Oasis (UK)

Oasis! Huomenna! Samassa kaupungissa kuin minä! Pakko päästä keikalle! Ja niinhän siinä kävi: italialaiset eivät ilmeisesti ole tarpeeksi suuria brittipop-diggareita, koska lipun saaminen saman päivän konserttiin ei tuottanut suurempia ongelmia. Oasis-huumani kasvoi iltapäivällä, kun Rooman katuja kuljeskellessani päädyin aukiolle, joka oli täynnä nuoria oasis-look-alikeja ja julisteiden heiluttajia. Päädyin itsekin odottamaan tuskaisen kuumassa ilmassa pari tuntia MTV:n järjestämää fanitapaamista ja Noel Gallagherin haastattelua. Odottaminen ei välttämättä ollut vaivan arvoista, koska itse haastattelusta ei juuri mitään kuullut ja Stop Crying Your Heart Outin yhteislaulukin alkoi puuduttaa. Mutta itse iltaan...

Roma Tennis Center alkoi täyttyä hyvissä ajoin ennen keikkaa innostuneesta porukasta. Ikäjakauma oli laaja ja huomasi hyvin, ettei itse bändinkään historia ole enää niin nuori. Tennis Center oli loistava keikkapaikka verrattuna jäähallien massameininkiin. Tälle areenalle mahtui vain noin 3000 ihmistä ja kaikki näkivät hyvin. Lämppäribändinä nähtiin italialainen ska-salsa yhtye. Nimi ei jäänyt mieleen, eikä musiikki innostanut. Erikoinen valinta rock-bändin lämppäriksi. Itse keikka alkoi puolisen tuntia myöhässä loistavilla rock-vedätyksillä. Yleisö eli täysillä mukana, eikä hengähtänyt edes hitaampien hittibiisien vallatessa areenan. Bailaamaan päästiin muun muassa biisien Roll With It, She Is Love, Hung In A Bad Place ja Little By Little mukana. Tunnelmallisemmat kipaleet Stop Crying Your Heart Out ja vanha klassikko Don`t Look Back In Anger nostattivat yhteislaulun huumaavalle taajuudelle.

Keikka koostui tasaisesti vanhemmista hiteistä ja erikoisuuksista sekä uuden levyn Heathen Chemistryn raidoista. Voimakkaalle temmolla edennyt konsertti parani entisestään biiseillä Maybe, Be Here Now, Don´t Go Away, Go Let It Out ja She´s Electric. Oma suosikkibiisini Some Might Say oli eräs yleisön täysin villinneistä brittipopin klassikoista. Vastaavasti suosikkilevyltäni Standing On The Shoulder Of Giants ei juurikaan kuultu biisejä. Noel ja Liam Gallagher pitivät konsertin ohjaksia yllä suht tasaisesti. Kumpikin heitti harvakseltaan välispiikkejä ja lavameininki yleisesti oli välillä aika väsynyttä. Muu bändi tuntui olevan täysin veljeskaksikon taustalla. Ainoastaan tunnelmallinen laulu ja syvälle menevät sävelmät saivat jengin siihen innostusta ja faniutta lähentelevään tilaan, jossa se oli.

Edes jo kuullut hitit ja musiikillisesti hieno konsertti eivät pelastaneet loppua. Oasis ei soittanut yhtään encorea eikä yksiä suurimmista hiteistään Morning Glorya ja Champagne Supernovaa. Yleisöä ei yksinkertaisesti saa jättää sellaisen hämmennyksen valtaan, johon se Roomassa jäi! Jengi jäi ihmetyksen vallassa taputtamaan ja huutamaan bändiä takaisin lavalle samalla, kun Morning Glorya soitettiin levyltä. Todella hämmästyttävä ja yleisöä kunnioittamaton lopetus jo melkein kaiken kattaneelle keikalle. Pimeään, mutta kuumaan Rooman yöhön ei voinut jatkaa täydellisen tyytyväisenä. Näin jälkeenpäin keikasta kuitenkin muistaa lähinnä vain mielettömän upeat hetket mahtavien rock-biisien mukana ja lähes täyden Tennis Centerin innostuksen suurien hittien soidessa suoraan sydämeen. Olinpahan vihdoin nähnyt ja kuullut Oasiksen konsertin!

Nelli Korpi