Lahtelainen rap-duo
Eki ja Ray on pit�nyt itsens� aktiivisena pandemia-ajan. Pari EP-levy� ja pino sinkkuja ovat samalla nostaneet kaksikon kurssia ja nousujohteisuus on huomattu useammassakin suunnassa.
T�rp�tti EP-trilogian viimeisen osuuden ensimm�inen sinkku osuu kohdilleen, ja tulevan EP:n my�t� duo t�ht�� jo kes�n esiintymislavoille.
Valkoista kohinaa -kappaleen voi n�hd� vastareaktiona pirstaloituneelle maailmalle, jossa n�enn�inen valinnanvapaus on johtanut pakkovalitsemiseen. Kuinka erottua massasta, kun kaikesta on tehty osa massaa? Itse kappale on pidetty eritt�in niukkana, eik� turhia krumelunkeja ja koristelistoja ole sijoiteltu tarpeettomiin paikkoihin. N�in huomio keskittyy sanoihin, joista iso osa lausutaan miltei hiljaisuuden rajalla. Moderni karuus livahtaa melkein brutaaliudeksi, vaikka soundit ovat kautta linjan kauniita. J�nnitt�v�t kontrastit ovatkin se tekij�, joka saa biisin kuulostamaan erilaiselle, oudollekin. Mutta outohan on hyv�.
Mika Roth
Elske & The Vagabonds: My Heart is Gone
Seaheartmusic
Elske & The Vagabonds on yhtye, joka ainakin t�m�n sinkun perusteella etsii Americanan menneiden vuosikymmenten akustisuudesta ja i�tt�myydest� heijastuspintoja nykyhetkeen. B�ndilt� on ilmestym�ss�
Travel Songs -niminen EP, joten tien p��ll� ollaan oletettavasti enemm�nkin. T�ll� er�� tie on vienyt kertojan sellaiseen kohtaan, jossa kaksi henkil�� on p��tt�nyt jatkaa kumpikin omille teilleen. Ja lopun my�t� koittaa tietysti my�s uusi alku.
Syd�meen on osunut, mutta syvink��n sielun haava ei voi surmata, ellei niin salli tapahtuvan. Kertojan sanat ja akustinen soitto yhdistyv�t jotenkin toiveikkaasti ja voimaannuttavasti, vaikka viulun kauniisti kehyst�m� melodia surumielisyytt� huokuukin. Kappaleen johtavat elementit ovat kuitenkin Elsken kaunis laulu��ni ja l�mpim�sti soitetut akustiset kitarat, joiden nopealla askelluksella sinkun kolme minuuttia sujuvat nopeasti � kenties tarpeettomankin sutjakkaasti. Olisin antanut kertos�keen hienon hetken, viulun ja taustalaulujen kukkia rohkeamminkin, kun kerran isoista tunteista on kyse ja kaikki on pistetty tavallaan jo peliin.
Mika Roth
Hasty: Silm�t auki
Hasty on muutamista muistakin yhteyksist� tutun
Jesse Gehlenin tuore sooloprojekti. Siin� miss�
Jesse Hasty & the Haywires esitt�� asiansa englanniksi, tutkii Hasty amerikkalaisen dream popin ja y�n mystisi� saloja suomenkielisesti. Gehlen vastaa miltei kaikista kuultavista ��nist�, mutta utuisen pehmoista synapoppia rikastetaan
Miikka Paanasen liidikitaralla, josta lohkeaakin komean tunnelmallinen soolo.
Silm�t auki -biisi uppoaa niin syv�lle dream popin untuvapilviin, ett� edes projektin matala tekninen taso ei k��nny tekij�it��n vastaan. Kiippareiden humina ja rumpukoneen piinaavan diskanttinen pauke sopivat yhteen Jessen laulun kanssa, vaikka periaatteessa palaset hiukan eriparia ovatkin. Luultavimmin taika syntyy n�ht�ville j�tetyist� saumoista, iskev�n suorista lyriikoista, sek� tietysti em. kahvimainoskitarasta. Ensimm�inen sinkkukokeilu on pienist� puutteistaan huolimatta sit� luokkaa, ett� projektia kannattaa jatkaa.
Mika Roth
HUST: Banjo (Ei juma!)
