Julkaistu: 22.02.2004
Arvostelija: Jari Jokirinne
Virgin
Club Bowie-nimeä kantavalle levylle on koottu vaihtelevan laatuisia tanssimiksauksia David Bowien tuotannosta. Suurin osa kappaleista on vierailevien skenegurujen aikaansaannoksia, mutta myös vanha maestro itse on päästetty pari kertaa puikkoihin. Siis miksaamaan omia, alun perin kitarapohjaisia biisejä tanssittavaan muotoon. Idea paperilla kuulostaa lähinnä epäilyttävältä, mutta vastoin odotuksia Club Bowie rullaa varsin mallikkaasti eteenpäin.
Ensinnäkin, jo pelkkien biisivalintojen takia täytyy nostaa tekijöille hattua. Ilmiselvistä hittivalinnoista mukaan ovat kelvanneet ainoastaan Let’s Dance ja "Heroes", joista jälkimmäinen kantaa kokoelmalla tosin nimeä Just For One Day. Let’s Dancesta on versioita peräti kolme, mutta ne poikkeavat toisistaan hyvin radikaalilla tavalla. Vaikka eroja nyansseissa onkin, noudattaa peruspaketti hyvin yhteinäistä linjaa. Biittinopeudet eivät töksähtele seinille vaikka kappaleet vaihtuvatkin, tunnelma pysyy hallitun viileänä ja mukaan on säännöllisin väliajoin mahdutettu tuttuja sampleja Bowien originaaliversioista.
Kotikuunteluun Club Bowie ei ole tarkoitettu, eikä se myöskään siihen kovin hyvin sovellu. Pienellä volyymilla ja ilman basson erillistä korostamista se kuulostaa vain ponnettomalta piipitykseltä, joka katoaa taustalle pelkäksi äänitapetiksi. Kuulokekuuntelussa Club Bowie sen sijaan toimii loistavasti – tällöin kaikki pienetkin yksityiskohdat pääsevät esille ja levyn soundillinen rikkaus valkenee kuulijalle. Vaikka kyseessä onkin miksaustaidon ja klubikulttuurin malliesimerkki, kannattaa kaikkien Bowie-fanien ja levynkerääjien suhtautua Club Bowieen suurella varauksella. Tämä on nimittäin TODELLA kaukana mistään Starman-tyyppisestä matskusta.
Kokoelmia koti-Suomesta ja suuresta maailmasta.