Pienet

Joulun pieniä

19.12.2021


Emil Halla: Oi kuusi-kuusi-kuusipuu Emil Halla: Oi kuusi-kuusi-kuusipuu
Plastic Passion

Emil Halla -nimen takaa löytyvät lauluntekijät Teppo Seppänen ja Kimmo Ojala, jotka tällä erää keskittyvät joulun ihmeeseen. Oi kuusi-kuusi-kuusipuu -biisi näet kertoo tarinaa sieltä ’toiselta puolelta’ ja toisen tallin väestä. Ihmeenä toimii puolestaan se, että silloin kahden leirin välille laskeutuu selvästi edes jonkin sortin välirauha. Olihan maailmansodissakin epävirallisia joulutaukoja, jos oikein muistan.

Idea on kielt√§m√§tt√§ ovela. Mit√§ saatananpalvojat muuta tekev√§t jouluna kuin kiitt√§v√§t vapahtajaa, sill√§ ilman vastustajaa ei olisi konfliktiakaan? Kohotkoon siis puu keskell√§ juhlia, joissa pakanalliset vivahteet sekoittuvat kenties hiukan merkantilismin voimiinkin ‚Äď vai kuvittelinko vain omiani. Niin tai n√§in, alkuvoimaiset tontut tanssivat ja kappale on mit√§ mainioin pop-valio, jossa joulun kellot soivat, taustat peittyv√§t punaiseen samettiin, eik√§ ruoka lopu pitop√∂yd√§st√§.

Jos nyt jostain pitää narista, niin tarinaa olisi voinut jatkaa vielä säkeistön tai kaksi, mutta ehkäpä saamme jatkoa joku toinen joulu?

Mika Roth


Gtarzee: Ave Maria Gtarzee: Ave Maria

Gtarzee tarjoaa tämänkertaisen joulukoosteen ainoan instrumentaaliannoksen, kun herra esittelee oman näkemyksensä Franz Schubertin klassisesta Ave Maria -sävellyksestä, jolla on pian ikää täydet kaksi vuosisataa. Voimme vain arvailla mitä Schubert pitäisi hard rock -kitaralla kuorrutetusta tulkinnasta, mutta ainakin se on erilainen kuin monet muut.

S√§hk√∂kitara saa siis korvata sanat ja kitarasankari Gtarzee tekeekin melkoista j√§lke√§ rinnallaan rumpali Kari Storckovius. Rock on rajaton riemu ja vanhaan Ave Mariaan on onnistuttu lis√§√§m√§√§n luontevan tuntuisesti rouheat m√§√§r√§t rosoa ja tunnetta. Homman kruunaa jyrisev√§ basso, joka ei kuitenkaan varasta show‚Äôta itselleen ‚Äď kirkkaimmat parrasvalot n√§et lankeavat auttamatta kitaralle.

Klassisten kappaleiden coverointi on herkk√§√§ puuhaa, mutta t√§t√§ siivua tullen kuuntelemaan viel√§ tulevinakin jouluina ‚Äď ja miksip√§s en koko adventtikausina. Kyll√§ se Schubert t√§st√§ olisi tyk√§nnyt, mies oli mielest√§ni rokkari omassa ajassaan, aivan kuten kaimansa Lisztkin.

Mika Roth


Juha Tapio: Joululauluja Juha Tapio: Joululauluja
Kaiku

Juha Tapio julkaisi Joululauluja-pitkäsoittonsa jo vuonna 2012. Nyt albumista on otettu uusintapainos ja siinä samalla alkuperäinen levy on kasvanut kolmella uudella tulkinnalla. Keksityn noihin uusiin raitoihin, joista jokainen valottaa hieman eri puolta joulusta.

Joulukertomus on alkujaan Leevi and the Leavingsin kertoma kaunis tarina joulun yllätyksestä ja seuraavien sukupolvien tärkeydestä, jonka melankoliaa on jalostettu nyt akustisemmaksi. Taivas sylissäni keskittyy niin ikään vokaaleihin ja akustiseen kitaraan, vaikka toki taustalla muutakin kuullaan. Etenkin varoen soitetut koskettimet tekevät taustalla tärkeää työtä, mutta nytkin nostan kappaleen merkittävimmäksi saavutukseksi Tapion tulkinnan. Kappalehan on kuultu jo lukemattomia kertoja, mutta niin vain sanat kuulostavat täysin tuoreilta, kun ne todella esitetään, sortumatta kuitenkaan ylitulkintaan.