Young Diamond
Olipa kerran
Jankkari & Aug�st, mutta eip� ole en��. Duo p��tti unohtaa koronamurheet ja n�in toivotamme tervetulleeksi
HUST-yhtyeen, joka lupaa upottaa
ABBA-ajan diskoon modernia tanssimusiikkia. Maailman murheet k��nsiv�t spektrin kirkkaammalle puolelle, ja n�in esikoissinkku Banjo (Ei juma!) saa esitell� meille uudet tilat, tavat ja tasot.
Disko on kiistatta kiintopiste ja py�r�n napa, jonka kautta kaikki kaartuu, rakentuu ja kertautuu. ABBAn j��mist� lienee l�hinn� rakentamisen mahdollistanut pohjalevy, jonka p��lle on ladottu mm.
Daft Punkin vapaamielisyytt�, saksalaista eurodancea sek� kotoista h�rm�diskoa. Sekoitus saattaa vaikuttaa n�in luettuna oudolta, ja outoa se on kiistatta my�s kuunneltuna. S�hk�ruoska soi, desperado-viheltelyt vinkkaavat lehmipoikien l�sn�olosta ja h�rski laukkakomppi tipauttaa katosta lukemattomia 70-luvun peilipalloja. Ei t�t� hymyilem�tt� voi kuunnella, joten teht�v� on ainakin esikoisella laskettava suoritetuksi.
y
Mika Roth
Jari Raaste: Tunteet laatikkoon
Fonal Records
Kotimainen soulpop sai uutta virtaa, kun
Jari Raaste julkaisi vajaa kolme vuotta sitten
Ilmalaiva / Candy Dandy -tuplasinkun. Enk� ollut suinkaan ainoa, jonka
Petri Alangon sooloprojekti koukutti kerrasta, sill� kiitosta & glooriaa on ropissut joka suunnasta. Niinp� p�iv�ni, viikkoni ja kuukauteni pelastettiin, kun uusi sinkku ilmestyi ja jatkoksi luvattiin viel�p� kokonaista pitk�soittoa.
Tunteet laatikkoon -sinkku katkaisee pitk�n hiljaisuuden tarinalla nuukahtavasta rakkaudesta, joka on saavuttanut p��tepisteeseens�. Tunteet on siis aika laittaa laatikkoon ja laatikko lukkoon, koska muuta tiet� eteenp�in ei en�� ole. Eik� asiaa tietenk��n kerrota siipi maassa, tai no, ehk� toinen hiukan raapii katukiveyst�, mutta jotenkin Raaste onnistuu huokumaan p�iv�npaisteista energiaa. S�rkyneen syd�men ritari on melankolinen, vaan ei surumielinen. Torvet soivat hillitysti, taustalaulajattaret huhuilevat ja runsas big band -soundi t�ytt�� maailman laatikoiden ulkopuolella. Ahh, t�t� onkin jo kaivattu.
Mika Roth
Laulusaari & Wilu (Feat. MIDIS): Rauha vs. Sota
Laulusaari & Wilu -yhteisty�n hedelm� sai poikkeuksellisen julkaisun, kun kiirastorstaina Suomen koulut haastettiin soittamaan kappale aamunavauksessa. Samaisena iltana biisi ensiesitettiin
Torstai on Laululahjoja t�ynn� -illassa. Sota, jota kappale k�sittelee, on julmin mahdollinen, eli koulukiusaamisen helvetti, jonka my�s 17-vuotias Wilu on joutunut k�ym��n l�pi. Aihe on vaikea, eik� t�ydellist� ratkaisua l�ydy kaikkiin sen synnytt�miin vaikeisiin kysymyksiin. Niinp� kiusaamisen t�ytyy loppua, kaikkialta.
Periaatteessa kappale on rakenteeltaan modernia poppia, jonka elektroniset reunukset tekev�t tilaa Wilun syd�mest� kumpuavalle laululle. Rap-osuuden hoitaa 19-vuotias MIDIS, eli
Mitja Erjossaari, joka osaa kiteytt�� syd�nt� kylm��v�n biisin rivit ja viestin � rauha voittaa sodan, anteeksianto on todellista voimaa. Aiheen ja teeman paino on valtaisa, mutta kappale pystyy seisomaan my�s omillaan, mik� tekee kokonaisuudesta viel�kin merkitt�v�mm�n. Rauhaa ja ymm�rryst� kaikille.
