Klassikko

The Balls – juurevan rockin kotimainen legenda

14.12.2023



Ballsin esikoisalbumi oli vuonna 1990 ilmestynyt ja varsin vahvasta kappalemateriaalista koostunut, Jani Viitasen nauhoittama Drunkfish. Sen kappaleista Crazy Rhythmistä muodostui Ballsin tuotannon suurin hittikappale ja oman tuotannon selkeää parhautta albumilla edustavat lisäksi Tallman, sulavasti svengaava Quickhelper, Veeti Kallion huuliharpismilla ryyditetty tunnelmapala Spring Time Deal sekä juurevuuden ydintä nimensä veroisesti huokuva Honey.

Lainakappaleista tunnetuin on Chuck Berryn ensilevytys Maybelline ja muita covereita edustavat Jerry La Croixin Money (Mean Old World), Mitch Ryder and The Detroit Wheelsin Sock It to Me sekä Stone the Crows -yhtyeen solistina muistetun kovan skotlantilaislaulajattaren Maggie Bellin toisen sooloalbumin nimikappale Suicide Sal. Ulkomaankeikkailunsa osalta Balls teki vuonna 1991 rundin Torontossa.

Yhtyeen toista pitkäsoittoa, Pave Maijasen tuottamaa albumia Balls Change When Balls Want to Change saatiin odottaa vuoteen 1993 saakka. Albumi sisälsi runsaasti kitaristi Pera Huuskosen sävellyksiä, ja lainatuotantoa edustivat tällä kertaa Chuck Berryltä Too Much Monkey Business ja etenkin Leinosen voimakkaasti diggaaman Sly and the Family Stonen I Want to Take You Higher.

The Balls: Jungle in a Barrell Vuonna 1995 ilmestyi Jukka Orman tuottama ja varsin mielenkiintoisia äänityksellisiä ratkaisuja hyödyntänyt albumi Jungle in a Barrell. Leinosen laulusuorituksia voi mainitulla pitkäsoitolla pitää edeltäjäänsä onnistuneempina. Jungle in a Barrellin huippuhetkiin lukeutuvat esimerkiksi Virginal Feeling ja Songwriter. Jungle in a Barrelin laadukkuudesta huolimatta Ballsin edustaman hippirockin aika alkoi tuossa vaiheessa olla jossakin määrin ohi.

Seuraavan kerran yhtyeestä kuultiinkin levytystensä osalta vasta vuonna 2001, jolloin ilmestyi Mitja Tuuralan tuottama ja varsin myönteisiä arvioita vastaanottanut albumi Skinny Dipping. Tässä vaiheessa yhtyeen basistiksi oli vaihtunut Jari Paulamäki. Laadukkaasta omasta tuotannosta, josta mainittakoon pikaisesti kappaleet Magic Go Go Shoes ja Candy Thief, huolimatta albumin tunnetuimmaksi raidaksi muodostui sen ainoa coverbiisi, rivakka näkemys The Temptationsin kappaleesta I Can't Get Next to You.

Balls keikkaili lähes entisenlaisella palolla vuodet 2001–2002 ja Kuopion Henry's Pubissa heinäkuussa 2002 soitettu keikka jäi mieleen varsin onnistuneena. Rane Raitsikan palattua Suomeen Balls keikkaili vielä vuosina 2009–2010. Tuon aikaisista keikoista isoin oli ZZ-Topin lämppäys vuonna 2010 Järvenpään Puistobluesissa.

Iisalmen Sandels Rockissa 2009 todensin yhtyeen keikan lineupissa, jonka muodostivat Marjo, Sande, Peevo, Pera, Jimi ja Rane. Ballsin perustajajäsen Tipi Järvinen oli nimittäin menehtynyt sairaskohtaukseen joulukuun alussa 2007. Sandels Rockin varsin tiukan Balls- keikan ohjelmisto koostui lähes kokonaan debyyttipitkäsoitto Drunkfishin ja Ballsin esikoismini-LP:n kappaleista. Säännön vahvistavana poikkeuksena oli encorena soitettu ja tuossa vaiheessa tuoreinta levytysmateriaalia edustanut The Temptations -cover I Can't Get Next to You.

Ballsille on sovittu tässä vaiheessa kaksi uutta esiintymistä. Tiivistämössä yhtye heittää keikan uuden vuoden aaton aattona 2023 ja toinen esiintyminen on Jytäkesä Go Gossa 2024.

Vuonna 2005 Ballsilta julkaistiin kattava ja kakkoslevynsä osalta suurimmaksi osaksi aikaisemmin julkaisemattomasta tuotannosta koostunut tupla-CD Fastlane Through the History of Balls. Vaikka Balls on ennen kaikkea livebändi, myös huomattava osa yhtyeen levytystuotannosta on edelleen mainiosti kulutusta kestävää. Marjo Leinosen tuoreempiin yhtyeisin ovat lukeutuneet kaksi albumia julkaissut Viranomaiset, vuonna 2012 ainoan, mutta sitäkin laadukkaamman pitkäsoittonsa työstänyt Huff n' Puff sekä viimeisimpänä Marjo Leinonen & Bublicans, jonka esikoispitkäsoitto Holy Roller edustaa vuosikertaa 2023.



Viranomaisten kanssa Leinonen esiintyi Keitele Jazzissa vuonna 2008 ja tapasi tuolloin keskeisiin diggauskohteisiinsa lukeutuvan ja samaisella festivaalilla esiintyneen Maggie Bellin. Vuoden 2013 Imatra Big Band Festivaalilla Leinonen esiintyi Huff n' Puffin solistina ennen Johnny Winterin viimeistä Suomen-keikkaa. Winterin ja Huff n' Puffin keikkabussit sijaitsivat vierekkäin. Winter oli kuullut Leinosen äänenavauksen ennen Huff n' Puffin keikkaa ja antoi tälle ikimuistoista palautetta vokalisoinnistaan ja tsekkasi intensiivisesti myös varsinaisen keikan.

Pertti Pulkkanen




Lukukertoja: 783
Facebook
Artistihaku
Klassikoissa my�s