T√§ss√§ seurassa Syd√§meeni joulun teen j√§√§ v√§kisinkin hieman sivuun. Toki paketti on kaunis ja vieh√§tt√§v√§, mutta samalla hieman pehme√§ ‚Äď ja kuka nyt pehmeit√§ paketteja jouluna haluaa saada? Hieno ja rohkea sovitus on onnistunut, omaan korvaani biisi on vain liian vanha.

Joululauluja oli jo valmiiksi vahva joululevy, joka näillä uusilla lisäyksillä on vain entistäkin merkittävämpi.

Mika Roth


Kivireki: Pukki palaa Kivireki: Pukki palaa
Komitea

Kivireki on kuuleman mukaan miksailemassa juuri debyyttipitkäsoittoaan ja jouluksi saatiin jo kuultavaksi joulukappale. Ja minkälainen biisi tämä onkaan? Mittaa on päälle seitsemän minuuttia ja yhtyeelle ominainen akustinen stoner-möykkä on ottanut jyrkän kurvin akustisen funeral doomin suuntaan.

Pukki siis palaa ja mahdollisesti myös palaa, jätetään tarkemmat tulkinnat itse kullekin, mutta jouluterveiset lähetetään myös Gävlen suuntaan. Se oli viiden pisteen vihje. Mitä itse biisiin tulee, niin hypnoottisesti kehissä etenevä kummajainen on kiistatta sitä luokkaa, että nyt kannattaa varata etupenkki reestä ja nauttia kyydistä. Lopussa tietysti kuullaan tulen rätinää ja kirkon kelloja, aivan kuin Black Sabbath olisi päättänyt vaihtaa juhlapyhää hetkellisesti. Tämä lienee kolmen pisteen vihje.

Tekstin puolella palamisten ja palaamisten lisäksi huomioidaan myös juhlaan kuuluva vaurauden esittely, puhumattakaan juhlan vanhemmista ja pakanallisemmista juurista. Mikäs se pukin historia oikein olikaan? Tästä saa enää yhden pisteen, kenties sen viimeisen.

Mika Roth


Local Al & Mummypowder: Tänä jouluna sytytän kynttilän Local Al & Mummypowder: Tänä jouluna sytytän kynttilän
All That Plazz

Local Al ja Mummypowder eivät ole ensimmäistä kertaa joulukappaleita työstämässä, mutta ensi kertaa kyseessä on itse kirjoitettu siivu.

Tänä jouluna sytytän kynttilän -biisi kulkee hitaasti, melankolia kainalossaan ja adventtisohjon raskauttamat saappaat jaloissaan. Keskiössä on aikamme uusin vitsaus, joka pandemian myötä on päässyt koskettamaan niin kovin monia ihmisiä. Yksinäisyyshän se on, joka tekee tuhojaan kulissien takana ja lööppien katveessa. Se nakertaa ja jäytää, mutta ehkäpä asialle voi tehdä jotain? Local Al & Mummypowder ovat luoneet aiheesta verkalleen keinuvan biisin, joka on sekoitus monta astetta salonkikelpoisemmasta Tom Waitsista sekä aivan liian paljon rauhoittavia saaneen Eelsin rimpuilusta. Liikettä on, samoin energiaa, mutta se kanavoituu nyt poikkeuksellisen pitkien liitäntöjen ja looppien kautta.

Kuulostinko äsken liian negatiiviselta? Ei ollut tarkoitus, vaan taidan itsekin sytyttää tänä jouluna kynttilän niille kaikille tutuille ja tuttujen tutuille, joista en ole kuullut mitään siten pandemian alun. Heitä on yllättävän paljon, kun asiaa lähtee tarkemmin pohtimaan.