Mika Roth
Lumottu Apina: Kerran vuodessa
Lumottu Apina on, ryhm�n omia sanoja mukaillakseni, diskoa, modernia poppia ja niist� juontunutta iskelm�� ristip�lytt�v� yhtye. Sanoisin lopullisen lajitunnistuksen sijoittavan trion l�hemm�s modernin suomipopin tanssilattiaa, eik� n�iden lamppujen alla soiteta hitaita � ei todellakaan. Lumottu Apina aikoo tipautella sinkkuja enemm�nkin, mik� johtaa lopulta seuraavaan pitk�soittoon. Mutta nyt noustaan haku p��ll� Tukholmaan suuntaavalle sinkkuristeilylle.
Kerran vuodessa -kappale kertoo siis siit�, kun h�yryj� p��stell��n ja kaikki sensorit on viritelty vain yht� tarkoitusta varten. Siisp� pidet��n hauskaa, koska huomisesta ei koskaan tied�. Diskon jytke rakentaa kertos�keen melodian kanssa p��asiallisen koukun, mutta Lumottu Apina ei pelaa kaikkea yhteen korttiin. Estot j�iv�t kenties terminaaliin, mutta kierroksia osataan nostaa hitaasti halki biisin, josta j�� puuttumaan vain modulaatio. Upea paratiisin m��ritelm�:
�Tanssin kuin oltais Puerto Ricossa�. Hola!
Mika Roth
Mary Ann Hawkins: Snake Planet
Svart Records
Mary Ann Hawkins ei nimest��n huolimatta ole henkil�, vaan viisihenkinen surf rock -yhtye, joka on julkaissut viime vuosina pinon erilaisia julkaisuja. Jostain syyst� ne ovat vain v�ltt�neet Desibeli.netin. Yhtye sekoittaa elokuvallista tunnelmointia vaaralliseen rock-soundiin ja ainakin t�m� biisi on l�hinn� instrumentaali. Toki taustalla hoilailee western-kuoro morriconemaiseen tapaan, mutta tavoitteet ja olennainen tyyli ovat hivenen modernimpia.
Snake Planet ei luikertele kuin h�din tuskin kahden ja puolen minuutin verran, mutta siin�kin ajassa myrkky ehtii kyll� vaikuttamaan paksunahkaisimpiinkin rock-faneihin. Tyylillisesti Mary Ann Hawkins ei murra sen neitseellisemp�� tannerta altaan, mutta kun biisin syd�n rakentuu toimivan melodian ylle, niin helppohan siin� on kasvattaa pottia. Ja nimenomaan elokuvamaisia kikkoja hy�dynt�v� sovitus on se v�line, jolla b�ndi korjaa lopuksi voiton kotiin. Uusi albumi ilmestyy my�hemmin t�ss� kuussa, joten sielt� vaan surffaamaan.
Mika Roth
Masa Mainds: Voit mut kaapata
Propaganda Records
Jylh�� suomirockia persoonallisella tavallaan soittava
Masa Mainds on yhtye komealla historialla, sek� runsaalla kokemuksella. Pisimm�t juuret ulottuvat aina 90-luvulle saakka, mutta isommin asiat ovat l�hteneet etenem��n vasta t�ll� vuosituhannella. Etenkin viimeisten vuosien aikana sinkkua on pistetty ulos ihailtavalla tahdilla, joten vuoden 2019
Pienen kaupungin poika -albumi tullee saamaan jatkoa tulevaisuudessa. Kasassa olisi jo kahdeksan sinkuraa.
Yhtyeen vokalisti
Matti P�iv�puro on kirjoittanut t�m�nkin rallin, jonka sovituksesta vastaa b�ndin luottomies
Heikki Marttila. Ajat muuttuvat, kuten tekstiss�kin todetaan, eik� Masa Maindsinkaan suomirock kuulosta en�� aivan samalta. Muutoksen tuulet ovat modernisoineet soundia rakentavasti, eik� MM juokse trendien per�ss� � onneksi. Kappaleen rouhea kitarariffi ja rohkeaksikin laskettavat, modernit hard rock -soundit saavat siivun maistumaan samaan aikaan tutulta ja tuoreelta, mist� pisteet ja kumarrus.
Mika Roth
Multimediakonsultit: Kun tietokone ei toimi
Komieta ry
Multimediakonsultit, tuo luotettava toimistoty�v�enluokan ��nenkannattaja, on l�yt�nyt itsest��n sis�isen
AC/DC:n. Eli kitarariffi tippuu kuin
Youngin nakeista ja muusiksi survotaan
Bon Scottin jykev�� tulkintaa viist�v�� miehist� murinak�hin�laulua. Mit� ihmeen tiedostoja konsultit ovatkaan p��tyneet tutkailemaan kuplassaan?
Kun tietokone ei toimi -sinkku on kuuleman mukaan jo valmiiksi saadun nelj�nnen pitk�soiton kolmas sinkkulohkaisu, mutta mit��n sen kummempaa tietoa itse albumin julkaisusta ei viel� ole. Pohjustuksen perusteella siis pandemiaa edelt�nyt
Paheksun nuorisoa -sinkkukin on kelpuutettu levylle, joten b�ndin outorock on tainnut outoontua t�ss� v�liss� entist�kin tummemmaksi. Eik� siin� mit��n, tumma on suomirockin toinen nimi, eik� t�m�k��n biisi j�� jumiin telineisiin. Alle kolmessa minuutissa luonnostellaan katastrofaalinen tilanne, jossa tietoverkon romahdus on syyt�nyt ihmisrukat l�hes kivikaudelle. Ei ole helppoa ilman turvaverkkoa, eik� pid�k��n olla.
Mika Roth
Petri Lusikka: Unelmat
Petri Lusikka on Oulusta kotoisin oleva laulaja/lauluntekij�, joka valmistautuu debyyttialbuminsa julkaisuun. Mit��n sen kummempaa tietoa mahdollisista aiemmista musiikillisista seikkailuista ei ole tarjolla, mutta tuskinpa soittaja on aivan pystymets�st� sooloilemaan ryhtynyt. Lusikka luo suomalaista modernimpaa poprockia, josta voi ainakin esikoissinkun perusteella aistia my�s countryn ja pohjoisemman sielukkuuden s�vyj�.
Kappale on tekniselt� puolelta tarkasteltuna vakaan vahvaa ty�t�, enk� l�yd� kirkkaan selkeist� soundeista huomauttamisen paikkaa. Toteutus ker�� hissukseen massaansa ja viett�� kolmesta minuutistaan viimeisen ns. kukkulan laella. Sama kaari heijastuu my�s sanoitukseen, jossa unelmat rinnastetaan el�m�n reittikarttoihin, eli syd�n toimikoon kompassina ja pidet��n unelmista reilusti kiinni. Hein�kuuksi luvattu
Toivon lauluja -albumi kannattaakin ottaa haltuun, mik�li iisimpi poprock amerikkalaisilla mausteilla on mieleen. Eik� t�st� nyt niin pitk� matka ole
Karjalaisen ja kumppaneidenkaan tekemisiin.
Mika Roth
Rehtori (feat. Jola, HERA, Rauhat�ti, LEHM�, Vapaa Radikaali, Tuuliviiri): Mamas
Rolling Records
�itienp�iv� on aivan kulman takana ja t�m�n on huomannut my�s jyv�skyl�l�inen
Rehtori, joka on kasannut melkoisen possen uudelle sinkulleen. Vuosituhannen alun klubir�pist� on haettu inpspist�, ja ��ness� ovat reksin kera
Jola,
HERA,
Rauhat�ti,
LEHM�,
Vapaa Radikaali ja
Tuuliviiri. Faijabiisej�h�n l�ytyy jo r�pin(kin) saralta runsaasti, mutta nyt p��stet��n kauniimpi sukupuoli ��neen isosti. Tuottajaksi on kiinnitetty
Huulet-yhtyeest�kin tuttu
Satu, eik� ty� ole puolittaista.