Mika Roth


Lordi: Merry Blah Blah Blah Lordi: Merry Blah Blah Blah
AFM

Joulu saapuu kaikille, senhän tietää jokainen. Punainen ja vihreä kausi on saanut myös Lordin innostumaan persoonallisella tavallaan suuresta juhlasta. Erittäin räväyttävän videon itselleen saanut Merry Blah Blah Blah sijoittuu joulukappaleiden suurella kalenteriasteikolla sinne klassisen rockin puolelle, louhitaan ja rouhitaan, vaan ei liiaksi. Megalomaaniselta Lordiversityltä löytyvä joulubiisi on kyseisen seitsemän levyn paketin kovimpia raitoja, ainakin jos mittarina toimivat joulukellojen määrä tai tuikkiva kimalle.

Niin, kuinka mukavaa se joulun aika? Tietysti asia näyttää aika lailla toisenlaiselta, jos sitä pohtii joulun juhlapöydän antimien kulmasta. Ja kuinka moni kuusi haluaisi tulla kaadetuksi, puhumattakaan kaikista niistä syömistämme pipariukkeleista ja -akkeleista. Okei, sarkasmia on pelissä sen verran, että eihän kukaan voi vetää tästä hernettä (tai mantelia) nenäänsä. Muoto on klassisen rockin mukainen, mutta toimii ja koukkujahan Lordi osaa vääntää biiseihinsä vaikka pukin reen jalaksista.

Mika Roth


Niilolon laatiko: Joulu maalla Niilolon laatiko: Joulu maalla

Tässä ei ole kirjoitusvirhettä, vaan Niilolon laatiko on ihan oikea nimi monitoimiosaaja Niilo Salon uudelle projektille. Herra on aiemmin soittanut siellä, täällä ja tuollakin, mutta Joulun maalla on ymmärtääkseni ensimmäinen joulu-EP hänellekin.

Popmaisin ja helpoimmin radioiden aalloille itsensä mahdollisesti tiensä löytävä numero on Tapaninpäivän tanssit, jolla bändi soundaa jopa poprockista ja lattari-iskelmästä intoutuneelle. Eli todella suomalaiselle, vaikka tanssivenytykset kankeita ovatkin. Tarinakin on kuulemma tosi, eli reissu tansseihin oli oikeasti kaikkea muuta kuin vaivaton. Kahdella muulla numerolla ei roisku rock tai pauku pop, vaan nämä ovat vähäeleisiä numeroita, jotka ovat rauhallisia joululauluja. Säestyksenä ei paljoa soittimia kuulla, jolloin huomio kiinnittyy tietysti itse sanoihin. Saunomis ohjeet (kyllä, se kirjoitetaan nyt noin) kertaa asianmukaisen peseytymisen opit. Täytyyhän sitä jouluna nyt saunaankin päästä, ja ohjeet on kuulemma napattu suoraan puisesta pefletistä. Hauska numero tämäkin.

EP:n kolmas pyörä on ikiaikainen Varpunen jouluaamuna, joka on niitä pakollisia numeroita. Hiljainen toteutus, lähes uhkaavaksi laskettavat koskettimet (?) taustalla ja vain vähäsen muita ääniä. Nouseehan siinä teksti väkisinkin eteen, jos nyt läpeensä tuttu onkin. Mikäli klassikko on pakko esittää, niin onneksi se sentään tehdään reilusti uudelleensovitettuna.

Mika Roth


Nina Nesbitt: Have Yourself a Merry Little Christmas Nina Nesbitt: Have Yourself a Merry Little Christmas
Cooking Vinyl

Nina Nesbitt on skotlantilainen laulaja/lauluntekijä, joka nautti etenkin 10-luvun alkupuolella nousevasta suosiosta. Joulukappaleeksi Nesbitt on valinnut tällä erää erittäin klassisen raidan, sillä Have Yourself a Merry Little Christmas ilmestyi jo Judy Garlandin vuoden 1944 musikaalissa Meet Me in St. Louis. Hugh Martinin säveltämä ja Ralph Blanen sanoittama kappale oli alkujaan vähäeleisesti esitetty, olihan raita osa keskustelua valkokankaalla.