�itiys on tiukkaa asiaa ja 24/7 duunia, mutta nyt ei valiteta tai pillitet�. �idit tiet�v�t miten hommat hoidetaan ja kuinka tiukoissakin tilanteissa luovitaan niin, ett� kova meno k��ntyy positiiviseksi tuulimyllyksi. N�in mittavan joukon voisi olettaa tarinoivan pidemp��nkin, mutta siivu on fiksusti puristettu kolmeen ja puoleen minuuttiin. Taloudellisiksi kavennetut soundit pelitt�v�t ja r�j�ytt�v�t loppupeleiss� pankin, tekstit kaatuvat niskaan kuin arjen vaippapino, mutta asia on halki matkan t�ytt� asiaa. Kaikki kunnia maamme �ideille.
Mika Roth
Saaret: Moods
Stupido Records
Helsinkil�inen
Saaret oli yksi vuoden 2019 positiivisimmista yll�tt�jist�, jonka
The Sequence is Glorious -debyyttialbumi olisi ansainnut enemm�n huomiota. 20-luku on jo pitk�ll�, mutta vasta nyt toisen pitk�soiton ensimm�inen sinkku on ilmestynyt. Maailma on t�ss� v�liss� muuttunut huomattavasti varjoisammaksi paikaksi, mink� voi aistia �isiss�, triphopahtavissa ja jazzahtavissa soundeissa. Pandemia-ajan tapaan kertoja on sivussa, puuttumatta mitenk��n mihink��n, eik� noidankeh� voi n�in rikkoutua.
Tunnelmat ovat siis tummia, ehk�p� hetkitt�in jopa pahaenteisi�, mutta en koe Moodsin olevan kuitenkaan lohduttoman synk�n. Avaimina elint�rkeisiin valopisteisiin toimivat monipuoliset puhaltimet ja naisvokaalit, jotka seikkailevat tumman pinnan yll�, kuin sudenkorennot lammen pinnalla. Et v�ltt�m�tt� halua t�rm�t� sellaiseen suoraan, mutta osaat arvostaa toisenlaista siroutta ja kauneutta. Puhaltimet luovat psykedeelist� yleistunnelmaa ja maailma saattaa olla valmiimpi t�llaiselle musiikille nyt, kun uusi todellisuus on vallalla.
Mika Roth
Scarlet: Big Fat Downplay
Savon syd�mess� Suonenjoella viime vuosituhannen lopulla perustettu grunge-yhtye
Scarlet otti vuosikymmenen verran happea kunnes palasi vuonna 2015 t�lle puolen Styx-virtaa. Takaisin yhteen palaamisen j�lkeen ruoste rapisi nopeasti pois soittimista ja soittajista, mink� j�lkeen alkoi uuden materiaalin ty�st�. Alkusyksyst� luvataankin julkaistavaksi debyyttialbumia, jolla grungen kulta-aika saa loistaa kaikissa ruosteen s�vyiss��n ja ihanassa angstissaan.
Uuden maailman ensimm�inen palanen on sinkkuraita Big Fat Downplay joka kiistatta toistaa uskollisesti Seattlen suurten ja mahtavien tekemisi�. Etenkin
Pearl Jam ja rauhallisempi
Soundgarden viihtyv�t oletettavasti tekij�iden levylautasilla, mutta ei Scarlet mik��n suora nostalgiajukeboksi sent��n ole. Haluttiin tai ei, menneet 30 vuotta ovat muokanneet musiikkimaailmaa, mik� kuuluu my�s sinkun soundeissa ja ��niavaruuksissa � positiivisella tavalla. T�m� onkin kuin grungea hivenen p�ivitettyn� ja rahdun vahvistettuna, mik� sopii ainakin minulle loistavasti. Pinnat
Alice in Chains -soundista vokaaleissa.
Mika Roth
Suosikki: Ei se oo tyhm��
Soit Se Silti
Suosikki on nimen� sit� kaliiberia, ett� mielleyhtymilt� on mahdotonta v�ltty�. Tuskinpa suomi-indien konkareista muodostuva tamperelaisyhtye kuitenkaan vahingossa on moiseen valintaan p��tynyt, sill� debyyttisinkku iskee kitarahakkunsa suoraan suomirockin punkahtavaan kultasuoneen. Periaatteessa tekij�iden nimi� voisi tiputella t�h�n hymyss� suin, mutta oikeasti esikoisjulkaisu ei edes tarvitsisi moista vetoapua. Puhukoon musiikki siis suorin sanoin.
Tekstiss� otetaan napakasti kantaa nykymaailman menoon, jossa kaikki tahtoo polarisoitua ja k�rjisty�. Yksi tapa on n�hd� viesti teknologianvastaisena julistuksena, jossa me p��tteiden ja mobiililaitteiden p�iss� roikkuvat olennot olemme oikeasti zombeja. Toisaalta tarinan voi tietysti sovittaa aina parisuhteeseenkin, tai vaikka mihin tahansa muuhun kamppailuun. Pointti on kuitenkin siin�, ett� kertsin napakka haka on heti suupieless� ja tiiviisti pakettinsa kasassa pit�v� orkesteri saa puhallettua biisiin postpunkmaista varjoisuutta. Rytmi onkin l�hes motorikia ja uuden aallon kitarasoolon tapainen pala aukeaa v�liosassa kuin yll�tt�en herkuilla t�yttynyt j��kaappi. Mist�s kaikki t�m� nyt tuli? Mit� v�li�, koska ei se ole tyhm�� vain nauttia.
Mika Roth
Tamara Luonto: Neiti B
Humu Records
Tamara Luonto ei nimest��n huolimatta ole sooloartisti, vaan helsinkil�inen melodista ja hivenen alakuloista rockia soittava yhtye. Aiemmin jo EP-levyn ja sinkun julkaissut b�ndi valmistautuu hiljalleen debyyttialbuminsa syksyiseen ilmestymiseen, ja nyt on koittanut ensimm�isen sinkkulohkaisun aika. Ja kuinka ollakaan valinta on osunut hehke�n Neiti B:n kohdalle, joka ei kappaleen surumielisiss� lyriikoissa tullut sitten kuitenkaan valituksi. Metaforia � ken tiet��?
Niin tai n�in, biisi risteilee onnistuneesti uuden aallon, vanhan suomirockin ja ehk� hiukan brittil�isen melodisen kitararockinkin tienoilla. Kappale kuulostaa samaan aikaan onnistuneesti 80-luvun alulta, vuosituhannen vaihteen suoremmalta rockilta ja t�lt� p�iv�lt�. Naisvokalisti ei revittele, vaan antaa sanojen ja rytmityksen vaikuttaa, kun sein�ruusuksi j��nyt Neiti B pyyhkii kyyneleit� silm�kulmistaan ja h�neen rakastunut kertoja kaipaa lohduttamaan. Syd�nsuruissa marinoitu siivu osuu suomalaiseen melankoliahermoon, ja ykk�sluokan melodista kitararockia ei nyt ole koskaan liikaa.
Mika Roth
Teemu Ahlfors Trio: Benito�s Song
Lapila Records
Teemu Ahlfors Trio on helsinkil�isen laulaja/lauluntekij�
Teemu Ahlforsin ymp�rille rakentunut b�ndi, joka valmistautuu toisen pitk�soittonsa julkaisuun. Kolmihenkinen yhtye soittaa perinteist� rock-musiikkia ilman silkkihansikkaita, mutta t�ll� er�� taustoja on koristeltu ainakin torvilla ja lis�vokaaleilla. Energisest� soitosta tuleekin vaivatta mieleen soolouransa alkupuolen
Little Steven, mik� on t�ss� yhteydess� iso kehu.
Benito on tarinassa yst�v�lle syntynyt pieni poika, ja tuota kautta kertoja heijastelee ajan kulumista, el�m�n yll�tt�vi�kin kurveja ja kenties hiukan tarkoitustammekin t�ll� pallolla. Biisin sinkkuversio on heng�stytt�v�n nopea, elinvoimainen ja hanakasti lapasesta l�htev�, mutta albumilla tullaan kuulemaan huomattavasti pidempi toteutus. Nopeus on siis voimaa ja vasarat tahtovat olla isomman puoleisia, mutta biisi ei kaadu massaan tai vauhtiin, kiitos napakan sovituksen. Orgaanista, tiukkaa ja v�kev��, eli odotukset my�hemmin t�ss� kuussa julkaistavaa
It�s A Long Story -albumia kohtaan vain kasvavat. Nimi mieleen.
Mika Roth
Lukukertoja: 4570