Nesbittin versiossa ei kuulla edes sitä vähää soittimia kuin originaalissa, vaan kaikki rakentuu pelkästään laulun ja koskettimien varaan. Loppuhuipennuksessa taustalaulut tulevat mukaan muutamaksi sekunniksi ja pari kellon tuikahdusta, siinä se. Vähemmän on enemmän ja hyvä niin tässä tapauksessa. Vokaalit saavat kaikua ja nuotteja venytetään, kuten nykytyyliin kuuluu, mutta vaikka Nesbitt hieman ’huokaileekin’, ymmärretään makuuhuoneesta pysytellä poissa. Kaunis ja viehättävä, joskin hieman tarpeettoman konservatiivinen versio, mutta ainakaan kenenkään tuntoja ei taatusti loukata tällä kuulaalla balladilla.

Mika Roth


Pekka Murto: Paras lahja / Jouluyön, sydänyöllä Pekka Murto: Paras lahja / Jouluyön, sydänyöllä

Pekka Murto on kirjoittanut kaksi uutta joululaulua, jotka jatkavat johdonmukaisesti miehen laulaja/lauluntekijä -tyylin jo aiemmin luomilla linjoilla. Lempäälän kirkossa äänitetyt kappaleet ovat muodoiltaan riisuttuja, mutta samaan aikaan niistä voi löytää kaiken merkittävän ja tarpeellisen.

Lähes lausuttu Paras lahja kehottaa kuulijoitaan kuuntelemaan lahjoista tärkeintä. Tuo lahja on hiljaisuus, jolloin voi oikeasti keskittyä hetkeen ja löytää ikuisuuden jokaisesta paikasta. Eli kun laukkaamme adventtipaineessa pää kolmantena jalkana, niin seisahdutaan edes hetkeksi, jos ei muuten niin viimeistään jouluna. Laulu ja flyygeli vievät kappaleen alusta loppuun, hiljaisuuden näytellessä tärkeää roolia kaiken takana.

Jouluyönä, sydänyöllä löytää kertojansa puolestaan pienen lapsen viereltä. Soitinarsenaalia on kasvatettu sellolla ja varoen soitetulla kitaralla, mutta muoto on edelleen erittäin karsittu. Anne-Maija Hakalan taustalaulu pitää mainita erikseen, sillä vokaalit nostavat yhdessä kappaleen sanoman vielä jotenkin korkeammalle.

Mika Roth


Ruotomieli: Tapaninpäivä Ruotomieli: Tapaninpäivä
Kynsinauhat

Ruotomieli pisti viime jouluna rockit keskelle puna-vihreää juhlaa (tämä on viittaus joulun yleisväreihin, eikä siinä ole mitään poliittista). (You know) Se tekis mun joulun esitti joukon tosi osuvia toiveita, joilla joulu ja koko muukin vuosi sujuisi mukavammin meille kaikille.

Tapaninp√§iv√§ ei juuri helpota fiilist√§, sill√§ kappaleen takaa l√∂ytyy hyyt√§v√§ tarina. Er√§s b√§ndille tuttu ihminen teki kuuleman mukaan viimeisen ratkaisunsa er√§√§n√§ Tapaninp√§iv√§n√§, jonka j√§lkeen asiat kulkivat murheelliseen loppuunsa. Kappaleessa annetaan √§√§ni tuolle ratkaisunsa tehneelle, joka ei selv√§stik√§√§n ole ymm√§rt√§nyt, ett√§ vaikka itse poistuukin t√§st√§ maailmasta, niin kipu ei katoa minnek√§√§n. Se vain muuttuu ja j√§√§ kaikille muille ihmisille, jotka ovat l√§heisi√§ ja saavat arvet syd√§miins√§ ‚Äď luultavimmin pysyv√§sti. Biisin muoto on poprockballadi, joka on tavallaan kauniskin kaikkine koskettimineen ja kahvimainoskitaroineen. Aika tyly√§, mutta niin se kuolemakin on. Etenkin Tapaninp√§iv√§n√§, huh-huh.

Mika Roth


Russkaja: Last Christmas Russkaja: Last Christmas
Napalm Records

Russkaja pelaa rohkeasti ven√§l√§isyydell√§, mutta mit√§ paketin paperikuorten alta paljastuukaan? Yhtye on todellisuudessa Wienist√§ kotoisin oleva ska punk -b√§ndi joka on vain omaksunut runsaasti ven√§l√§isi√§ elementtej√§ musiikkiinsa. Lopputulos on kuuleman mukaan ‚ÄĚrussian turbo polka metal‚ÄĚ, ett√§ n√§in t√§ll√§ kertaa.

Ja ei siinä mitään, vaikka laulaja Georgij Makazarian aksentti on paksu kuin Volga ja koko komeus vedetään niin överiksi kuin mahdollista. Whamin megahitti kääntyy silti kiistatta hauskaksi ska-pumppaukseksi, jossa rock roiskuu ja metalli raikaa, mutta painopiste on silti humppaavassa hytkeessä. Näin alkuperäisen näkemyksen melankolia on vaihtunut riehuntaan, jossa kaviaarit lentävät seinään ja paketit ovat kovaakin kovempia. Vink, vink.

Alkuperäisen kanssa ei kannata lähteä tällä erää vertailukisaan, mutta kyllähän tätä uuden vuoden pirskeissä kelpaa luukuttaa volume yhdellätoista.

Mika Roth


Sansa: Lentää voin Sansa: Lentää voin
Backfront Music

Sansa osasi järjestää kenties tämän joulukoosteen suurimman yllätyksen. Odotin näet kuulevani modernille Sansalle ominaista dance-jytkettä ja massiivisia, huippuunsa tuotettuja raitoja, mutta tilannehan on täysin päinvastainen. Nyt näet liikutaan samoilla linjoilla, kuin vaikkapa vuoden 2005 Provinssirock keikalla, eli vähemmän on huomattavasti enemmän.

Saatesanojen mukaan kaikki alkoi siitä, kun Sansa tarttui pitkästä aikaa akustiseen kitaraan ja vieläpä nylonkieliseen sellaiseen. Orgaanisuus saapui takaisin musiikkiin ja samalla syntyi päätös toteuttaa vanha haave, ja tehdä joulu-EP. Ja onneksi näin tapahtui, sillä vaikka kaikki neljä raitaa ovat versioita vanhoista kappaleista, niin minkälaisia versioita nämä ovatkaan?

Aloitetaan vaikeimmasta numerosta. Avaruus, tiedättehän se laulu Poika ja lumiukko -tarinasta, joka kuuluu olennaisena osana jouluun. Sansa säestää laulullaan itseään ja siinä se, muuta ei tarvita taikuuden syntymiseen. Samoin hiljaiseksi hyvällä tavalla pistää Sydämeeni joulun teen, joka svengaa äänettömyyden muurien juurelta ja saa keskittymään aivan eri tavoin biisin rakenteisiin sekä tekstiin. Kenties helpoimmin lähestyttävä on kuitenkin popmaisempi Tulkoon joulu, jolla kitara, taustalaulut ja askeleen sielukkaampi ilmaisu tihentävät tunnelmaa. Kuinka yllättävä joululahja, mistä kiitos ja kumarrus Sansalle. Täydellistä musiikkia jouluyön rauhaan.

Mika Roth


Vellamo: Tämä aika Vellamo: Tämä aika
Soiva Records

Vellamosta ei ole vähään aikaan kuulunut mitään, mutta vuosi 2021 toi lopulta uutta musiikkia iloksemme. Folkduon joululaulu on oma sävellys ja soundipuolella on sihtiin otettu George Harrisonin All Things Must Pass -klassikko.

Jouluaatto on moninaisten sattumusten summa, ainakin jos tätä laulua kuuntelee tarkemmin. Lukuisat ihmiskohtalot nivoutuvat toisiinsa ja viistävät läheltä toisiaan. Joillekin joulu on rauhaa, toisille suoritusta, kolmannet vain tekevät työtään ja yrittävät olla huomaamatta kaikkea ympärillään odottaessaan omaa vuoroaan. Harrison näyttääkin vaihtuneen jossain kohdin Göstan jouluun, jossa Tämä aika näyttäytyy kummallisena ja vieraana. Jossain on kai vielä joulu?

Teksti on terävää, itse sävellys on puolestaan melankolialla päällystettyä ja kyllästettyä suomipoppia, jossa Leevien perintö elää vahvana. Miksi muuten sinne hautausmaalle pitää mennä juurikin jouluaattona? Meinaan olisi niitä muitakin päiviä, jolloin lastenkaan ei tarvitsisi leikkiä väärään aikaan hippaa.

Mika Roth




Lukukertoja: 702
Facebook
Artistihaku
Pienissš myŲs